Elämäntyyli hyvinvointi Kuulumisia Motivaatio onnellisuus parisuhde Perhe ja suhteet Sinkkuelämä treenaaminen Treeni

KOSKA ON SOVELIASTA SINKKUILLA?

Minifitness_sinkkuelama_fitnessOlen elellyt tässä nyt hetken aikaa sinkkunaisen arkea ja tajunnut olevani todella huono sinkku. Ensinnäkin olen huomannut käyväni lähinnä ruokakaupassa, työtapaamisissa ja kuntosalilla. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että en ole juurikaan näköpiirissäni nähnyt edes miespuolisia yksilöitä. Mad Housessa (kotini) on valoillaan kuitenkin erittäin vahva akkavalta ja joskus tuntuu että korvistani pursuaa tyttöjen juttuja jopa liikaakin. 

Olen päätynytkin tässä pohtimaan, koska on soveliasta siirtyä “virallisesti” deittailemaan eron jälkeen? Olen kohta viisi kuukautta keskittynyt itseeni ja omaan elämääni, mutta tiedostan myös sen että yksin ei voi olla ikuisuutta. Tunteeko sen sopivan hetken vain itse? Vähän samalla tavoin kun tuntee että kolahtaako joku vai ei. Mitä te olette mieltä?

Ehkä sisäinen sinkkunainen tulee nostamaan päätään aikanaan ja elelen vielä ihan rauhassa tätä luolanaisen elämääni siihen saakka kun tämä tuntuu hyvältä. Olen itse ajatellut asian niin, että ensin on löydettävä vastaukset siihen kuka minä olen ja mitä minä haluan. Sen jälkeen kykenen myös antamaan jollekin toiselle aidon läsnäoloni sellaisena kuin olen.Minifitness-Bjorn_borg_fitnesslifestyle

Miettikää, että jopa Seiska oli väärässä siinä, että minut tapaa vain salilla. Huhuja liikkuu ja näiden huhujen mukaan olisin tervetullut useimpiinkin pikkujouluihin. Tämä sen sijaan ei ole huhu, että olin kaksi viikkoa sitten yökerhossa kutsutussa laatikossa, jossa olin käynyt viimeksi pääsiäisenä. Poikkesin tutusta koti-sali-kauppa-kaavastani, auts. Mitä tähän voisi sanoa, keskityn yökerhoiluun kun on jotain juhlimisen aihetta. Nyt todellakin oli, nimittäin ihana Kira täytti tuona viikonloppuna pyöreitä lukuja! Oli muuten aivan mielettömän hauska ilta ja ai että tuo nainen on upea! Seuratessani vierestä näiden upeiden naisten varttumista, tuntuu että elämä vain paranee iän karttuessa. Ei siis hätää, en ole ottamassa paniikkinappulaa käyttööni vielä pitkään aikaan. 

Joulukuuhun kuuluu muutamat kekkerit. Ensi viikonloppuna meillä onkin luvassa varmaan se tämän vuoden kolmas yökerhokierros, sillä lauantaina juhlimme tyttöjen pikkujouluja. Minusta tuntuu että tästä joulukuusta menee toipumiseen ainakin tammikuu. Siinä menee nimittäin aina viikko saada kiinni takaisin uni-, ruoka- ja treenirytmeistä. Olen aivan uupunut olento seuraavan viikon. Tämä on hyvin hämmentävä, ei toivottu tila! 

Ps. en kuitenkaan aio korottaa panoksiani yökerhoilun suhteen, sillä uskon että ne poikabakteerit käyvät joskus muuallakin. Eli yhteenvetona, en aio muuttaa elämäntyyliäni edes sinkkuna. Olen vanha ja joustamaton, tykkään treenata liikaa sunnuntaisin – muutaman poikkeuksen kestän juuri ja juuri. Olkoon joulukuu sellainen!Minifitness_sport_fitnesslife

<3 -E