AINA ET VOI OLLA PARAS

Olen aina vihannut häviämistä. Pienenä lensi Nintendon ohjaimet pitkin seiniä ja Kimblessä pelattiin niin kauan kunnes voitin. Jatkan asioiden tekemistä kunnes onnistun. Joukkuepeleissä häviön pystyi käsittelemään paremmin, mutta ei se silti koskaan kivaa ollut. Ehkä siksi voitin useammin kuin hävisin – ainakin näin muistelisin.

Häviö on kuitenkin hyvästä, koska se mittaa enemmän luonnetta kuin voittaminen. Hävitessä sitä joutuu käsittelemään paitsi tappion, mutta myös kohtaamaan omat heikkoudet silmästä silmään. Siksi suurimmat voittajat ovat kokeneet myös niitä karvaita ja vaikeita tappioita. Niistä on opittu ja ammennettu voimaa uuteen. Aina on noustava uudestaan, tai et voi enää koskaan voittaa.

Tänään sain kokea tämän “rauhallisella” sunnuntai-jumpalla. Kilpailuhenki on meidän perheessä kohtalaisen tapetilla, oli kyseessä sitten vatsatreenit, mäkivedot tai se kumpi on fillarilla ensimmäisenä mäen päällä. Vääntöä ilmenee myös ihan arkisissa asioissa, kuten kauppakassien kannossa – kumpi saa tänään kantaa sen painavamman. Provosointi on yksi tehokkaimmista tavoista saada toinen haastamaan. “Et muuten uskalla” toimii niin minuun, kuin Teemuunkin. Tällä menetelmällä sain sen uimaan juhannuksena. Leikkimielinen haastaminen on meille arkipäiväistä, mutta siitä on hyötyä treeneissäkin. Teemu puskee minua ja joskus minäkin saan siivun tästä. Se painaa päälle kumpi jaksaa sinä päivänä kovempaa. Tänään hävisin vatsajumpalla, koska en onnistunut tekemään pallolla tehtävää liikettä, jossa vaaditaan vahvaa tasapainoa. On toki päivänselvää, että treenaamme kohtalaisen eri tavalla, joten myös vahvuudet ovat hyvin erilaisia. Mutta siitä huolimatta, ärsyttää hävitä. Koska se ärsyttää juuri tarpeeksi paljon, aion onnistua tässä haasteessa. Harjoittelu jatkuu heti huomenna.

On mahtavaa treenata, kun toinen pystyy olemaan sinua parempi. Se on nimittäin ainoa tie omaan kehittymiseen. On pakko opetella häviämään, koska se voi parhaillaan viedä sinua eteenpäin jos niin päätät. On myös tottakai ovelaa tehdä treenin päätteeksi jotain, missä on itse tosi hyvä;)

Tärkeää on myös aina tukea ja kannustaa toista kohti onnistumista, vaikka maaliin ei heti pääsisikään. Toisen kannustaminen on tärkeänä osana toisen kunnioittamista – siksi me myös haastamme usein toisiamme, silkasta rakkaudesta. 

Nyt on juhannukset vietetty ja meillä kaikilla on viimeistään huomenna paluu arkeen.

Tsemppiä siis treeneihin! <3 -E