Lisää voimavaroja arkeen
Minusta marras-joulukuu on aina kaikkein haastavinta aikaa oman jaksamisen suhteen. Vaikka olen oppinut pitämään hyvinvoinnistani huolta, ei tietyille asioille voi mitään. Me emme voi pimeydelle mitään, emmekä sille, ettemme saa D-vitamiinia auringosta! Myös kiire ja stressi kuuluvat jollakin tavalla meidän jokaisen elämään aina joskus. Elämä on harvemmin täysin järjestyksessä, mutta silti vaadimme sitä itseltämme. Olisiko ihan ok hyväksyä olevansa riittävä näin ja hyväksyä ettei kaikkeen voi vaikuttaa? Mitäpä jos vain poimisi asioita, jotka aina palauttaisivat takaisin sen hetkiseen tasapainoon? Täydellistä olotilaa, jota olisi mahdollista ylläpitää koko ajan, ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tästä pyrkimyksestä on hyvä päästää vain irti. Uutta energiaa saa kehoon yllättävän pienistä asioista. Meistä jokainen tarvitsee uusia voimavaroja jatkuvasti.
Kun anna itselleni luvan vain olla, huomaan kuinka tekstiä yhtäkkiä alkaa tulla yrittämättä sitä. Uudet ideat kuplivat ja kaikki tuntuu olevan jotenkin kummallisesti enemmän tasapainossa. Elämä helpottuu. Se on konkreettinen esimerkki siitä, kun kaikkea on liikaa ja omat voimavarat alkaa olla kulutettu loppuun. Silloin oma mieli sulkeutuu ja toiminta tapahtuu autopilotilla. Kukaan ei halua elää niin, sillä sehän on kuin pikakelaisi elämää eteenpäin elämättä sitä lainkaan. Lomat ja varsinkin ympäristön muutokset tekevät itselleni todella hyvää tasaisin väliajoin. Eniten koen sen vaikutuksen omien korvien välissä, en niinkään aina kehossa. Kehostani pidän kyllä huolta arjen keskellä liikkumalla, syömällä terveellisesti, nukkumalla riittävästi ja huolehtimalla palautumisesta, mutta kovalevy joutuu toisinaan koetukselle. Se vaatii myös oman OFF-tilansa ja minulle se tarkoittaa toisinaan kotoa pois lähtemistä. Silloin houkutuksia tehdä jotakin suoritetta poistuu. Joskus oma aikakin riittää. Silloin voi olla vain yksin omien tunteiden ja ajatusten kanssa.
Elämässä ei ole aina ole mahdollisuutta lähteä reissuun, tai muuta aikaa vievää, mutta koen luonnon ja meditoinnin tarjoavan samaa rauhoittumista pienemmässä mittakaavassa. Niiden kautta voi saada lisää hyvää energiaa, tai rauhoittaa vilkasta kehoa. Myös avanto, jooga ja käveleminen toimivat minulla hyvin. Se voi olla hyvin pieni hetki, mutta sen vaikutus on mittava. Jos joka päivä antaisimme itsellemme pienen hetken sulkea oma kovalevy hetkeksi pois päältä, mitä tapahtuisi? Uskon, että oppisimme kuuntelemaan itseämme ja kehomme viestejä paremmin. Olisimme energisempiä, positiivisempia ja saattaisimme huomata, kuinka vaikeat ongelmat eivät tunnukaan enää yhtä hankalilta ratkoa.
Minulle meditointi/rentoutus tuo lisää tasapainoa, jonka kautta tapahtuu paljon muutakin. Jos et ole ottanut sitä vielä päivittäiseksi tavaksesi, suosittelen ottamaan sen ensi vuoden haasteeksesi – anna itsellesi joka päivä edes muutaman minuutin rentoutushetki. Ota oma turvallinen tilasi vaikka sulkemalla vain silmät ja hengittämällä syvään. Keho rentoutuu, jolloin mieli seuraa perässä. Jos ajatuksia tulee, anna tulla, mutta päästä niistä sitten irti. Palauta mieli aina takaisin hengitykseesi ja kehoosi.
Oman kovalevyn kuormaa voi vähentää niinkin yksinkertaisella asialla, kuin vähentämällä puhelimen käyttöä. Kuinka paljon Instagramin selailu aamuisin voikaan viedä energiaasi tiedostamattasi sitä? Mitäpä jos vaihtaisit sen pieneen meditaatioon? Tai entäpä iltaisin tapahtuva jatkuva puhelimen plärääminen ja sen korvaaminen miellyttävällä lukemisella? Itse huomasin valtavan eron koko päivään ja tulevan yön uneen.
<3 -E
