FITNESSVUOSI JA KEHITTYMISENI
Palataan takaisin viime vuoden 2015 alkuun. Päätin tuolloin lähteä kohti ensimmäisiä Bikini Fitneksen SM-kisojani. En vielä tuolloin aavistanut mitä kaikkea tämä taival toisikaan tullessaan. Kaikesta mitä lopulta tämän matkan aikana koin, on päällimmäisenä positiivisia, kasvattavia ja opettavaisia kokemuksia. Tein paljon töitä kehittyäkseni treenisalilla, mutta paletti rullasi koko ajan monen muunkin asian kohdalla. En kokenut koskaan ruoan tai dieetin olevan ongelma, sillä nämä pyörivät aika kivuttomasti omalla painollaan.
En kokenut olevani loppuun palanut, vaikka dieetillä toki vaikeita hetkiä olikin. Kuuntelin kehoni viestejä tarkkaan, sillä olihan tämä ensimmäinen kisadieettini. Oli tärkeää tietää koko ajan missä mennään ja koska on ehkä liikaa? Kehon tilaa mitattiin myös esimerkiksi verikokeilla sekä verenpainetta ja sykettä seuraamalla. Jos olo oli todella huono, en mennyt väkisin tekemään hiittiä. Opin vuoden aikana tunnistamaan mikä on esimerkiksi aitoa väsymystä ja mikä taas ei.
Opin kuinka kokonaisvaltaisen panostuksen urheilijan arki vaatii jos haluaa olla paras mahdollinen. Se on työtä siinä missä mikä tahansa. Yksikään hieronta tai palautumishoito ei ole kivaa hemmottelua, vaan kuuluu arkeen. Se on pakollista, jos haluaa palautua mahdollisimman hyvin ja pysyä terveenä. Keho on todella herkkänä ja sitä tulee kohdella sen mukaan. Toimintakyky on kuitenkin kaikki kaikessa!
Vaikeinta kaikessa oli hyväksyä ja tottua omiin ajatuksiin – joka päivä ei voinut odottaa itseltään parasta. Joskus oli päiviä kun ei kokenut menevänsä eteenpäin vaan lähinnä ottavan vain takapakkia. Toisena päivänä hommat saattoivat luistaa kuin unelma, toisena taas kaikki tuntui vaikealta ja mahdottomalta. Siinä oli oppimisen paikka kerran jos parikin.
Kehonkoostumukseni on muuttunut vuodessa suhteellisen kiitettävästi. Rasvaprosentilla ei ole itselleni juurikaan mitään väliä, vaikka toki sanon sen että se kannattaa pitää normaalilukemissa myös offikaudella – jokaisen keho pyrkii luonnolliseen tasapainotilaan ja oman hyvinvonnin kannalta oleelliseen rasvaprosenttiin. Ylensyönti ei lopulta edesauta kehittymistä yhtään enempää kuin yksilöllisesti sopivat ruokamäärät. Ylimääräiset kalorit muuttuuvat rasvaksi kehossa kuin kehossa. Tuleva mahdollinen kisadieetti on myös tottakai helpompi mitä vähemmän pudotettavaa on. Omalla kohdallani kehon rasvamäärän prosenttiero kisakunnon ja offikunnon välillä on noin 11 prosenttiyksikköä.
Rasvaprosentin sijaan tulokset jotka minua kiinnostavat ovat mm. lihasmassan kehitys. Mittauksia on ollut yhteensä kolme tämän menneen fitnessvuoden aikana. Kehonkoostumusta on mitattu mm inBodyllä ja DXA:lla. Mittausolosuhteet on pidetty aina mahdollisimman samana. Tulokset osoittavat varsin selvästi, kuinka lihasmassan kehitys on pysynyt nousujohteisena koko vuoden. Katabolisesta dieetistä huolimatta olen onnistunut pitämään kehityksen päällä myös dieetillä ja lihasmassaa onkin kokonasuudessaan tullut 4 kiloa lisää vuoden aikana! Jyrkkä nousujohteisuus on havaittavissa dieetin jälkeenkin. Myös voimatasot ovat tottakai nousseet ja panostus jalkatreeneihin alkaa vihdoin näkymään!
Erityisen kiitollinen ja onnellinen olen siitä että olen saanut kuntoutettua selkäni niin hyvään kuntoon, että se ei juurikaan enää vaivaa. Se korreloituu taas suoraan koviin jalkapäiviin, sillä esimerkiksi jalkaprässissä painot ovat kolminkertaistuneet vuoden aikana. On aivan mieletön fiilis pystyä tekemään treenit täysillä ilman että selkä sanoisi asiaan yhtään mitään negatiivista. Kehityksen yksi tärkeimmistä avaimista on siis toimiva ja terve keho! Olen vasta nyt päässyt kiinni oikeasti koviin jalkapäiviin ja nautin niistä suunnattomasti.
Painoni on korkeampi kuin koskaan. Rasvaprosenttini on viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka syön enemmän kuin ikinä.
Asia, joka palkitsee lajin urheilijaa erityisen paljon on kehitys. Tästä vuodesta olen ehdottomasti ylpeä. Draivi on kova ja nautin treenaamisesta yhtä paljon kuin aina ennenkin!
Olen vuoden verran päässyt mittaamaan myös paljon muutakin tärkeää dataa itsestäni. Fitnesstutukimuksen lopulliset tulokset kertokoon meille myöhemmin lisää lajin vaikutuksista ja kisadieetin tuomista muutoksista.
Terkkuja Losista <3 -E
Housut – Brasil Sul, Gazoz / Urheiluliivit – Shock Absorber / Kengät – Under Armour / Lasit – Carrera
Tuli vaan mieleen tuosta, kun sanoit että rasvaprosenttisi on pienempi kuin vuosi sitten vaikka syöt enemmän kuin koskaan, että miten moneen bikini fitness kilpailijaan olen törmännyt (lähinnä youtubessa), jotka syövät offillakin esimerkiksi vaivaiset 1700 kaloria päivässä ylläpitääkseen sen hetkistä painoaan. 1700 kaloriahan on sen verran vähän, että keskiverto nuoren aikuisen naisen pitäisi pystyä kuluttamaan tuon verran, VAIKKA ei harrastaisikaan raskasta liikuntaa. Ovatkohan he sitten vahingossa opettaneet kehonsa tuollaiseen määrään? Luulisi, että kovalla liikunnalla kuka tahansa voisi syödä sen yli 2000 kaloria päivässä.
No täytyy kertoa, että 1700 kaloria ei ainakaan itselleni riittäisi mihinkään 😀 Tämä luku kuulostaa omaan korvaani sellaiselta että sillä halutaan säilyttää saavutettu kunto tai vaihtoehtoiseti kiristellä kuntoa. Omat offikauden kalorit huitelee reippaasti 2400 kalorin korvilla, vaikka pieni olenkin. Mutta toki nämä ovat yksilöllisiä juttujakin 🙂 -E
Moikka! Ihan mielenkiintoani utelen, että lasketko sä kaloreita vai syöt just niin kun hyvältä tuntuu?
Molempia 🙂 Lähinnä lasken sen osalta että syön tarpeeksi! Hiilareita tulee nyt nimittäin sen verran paljon, että helposti esimerkiksi täällä kuumassa niitä ei tulisi nautittua tarpeeksi. Mutta syön myös vaikka jäätelöä jos tekee mieli. Mutta terveellinen ruokarunko on kuitenkin kaiken pohjana, sillä se on hyvin oleellinen osa offkautta ja kehittymistä -E
Hei Eevi. Olit mun suosikki fitnesspäiväkirjojen ekalla kaudella ja jäin koukkuun suhun. Jossain kohtaa jopa ehkä harmitti, että päätit lähteä kisaamaan, kun monesti kisaajat tuntuvat aina olevan dieetillä ja tekoripsissä. Hyvä näin ihan tuntemattomana tuntea kauhua “tuleeko eevistäkin feikki”. Tämän postauksen jälkeen olen vihdoin vakuuttunut: Eevi tekee tätä järjellä ja tästä naisesta toivottavasti otetaan mallia! Moni rääkkää kroppansa rikki tai vaihtoehtoisesti uran lopettamisen jälkeen meneekin ihan toiseen äärilaitaan. Offkaudesta ei kauheasti puhuta, ei siitä että paino nousee ja joka lihas ei näy kireänä kokoajan. Fitnesskuplassa tuntuu olevan vain se vaihe, kun on juuri kuivattanut lihaksessa näkyviin ja nyt olen parhaimmillaan – vaikka todellisuudessa, jos on todellinen lajin harrastaja, niin offkausi on erittäin tärkeää pitää kunnolla kisojen välissä. Hyvä postaus!
Ihana salafani <3 Kiitos tästä kommentista ja ihana huomata, kuinka perinteiset ennakkoluulot osataan myös kuopata 🙂
Hyviä pointteja nostit myös esiin, samaa mieltä! -E
Hei, korjaahan tekstistäsi prosentit prosenttiyksiköiksi niin pysytään asiassa. 🙂
Hieno ja täysipäinen roolimalli ja urheilija olet. <3
Kiitos Johanna 🙂 <3 -E
Hei!
Minkälaisia ongelmia sulla on ollut selän kanssa? Muistelen että jossain vaiheessa välilevyn pullistuma? Oireileeko se yhä tai millä tavalla vaikuttaa treenaamiseen?
Moikka Anu 🙂 Joo tosiaan välilevyn kanssa on ollut aikaisemmin ongelmia, nyt ei onneksi ole vaivannut enää pitkään aikaan 🙂
Pakaran jumit tosin helposti yhdistetään alaselän kipuihin ja niitä jumeja huoltamalla olen saanut selänkin kuntoon. Notkoselkäinen joutuu miettimään liikkeet joskus uusiksi, jotta selkä olisi mahdollisimman hyvin tuettuna. Kaikki liikkeet eivät sovi jokaiselle, joten niitä kannattaa ehdottomasti miettiä tuleeko jostakin erityisen kipeäksi (huonolla tavalla). -E
Tosi hyvää tekstiä! Harrastan kiipeilyä koko sydämellä ja loukkasin ranteeni maanantaina, harmittaa tosi paljon mutta kun tulin lukemaan blogiasi tajusin että nyt on vaan aika kuunnella kehoa ja antaa ranteen parantua kunnolla ennen kun palaan takaisin seinälle. Yksinkertainen asia joka monelta pääsee unohtumaan, palautuminen ja oman kehonsa kuunteleminen. Itse palaan treenin pariin varmaan aina liian aikaisin loukkaantumisen jälkeen ja aina se kostautuu., jos en tällä kertaa tekisi sitä virhettä. Voin kuitenkin tehdä kaikkea mihin en rannetta tarvitse. Pitää yrittää pitää nää asiat mielessä =D Ihanaa päivää sulle Eevi!
Ihana oivallus ja pohdistaa <3 Kiitos Eva kommentista. Kuten sanoitkin, malttia 🙂 On niin paljon asioita joita nimenomaan pystyt tekemään, joten älä anna pienen loukkaantumisen sinua ja menoasi hidastaa! Tsemppiä ja toivottavasti voit jo paremmin-E
Moikka!
Millä tavalla olet kuntouttanut selkääni? Minä kun kärsin myös samoista ongelmista, erityisesti jalkapäivinä.
*selkääsi
Moikka Emma,
Vastailin tuohon toiseen samaiseen kysymykseen, siinä muutamia omia vinkkejäni 🙂 -E
Tosi hyvin tullut massaa vautsi 🙂
Joo oon tosi fiiliksissä itsekin tuloksista 🙂 Kova työ palkitaan! -E
Moikka! Muakin kiinnostaisi kovasti tietää millä tavalla olet saanut selkääsi kuntoutettua? Itsekin olen nyt parin vuoden ajan yrittänyt kuntouttaa alaselkää välilevynpullistuman jäljiltä mutta edelleen se oireilee, erityisesti juuri jalkapäivinä 🙁
Moikka Mari,
Karsin jalkatreenissä kaikki liikkeet jotka tuottivat kipua. Venyttely ja liikkuvuuden harjoittaminen on ollut ehdottomasti yksi tärkeimmistä, sekä
keskivartalotreenit (erityisesti syvät vatsalihakset). Jalkajumpalla käytän aina nostovyötä tai treenikorsettia, jotta selkä säästyy – kipuja ei tule myöskään treenin jälkeen enää. Mutta nämä ovat tosi yksilöllisiä ja riippuu missä kohtaa pullistuma on/kuinka vanha vamma on jne. Vyötä suosittelen koviin voimaliikkeisiin + coren vahvistamista + liikkuvuutta parantavia harjoituksia. Toivottavasti sait tästä jotain ajatuksia 🙂 -E