Epämukavuusalueella

Viikonloppu starttasi vahvasti omalta epämukavuusalueeltani. Kuten lomalla ollessani uhkailinkin, aloitin taas hot joogan. Ensimmäinen askel oli saada joogakaveri, jonka kanssa tästä viikottaisesta rutiinista ei tulisi niin kevyesti lipsuttua. Mielellään vielä sellainen, joka on yhtä kankea. Notkeuskateus on aina paha.

Kuten jokainen laji, vaatii joogakin pientä ponnistelua ja omalta mukavuusalueelta pois hyppäämistä. Jooga on kaukana siitä totutusta mukavuusalueestani. Olen se joka painii rautojen kanssa ja irvistelee. Ajoittain myös huutaa. Mutta jos haluaa tulla aidosti vahvaksi, on työstettävä myös niitä heikoimpia lenkkejään. On pakko herkistyä ja kuunnella mitä muuta keholla on sanottavanaan…

Parasta on kun huomaa hurahtaneensa johonkin, jota kuvitteli ensin inhoavansa. Yleensä se inhotus nousee pintaa vain sen vuoksi, että sitä ei osaa – enkä kestä jos en osaa! Olen kuitenkin opetellut ottamaan etäisyyttä tähän piirteeseeni. Joskus onnistun paremmin, joskus se vaatii ensin hieman hampaiden kiristelyä.

Jooga on ollut itselleni sellainen harrastus, joka tulee ja menee. Se ei oikein koskaan pysy menossani mukana, vaikka ehkä pitäisi. Silloin on nimittäin pakko rauhoittua ja vain keskittyä. Joogasta ei pääse läpi vain olemalla! Se vaatii niin keholta kuin mieleltäkin vahvaa läsnöoloa, mutta se myös palkitsee isosti. Siinä pääsee oman kehonsa sisälle ihan kokonaan, sellaisena kuin se aidosti on.

Erityisesti pidän hot ja aerial joogasta. Hotti on kaukana hauskasta, mutta se on niin palkitsevaa! Hauskuus seuraa myöhemmin. Ensin siellä tuntee olevansa aikamoinen norsu. Ei ymmärrä mitään, ei joskus edes sitä kumpi on vasen ja kumpi oikea. Ja mihin se käsi oikein piti kääntää? Kun siinä tuijottelee omaa paljasta napaansa naama punaisena, on olo kaikkea muuta kuin hehkeä. Hiki virtaa niin että tunnin loputtua saat istua omassa pienessä lätäkössäsi tyytyväisenä. Olet juonut ainakin puolilitraa omaa hikeäsi. Hehkeys on lopulta kuitenkin ansaittu – riittää että riisuu litimärät vaatteet pois.

Olo on tyhjä. Eikä ihme, koska pää on tyhjennetty turhanpäiväisestä roskasta ja hikoilu nyt vaan toimii aina. Mitä isompi lätäkkö, sen leveämpi hymy. Kuumuus on myös tuolta koleasta hyppäävälle suomalaiselle isku vasten kasvoja – se salpauttaa hetkellisesti. Siihenkin kyllä tottuu, mutta ei siellä viitsisi kovin kauaa olla. 90 minuuttia on kipurajoilla ajelehtimista.

Joogassa piilee myös itsensä hyväksymisen taito. Tunnin jälkeen oman kehon näkee jotenkin uusin silmin. Mieti millaisen raivaustyön se voi saada aikaan viikkotasolla harjoitettuna? Meistä jokaisella on joskus epävarma olo, eikä oma kroppa täysin miellytä. Jooga on täydellistä lääkettä itsensä rakastamiseen ja oman kehon hyväksymiseen juuri sellaisena kuin se on.

YOGA TIPS

• Siisti varpaankynnet – et halua tuijotella liian pitkiä varpaankynsiäsi yli tuntia
• Varaa riittävästi vettä – Joogakokemus kärsii jos alat säntäilemään kesken tunnin
• Pue yllesi venyvät, mukavat housut – mielellään kireät ja korkeavyötäröiset
• Unohda topit – mitä vähemmän vaatetta, sen parempi. Löysät ja märät vaatteet ehdoton ei
• Juo nestettä ennen joogaa tasaisesti pitkin päivää
• Syö muutama tunti ennen joogaa
• Pyyhi meikit pois ennen tuntia
• Laita tukka kiinni, ellet halua liimaletin löytyvän omalta poskeltasi
• Varaa matto, mattopyyhe ja hikipyyhe
• Joogan hikoilujen jälkeen on pakko saada kylmä (tai edes viileä) kookosvesi
• Varaa mukaan suihkupyyhe ja vaihtovaatteet
• Nappaa kassiin hedelmä tai smoothie – joogan jälkeen tekee mieli raikkaita ruokia

Ostin suoraan kymppikerran kortin – uskon sen olevan avain säännölliseen joogaamiseeni. Kannattaa hyödyntää ensikertalaisen alennuksia, sillä niissä säästää usein pitkän pennin<3

Hiukset ja kampaus – Milla H/Unika / kuvat Linda