FAIRYTALE
Meistä jokainen on pienenä tyttönä eläytynyt totaalisesti pehmeään harhakuvitelmaan, jossa tosielämä sekoittuu satujen uskomattomiin tarinoihin. Uskoin, että viereisessä metsässä samoilemalla myös minä saatan löytää tutkimusmatkallani aarrearkun täynnä kultaa – todellakin on mahdollista. En ihmettele yhtään tätä mielikuvituksen tuottamaa utopiaa, sillä tätähän satua meille kovasti tuputettiin joka ilta ennen nukkumaan menoa. Ihania tarinoita onnellisilla lopuilla!
Lapsena pitääkin unelmoida, mutta valitettavasti jossakin kohtaa tämä vaahtokarkkilinna kuitenkin kaatui ja karu totuus elämästä paljastui meille kaikille. Ei ole olemassa syötäviä pilviä, ei lasisia kenkiä, eikä eläimet koskaan puhu vaikka kuinka yrittäisinkin niille jutella. Kuuluisimmat tarinat (ja ne jotka me muistamme parhaiten) kertovat ehdottomasti kuitenkin unelmien prinsseistä! Mutta hei, meillehän uskotellaan vielä edelleenkin kuinka elämässä tapahtuu satumaisia kohtauksia – ja mehän todellakin odotamme niitä tapahtuvaksi! Mielellään pieruverkkareissa kotona istuen. Joku voisi lähettää kukkia?
Näyttelijät ja mallit löydetään kadulta ihan vahingossa. Mitä omituisemman näköinen, sen parempi. Voisiko hikiset trikoot yhdistettynä mustaan turkkiin herättää minussa mallimaisen olemuksen, joka on vain ollut piilossa? Pituudella, eikä muillakaan mittasuhteilla ole niin väliä. Nehän puhuvat aina persoonallisuudesta! Agenttejakin löytyy jokaiselta nurkalta, joten pitääpä olla tarkkana (ja kävellä ryhdikkäänä huomenna, ihan varmuudenvuoksi).
Unelmien prinssit sen sijaan kävelevät Starbucksissa kahvimukin kanssa sinua päin ja lainaavat tottakai omaa kauluspaitaansa pahoitellen vuolaasti omaa kömpelyyttään. Puhelinnumeronsa nykypäivän prinssi jättää servettiin, tietenkin. Eipä paljon tarvitse kyliltä käydä etsimässä. Seuraava prinssi odotaakin jo kahvipöydässä ja kyttää koska hän pääsee tarjoamaan sinulle vesilasiaan kahvin polttamaan kieleesi…
Kokeilimme lasikengän hävittämistä eräänä kesänä. Kukaan unelmien prinsseistä ei rientänyt palauttamaan ystäväni kadottamaa korkokenkää. Emme edes löytäneet sammakkoa, josta olisi voinut kuoritua unelmien prinssi suudelman voimalla. Tämä kenkä ei tosin ollut lasinen, joten ehkä taika ei vain yksinkertaisetsi toimi beigen väriseen Zaran korkokenkään kokoa 36? Tarina päättyi siihen, että etsimme kenkää ympäri Tamperetta seuraavana päivänä kahdestaan. Tämä tosin päättyi hyvin ja löysimme kengän keskeltä kiireistä lounasravintolaa. Meistä tämä paikka oli viime yönä täynnä discopalloja…? Tosielämän satuja.
Tämä oikea elämä ei tule yllättämään ketään joka istuu ja odottaa kotona. Eikä se kovin usein tarjoa päivittäisiä satumaisia hetkiä – sellaisia tapahtuu oikeasti ihan muutamia elämän aikana. En siis rohkaise odottamaan yhtään mitään, enkä rohkaise uskomaan satuja. Sen sijaan haluan rohkaista teitä ottamaan oma elämä haltuunne! Tehkää siitä satua, joka on totta. Siihen ei välttämättä liity nämä mainitsemani klisheet, mutta siihen liittyy vahvasti sinulle tärkeät hetket ja saavutukset.
Väitän että ensimmäinen askeleeni sitä kohti tapahtui kun solmin lenkkitossut rusetille kahden vuoden treenitauon jälkeen. Treeni herätti minussa sen unelmoijan, jolla lenteleli vaaleanpunaisia pilviä taivaalla. Se herätti sisälläni myös tekijän, joka teki niistä pilvistä todellisia. Se sai minut lopulta toteuttamaan näitä asioita, joista vain aikaisemmin uneksin. Ne eivät olleet enää pelkästään mielikuvitukseni tuotosta, vaan niistä tuli todellisia – koska minä itse päätin niin.
Mitään yhden yön satua tästä ei valitettavasti saa, sillä tarina kasvaa ja elää koko ajan. Minulla ei koskaan ollut selkeää tavoitetta, muuta kuin elää omaa tarinaani. Parasta on, että se tarina voi yllättäää joskus jopa minutkin!
Ps. jos lapsena ei olisi unelmoitu, ei sitä osaisi tehdä aikuisenakaan
Rakastan urheilua ja liikunnan parissa tekemistä joka päivä <3 -E
Paita Sisley / Housut Garcia Jeans / Lasit G-Star Raw / Kengät Vans
Eevi, tämä oli kerta kaikkiaan upeinta upeutta, jota nuori nainen voi kirjoittaa! Kiitos! <3
..jopas lähti lapasesta tuo kommentti 😀 Sillä oli näköjään kiire. Piti täydentää rivinvaihdolla, että olet todellinen roolimalli kaiken ikäisille!
haha ihana!! 😀 Nöyrä kiitos <3 -E
Ihana postaus 🙂
Mulla olis yks kysymys, eli oon parikymppinen nainen ja liikakiloja n.20kg. Käyn salilla 3 krt viikkoon, ja esim nyt maanantaista lähtien mulla on aamupaino tippunut vain 300g vaikka yleensä kun oon “dieetille” alkanu, painoa on lähtenyt jopa 5kiloa ensimmäisellä viikolla. johtuuko tämä ettei paino nyt tipu kovin lujaa vauhtia siitä, että treenaan ja jatkuvasti lihakset kipeenä? Terveisin epätoivoinen…
Moikka Anna,
Kiitos kommentista <3 Paino on toki hyvä tapa seurailla painonpudotuksen etenemistä, mutta kannattaa muistaa maltti tässä kohtaa.
Mikään dieetti ei ole samanlainen kuin toinen ja paino putoaa joskus nopeasti, joskus hitaammin. Naisille painoon vaikuttaa mm. kuukautikierto, treenit (kova lihaskuntoharjoittelu lisää kehon nestemäärää). Siksi pelkkä paino ei ole täysin luotettava, jonka vuoksi sille ei kannata sokeutua täysin.
Nyt vaan malttia peliin, niin se homma etenee. ps. muista pitää myös lepopäiviä, jotta keho ehtii myös palautua! Tsemppiä <3 -E
Moi!
Voisitko tehdä sun vaatteista/tyylistä postausta? Sulla on niin ihana tyyli! 🙂
Myös jonkin näkönen treenivaate postaus oli super:)
Hauskaa päivää❤️
Moi Mimmi,
Kiitos toiveesta <3 Mukavaa viikonloppua -E
Miksi vastailet niin harvoihin kommentteihin nykyään?
Moikka Sandra,
Vastailen kommentteihin kyllä, mutta kiireestä johtuen viivettä niissä hieman välillä on. Pahoittelut 🙂 -E
Ihana Eevi! 🙂
<3 -E