Löysin Turusta tasapainoni

*Kaupallinen yhteistyö; Turun kaupunki

Teemun mukaan olen turkulainen, vaikka itse koen olevani maailmankansalainen. Lounais-Suomeen muuttoni herätti paljon ihmettelyä ja tekee sitä edelleen. Parisuhde muuttaa paljon. En olisi ikinä uskonut muuttavani Helsingistä mihinkään muualle kuin ulkomaille, mutta toisin kävi. Rakkaus on ihmeellistä! Ihastuin Turun rauhaan ja tunnelmaan kuitenkin nopeasti alkuhuuman soidessa korvien välissä. Kaikkeen mukautuu, jos vain haluaa. En näe itseäni kiinnittyneeksi paikkaan, vaan ihmisiin. Koen sen olevan hyvä asia, sillä rajoitteita on elämässä ihan tarpeeksi meillä jokaisella. Mahdollisuuksien näkeminen on kuitenkin meistä itsestämme kiinni – niitä on aina ja kaikkialla. Olen syntynyt Kotkassa ja muuttanut sieltä 16-vuotiaana omilleni Helsinkiin. 12 värikkään vuoden jälkeen lähdin Turkuun. Nyt olen kiinnittynyt tänne.

Vaikka paljon onkin reilussa vuodessa muuttunut, sanoisin kaiken menneen kuitenkin koko ajan parempaan. On myös opeteltava luopumaan, jotta voi saada aikaan uutta. Sitä muuttoni on todella opettanut monessakin mielessä. Ystävyyssuhteet, työmahdollisuudet, työympäristö, työkaverit, koti, treenisali, lenkkipolku, eikä lähikauppa olleetkaan enää samoja. Ei muistoja, eikä tuttuja naapureita kulman takana. Muutosta tosiaankin, mutta millaista?

Myönnän ensimmäisen vuoden olleen vaikea, sillä elämä kävi läpi isoa murrosta. Kaikki tuntui muuttuvan yhdellä kertaa, eikä siitä kaikesta selvitä ilman kipuilua. Kaikki ei ollut siis muuton syytä, vaikka se paljon asioita uusiksi laittoikin. Uusi parisuhde, pitkän työsuhteen päättyminen, kaupungin vaihdos, arjen muuttuminen…isoja asioita kaikki. Mutta täytyy muistaa; “kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu”.  Avoimuutta ei pitäisi ikinä unohtaa, vaikka kuinka hankalaa olisi. Me itse voimme valita millaista energiaa ja asennetta ympäriltämme haemme. Avointa ja hyvää, vai sulkeutunutta ja tunkkaista?

Nyt vuoden jälkeen voin kuitenkin iloisesti huomata, kuinka olen löytänyt täältä omat lempipaikat, harrastusmahdollisuudet, työkaverit, ihanat ystävät ja uuden lempeämmän arjen. Täällä elämänrytmi on hitaampaa, kuin Helsingissä. Alkuun siihen tottuminen oli hankalaa, mutta kaikkeen tosiaan tottuu. Myös se tosiasia on hyvä pitää mielessä, että käyn haistelemassa Helsingin ilmaa lähes viikoittain. Pääsen sykkeeseen jos haluan, mutta tasapaino löytyy nyt Turusta. Olen rakastunut luontoon uudelleen ja ihan täysillä vielä! Ilman Turkua, sen saaristoa, merta, metsiä, retkeilyreittejä ja polkuja en olisi löytänyt luonnon voimaa yhtä vahvasti. En olisi se tyyppi, joka olen tänäpäivänä. Luonnossa kaikki on tasapainossa ja paikoillaan.

Rakastan yöpyä metsässä, syödä itse pyydystettyä kalaa saariston syleilyssä, veneillä auringonlaskussa, syödä kivasti Jokirannan ihanissa ravintoloissa, polkea Saariston Rengastietä hiki selkäpiitä valuen, sekä juosta ajatukseni lentoon Halisten lenkkipoluilla.

Pakko myös mainita lentämisen ihanuus! Täällä ei tarvitse nimittäin kentällä jonottaa yhtään mihinkään, vaan homma sujuu yhtä sutjakkaasti kuin bussiin hyppääminen. Myös viikonloput tuntuvat pitkästä aikaa viikonlopuilta. Jotenkin sitä pääsee helpommin irti kaikesta ja erityisesti turhasta arjen suorittamisesta olen luopunut pienin askelin. Täällä panostetaan määrän sijasta laatuun, jolloin läsnäolo itselleen ja muille on paljon aidompaa.

TOP 5 HETKET

Rakastan kesäisiä iltoja pyörän selässä. Vapauden tunnetta, jonka se saa aikaan. Kaikki on lähellä ja paikasta toiseen liikkuminen täynnä mahdollisuuksia

Ihastun aina yhä uudelleen talven aurinkoisiin päiviin, juuri ennen auringonlaskua Ruissalossa. Avotulen ääressä, super-kaakaota maistellessa. Täydellinen hetki on siinä

Nautin iltojen kävelylenkeistä koiramme Lolan kanssa. Ihastelemme lumipeitteitä ja katselemme tähtiä. Koen silloin usein kiitollisuutta pienistä asioista. Puutalot ovat sympaattisia

Yhteinen oma koti herättää paljon tunteita, se on turvasatama johon voi aina palata. Tunnelma, jonka koemme siellä päivittäin on elämää. “Arjen luksusta vähemmällä rahalla”. Ajatus, jolla Teemu sen minulle aikoinaan myi

Lopuksi paras. Saan nukahtaa ja herätä vierestäsi joka viikko

Nyt saan viettää työpäiväni inspiroivassa työympäristössä ja toteutan omaa unelmaani yrittäjänä. Olen verkostoitunut ja löytänyt ihania ihmisiä ympärilleni täältä. Saan valmentaa työkseni ja olen aloittanut Turussa myös vuoden mittaisen koulun Life coaching -valmennuksessa. Palkkasin tosiaan tällä viikolla ensimmäisen työntekijäni täältä Turusta, joten myös työt rullaavat kivasti uusille vesille.

Eläminen on täällä edullisempaa esimerkiksi asumisen osalta. Saimme unelmien asunnon, jollaista ei olisi ollut mahdollista pääkaupunkiseudulta edes hankkia. Vaikka elämä on täällä pienimuotoisempaa, on elämänlaatu silti hyvää. Luonto, koti ja harrastukset ovat täällä arjen ilotulituksia! Arki on myös muuttunut järkevämmäksi lyhyiden ajomatkojen vuoksi. Nyt päivään on kummasti tullut lisää tunteja ja mikä parasta; aina voi ottaa kaverin kyytiin, tai hakea mistä tahansa! Ruuhkalla ei tarvitse juuri päätä, tai takapuolta vaivata.

Tarjolla on myös aikaisemmin ollut niin paljon “kaikkea”, että täällä sitä on oikeasti nähnyt millä asioilla on aidosti väliä. Toisaalta onhan ikääkin jo sen verran, että sitä alkaa kaipaamaan ihan eri asioita, kuin nuorempana. Silloin meno ja meininki oli se juttu, nyt arvomaailma on muuttunut sen verran, että osaa arvostaa luontoa, rauhaa ja kotia eri tavalla. On hyvä miettiä mihin sen perheen haluaa perustaa?

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa käydä inspiroitumassa täällä

Facebook-kanavan löydät täältä

Kuvat – Laura Poutanen