elämäntapa Elämäntyyli Fitness hyvinvointi Motivaatio Muoti Personal trainer Terveys Treeni Yrittäjyys

Kuinka minusta tuli Personal Trainer

Minifitness_labellamafia_outfitPienenä yksi haaveammateistani oli koulun liikunnanohjaaja. Näitä haaveammatteja kuitenkin oli pitkä lista, eli ihan niin selkeää se oma visio “mikä minusta tulee isona” ei kuitenkaan ollut. Liikkamaikan ammatissa ihailin sitä että sai olla kaiket päivät liikkeessä ja tekemässä erilaisia juttuja – liikkua ja ohjata, sekä saada siitä vielä palkkaa. Eräänä päivänä sitten havahduin siihen, että haluan sitä edelleen. Tästä on nyt muutama vuosi aikaa.

Olin jo jonkin aikaa haaveillut urasta liikunnan ja hyvinvoinnin alalta. Olin myös tutkinut vaihtoehtoja moneen otteeseen, mikä koulu olisi paras ja mitä sellainen tutkinto maksaisi. Siihen se sitten monesti jäikin. Olin tyytyväinen silloiseen työhöni, joka tarjosi minulle uusia haasteita. Aikaa kuitenkin kului ja tuntui että nyt olisi aika oppia uutta ja kehittyä. Erityisesti tehdä jotakin mitä pitää tärkeänä ja millä on oikeasti merkitystä tässä yhteiskunnassa. Mitä kohtaan minulla on ollut aina palo sisälläni? Juttelin asiasta lopulta Danin kanssa ja viimeinen pusaus sitä kohti tulikin häneltä. Hän kannusti ja tuki, uskoi sen olevan minun juttuni. Sitten piti vielä ratkaista se viimeinen ongelma, raha.Minifitness_nails_BlueLagoon Minifitness_sport_outfit_fit

Halusin mennä opiskelemaan SAFE:n (Scandinavian Academy of Fitness Education) koulutukseen, sillä taustatutkimuksieni mukaan se olisi laadukas koulutus ja siellä kouluttajana toimisi mm. liikuntapiireissä nimeä tehnyt Timo Haikarainen. Suunta olisi siis selvä. Laadusta ei kannata tinkiä ja uskoin siihen, että tämä raha palaa luokseni. Niimpä sijoitin koulutukseeni, joka on ollut varmasti järkevin sijoitukseni tähän mennessä. Vaikka alkuun se 5000 euroa saattoi kuulostaa kovalta, ei sitä kauaa joutunut miettimään. Se oli nopeasti ostettu takaisin ammattitaidon harjoittamisella.

Muistan että kävimme alkuun jonkinlaisen soveltuvuustestin, jossa liikuimme ja ohjasimme toisiamme. Olimme tunnin jälkeen kaikki läpäisseet ensimmäisen soveltuvuuskokeen. En tosin tiedä kuinka relevantti se on nykypäivänä.

Opetukseen kuului teoriaosuus, kuntosaliohjaajan koulutus ja lopuksi päästiin itse asiaan, personal trainerin koulutukseen. Opetukseen kuului alkuun paljon teoriaa, sillä se oli opittava ennen kuin saattoi ymmärtää miksi ihmisen keho toimii kullakin tapaa ja kuinka tiettyjä asioita voidaan korjata omalla tietotaidolla. Opit oli aika soveltaa lopulta käytäntöön.Minifitness_Nike_TheaMinifitness_hardcoreladies_Bodyaction

Koulutus oli myös äärinmäisen hyvä suorittaa työn ohessa. Tein arkisin tiimi assarin töitä toimistolla ja viikonloput täyttyivät koululla. Hommaa siis riitti, mutta puristus kesti ainoastaan n. puolisen vuotta. Koska asia oli mielenkiintoista, ei se edes tuntunut lopulta niin raskaalta, vaikka joskus teoria saattoikin väsyttää silmien lumpsahtamiseen asti. Siellä käytiin asiat läpi rustosta sydämeen. Ruokiksella käytiin treenaamassa, koska muuten ei ehtinyt. Ruoka vedettiin naamariin  5 minuutissa ja sitten jo istuttiinkin loppupäivä korva tarkkana.

Jokaisen kurssin jälkeen oli koe, jossa testattiin teoriaa ja käytäntöä. Käytäntö sujui kuin vettä vaan, mutta teoria aiheutti itselleni hieman harmaita hiuksia. Tämä ei siis ollut mikään läpihuutojuttu, vaan vaati opiskelua ja sisäistämistä hyvin paljon. Asiaa ja varsinkin sitä uutta opittavaa tuli niin paljon suhteellisen lyhyessä ajassa, että tämä koulu voisi mielestäni hyvin kestää 9 kuukautta sen puolesta. 

Kaikista osioista Personal Trainer koulutus oli se kaikkein hauskin osuus. Saimme oikeita asiakkaita ja pääsimme tositoimiin. Silloin harjoiteltiin myös testimetodiikkaa ja mittailtiin kaikenlaista. Kaikki mittaaminen on hauskaa, koska se on niin konkreettista. Voidaan seurata luotettavasti mm. kehon rasvapitoisuutta. Myös kuntoseuranta tuli tutuksi ja paljon teoriaa jäi käteen tältäkin kurssilta. Parasta oppimisen lisäksi oli viettää aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa. Tapasin koulussa ihania tyyppejä, jotka muistan aina. Osasta tuli aika läheisiäkin. Yhteinen ryhmähenki oli meillä kyllä mieletön!Minifitness_sportlook

Kaikkein jännittävin asia tapahtui silloin, kun sai paperit käteen. Olen valmis PT. Tiesin kuitenkin, että tästä se oppiminen vasta alkaa. Isoin kynnys oli aloittaa Personal Trainerin työ yrittäjänä. Nyt oli aika viedä teoria käytäntöön ja lähteä keräämään niitä oikeita asiakkaita itselleen. Siitä kaikki vähitellen alkoi rakentumaan ja hyvin on hommat sujuneet! Päivääkään en pois vaihtaisi, vaikka joskus tämä varsin rankkaa yrittämistä onkin. En voisi ajatella itseäni juuri nyt millekään muulle alalle, sillä tämä jaksaa innostaa ihan jokainen päivä. Ala kehittyy koko ajan, joka on myös tärkeää mielenkiinnon pysymisen ja oman kehityksen kannalta. Tähän ei voi kyllästyä!

Kyllä minullakin on ollut elämässä hetkiä, jolloin olen epäillyt itseäni. Olen kyseenalaistanut kaiken, mutta lopulta usko kaikkeen palaa vaikeidenkin aikojen jälkeen. Kunhan uskaltaa haastaa itseään ja hypätä vaikeisiin ja uusiin tilanteisiin pelosta huolimatta. Pelolle ei saa koskaan antaa valtaa. Vain niin voi kehittyä parhaaksi mahdolliseksi ja saada todellista fiilistä omasta työstään. Onnistumiset muistaa nimittäin aina, eikä kukaan voi viedä niitä sinulta pois! Muistakaa se että emme ole koskaan tarpeeksi hyviä tai valmiita – aina on mentävä eteenpäin.

Blogiini tuli myös kysymys, jossa mietittiin tarvitseeko Personal Trainerin olla fit? Urheilullinen on mielestäni avainsana. Uskottavuus kärsii, jos oma valmentaja ei edusta omia oppejaan. Vai mitä mieltä te olette? 

Liikunnan iloa! -E <3 

Paita – Labellamafia *HERE

Takki – Topshop

Lasit – Dior

Housut – Nike

Laukku – Alexander Wang x H&M