Mikä on ihosi todellinen ikä?
Kaupallinen kampanja: Yhteistyössä ACO
Pääsin tässä hetki sitten mukaan ihan mielettömiin kuvauksiin. Kyseessä oli ACO:n UV-kuvaukset, jossa paljastuu auringon vaikutukset ihollamme. Sellaiset, joita emme paljaalla silmällä näe. Muistan joskus nähneeni tästä videon, joka hätkähdytti todella. Nyt siitä kaikesta tuli minulle todella konkreettista.
“UV-valossa saattaa näyttää omalta äidiltään“. Apua, tämä oli ensimmäinen lause jonka kuulin, tai ainakin se jäi soimaan korviini hyvin vahvasti. Siinä vaiheessa alkoi hikikarpalot nousemaan pintaan. Mietin että mitähän sieltä oikeasti paljastuu? Millaiseen kuntoon olen ihoni saattanut näiden vuosien saatossa? Aloin jo ruoskimaan itseäni mielessäni.
Olen ollut nuorempana aikamoinen auringonpalvoja. Silloin ei oma käsitys auringon haitoista ollut kovin vakuuttava. Tämä takaraivossani olin jo valmistautunut pahimpaan – näyttäisin omalta äidiltäni jo 26-vuotiaana.
Kamera äännähti kevyesti ja kaikki katsoivat kameran näyttöä odottavalla katseella. Minä en liikkunut, odotin vain. “Kuinka paha se on“? Omaksi ja kaikkien muidenkin yllätykseksi ihoni oli varsin sileä, eivätkä muistuttaneet ketään muuta kuin omaa itseäni. Pisamiakaan ei kasvoiltani löytynyt. Huokasin varmasti niin kovaa, että kaikille ei jäänyt epäselväksi kuinka huojentunut olin. Tämä kuva havainnollistaa ihoni kunnon ennen aurinkovoiteen levittämistä ja sen jälkeen.
Olin todella fiiliksissä ja lupasi itselleni, että tällä asialla ei leikitä enää koskaan. Sain todella konkreettisen kosketuksen auringon jättämiin jälkiin ja tämä motivoi minua todella suojaamaan ihoani yhä aktiivisemmin. Sillä mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän ihomme meitä tarvitsee.
Näin iän myötä olen onneksi ymmärtänyt, kuinka tärkeää aurinkosuojien käyttö on. Suojakertoimet ovat kasvaneet ja erityisesti kasvojen ja dekolteen ihoa suojaan nyt rohkeasti. Jonakin päivänä se aurinko nimittäin nostaa esiin kaiken ihollamme. Silloin on jo liian myöhäistä tehdä mitään.
Joskus sitä ajatteli, että väri ei tartu suojakertoimia käyttämällä. Todellisuudessa se ei asiaan vaikuta, kunhan valitsee sopivat kertoimet olosuhteiden ja omaan ihotyyppinsä mukaan. Ehkä kuitenkin tärkein jää monilta huomioimatta – aurinkosuojaa tulisi lisätä myös tasaisin väliajoin. Suosittelen katsomaan tämän herättelevän ja myös varsin hellyyttävän videon. Saattaa avata silmiä vielä hieman lisää! 
Motivoiko tämä teitä muita auringonpalvojia? Haluan jakaa tätä tärkeää asiaa ja laittaa jakoon kolme ACO:n kesäistä tuotepakettia, jotka sisältävät kaiken tarpeellisen auringosta nauttimiseen.
Sinun tulisi kertoa minulle oma kesäinen tarinasi, johon liittyy aurinko ja siltä suojautuminen <3
Vastaukset tulisi laittaa tämän postauksen alle sähköpostilla varustettuna, jotta palkinnot löytävät oikeaan osoitteeseen. Arvontaan voit osallistua keskiviikkoon 17.6 klo 21 asti.
Kilpailu on päättynyt. Arpaonni suosi nimimerkkejä Jenni, Anastasia ja Riiks. Olen lähettänyt sähköpostia voittajille! Kiitos kaikille upeista kommenteista, niitä oli hauska lukea <3 
-E
Tänne aurinkosuojatuotteet olisivat enemmän kuin tervetuleita <3 Valitettavasti aivan liian vähän noita tulee käytettyä, ja olisin myös kauhuissani jos menisin tuon kameran eteen :O! Olisi miljoona palamis-tarinaa kerrottavana, mutta kerrottakoon vaikka viimeisin. Olimme muutama kuukausi sitten Madeiralla. Olin pakannut mukaan hyvän määrän aurinkosuojatuotteita ja vannonut itselleni että näitä kyllä sitten käytän ja reilusti, Käytinkin, mutta liian myöhään. Kun saavuimme kohteeseen, olimme niin innoissamme lomalle pääsystä, että heitimme vaan tavarat huoneeseen, ja suuntasimme nauttimaan ihanista kylmistä juomista lähimpään ravintolaan. Naamassani oli meikit matkustuksen jäjiltä, et enhän voinut kuvitellakaan, että siinä muutaman tunnin auringissa istuskelusta voisi tapahtua seuraavaa; Nenä paloi suoraan sanottua aivan poroksi! Oli mukava viettää sitten koko loma ensin kirkkaan punaisella nenällä, jonka jälkeen väri alkoi ehkä muuttua rusketukseksi, kunnes muutaman päivän kuluttua iho rupesi vesikelloilemaan ja nahka kuoriutui pois, joten voitte uskoa, että mitän kaunitta lomakuvia ei tältä reissulta saatu :D! Oppia ikä siis kaikki, tästälähtien taatusti muistan, että sitä aurinkorasvaa voisi levittää jo vaikka suomesta lähtiessä, sillä sitten kun into on ylimmillään ja ollaan kohteessa, tuppaa se näkäjään unohtumaan 🙁 :D! Mutta uusi loma siis tulossa pian, ja ettei tällaista enää tapahtuisi, tulisi tuo tuotepaketti todellakin tarpeeseen <3 😉
Olin ensimmäistä kertaa ulkomailla 13-vuotiaana ja kohteena oli canariansaaret. Äidin ja isän kanssa sinne mentiin. No minähän paloin ekana päivänä ja aika pahasti. Kun omat vanhemmat ei juuri aurinkovoiteita käytä ja minulle oli varttu ilmeisesti liian alhaisella suojalla olevaa rasvaa. Ei ollut kiva loppuviikko kun oli iho arka ja tulipunainen. Apteekista onneksi löytyi jotain aloevera tyyppistä voidetta joka auttoi pahimman yli. Muuten se canarian loma oli ihan kiva Sen jälkeen olen aina huolehtinut, että aurinko rasvaa on ja sitä käytetään. . Nyt itselläni kaksi lasta ja aina olen heitä kesähelteillä rasvailemassa sekä suojaamassa vaatteilla.
En ole oikein koskaan ollut mikään auringonpalvoja. Tykkään tehdä jotain,matkoillakin enkä maata lahnana rannalla…Nyt aurinkosuoja on ollut tarpeen kortisonin ohentaman herkän ihon vuoksi…palan herkästi ja se päivetys mikä tulee,kesii pois…Joten kiitos,ilolla otan paketin vastaan. 🙂 Kesäistä viikonloppua <3
Kiva postaus 🙂 itsekkin olen acon tuotteiden ystävä mutta näitä aurinkosuojatuotteita en ole vielä kokeillut. Kesällä suojaan oman ihoni päivittäin jollakin aurinkorasvalla. Olkapäät palavat helposti vaikka ei ottaisikaan aurinkoa, varsinkin kun touhuaa lapsen kanssa ulkosalla 🙂 kesällä pyrin maltilliseen auringonottoon ja tietysti syön paljon porkkanoita rusketuksen parantamiseen 😉 olet erittäin nätti ja toivotankin leppoisaa ja lämmintä kesää! 🙂
Kyllä tarvitsen koko kesän arska rasvoja kun paistattelen päivää uima-altaalla takapihalla koko kesäloman ja silloin paistaa aurinko☀️ Eks niin?
Vietin kaikki kesäni lapsena ja nuorena virossa mummilassa. Lapsena me oltiin AINA aina ulkona leikkimässä!!! Vain sateisilla keleillä oltiin sisällä. Vietettiin myös todella paljon aikaa meren rannalla, siis tuntikausia ( aamulle lähdettiin ja illalla takaisin). Ja kyllä oli joskus niitä kertoja kun iho oli todella punainen ja palanut… loppukesästä olin kuin papu. Kun enemmän on tullut ikää on alkanut ymmärtämään näiden aineiden tärkeyden.
Hei Eevi!
Nykyään sitä todella ajattelee aivan eri tavalla asioita. Ennen treenasin jotta näyttäisin hyvältä, mutta nykyään pääasia on siinä että voi hyvin – ja salitreenistä sitä hyvää oloa vasta tuleekin! Sama asia koskee auringonottoa, ennen välitin vain mahdollisimman syvästä rusketuksesta kun nykyään on terveydelliset seikat saaneet pään sisällä lisää arvoa. Mun kesäinen tarina tapahtui pari vuotta sitten, kun pääsin kesätöihin rantavalvojaksi. Olen luonnostaan tumma enkä pala koskaan, varsinkaan Suomen auringossa. Mites kävikään kun kahdeksan tuntia päivässä makaa porottavan auringon alla, naama ja olkapäät huusivat punaisuutta! Ei muuta kun työpäivän jälkeen ostamaan auringonsuojavoiteita. Hankittiin työkaverin kanssa jopa iso aurinkovarjo jotta saadaan vähän suojaa. Hieman hävetti kun olin isoon ääneen kerskunut työkaverille kuinka minä en koskaan pala. Loppukesä menikin hienosti, väriä tuli pintaan mutta punaiseksi iho ei enää tullut! Nykyään rasvaan itseni aina, ja Acon tuotteet ovat varmasti laadukasta tavaraa. Toivottavasti saan rasvata itseni niillä tänä kesänä (ja syksyllä, kun ollaan suunnittelemassa etelänmatkaa!). Ihanaa kesänjatkoa sinulle Eevi 🙂
Itse olen ihotyypiltäni sellainen, etten rusketu koskaan, mutta palan sitäkin nopeammin. Muutaman vuoden takaisella Thaimaan matkallani iholleni ilmeistyi myös uusi, ikävämpi tuttavuus-aurinkoihottuma. Se oli ikävän näköinen ja vielä ikävöimään tuntuinen vaiva. Loppuloma menikin sitten kääriytyessä erilaisiin mahdollisimman kevyisiin, mutta peittäviin vaatteisiin. Aurinkotuolissa maatessani muistan ohi kävelleen Italialaismiehen nauteskelleen valkoiselle iholleni.
Olen Acon-tuotteiden vannoutunut fani, ja kesätuotteet ovat hankkimatta. Olisi mahtavaa jos arpaonni suosisi 🙂
Moikka, tärkeällä asialla olet. Olin viikko sitten poikaystäväni kanssa lomalla. Aurinko on todella “petollinen” jos näin voi sanoa. Olimme laivaretkellä missä oli tarkoitus rentoutua ja ottaa aurinkoa. Laitoimme kunnolla rasvaa ja kookosöljyä iholle. Tuntui ettei aurinko lämmitä edes, koska merellä tuuli oli voimakas. Tiesin kuitenkin entuudestaan, että juuri siksi pitää laittaa rasvaa kunnolla. Reissu oli ihana, mutta silti vaikka lisäsimme kunnolla rasvaa tasaisin väliajoin paloimme molemmat. Tämä huomattiin kunnolla vasta hotellilla kun olimme menossa nukkumaan.. Tuskaa.. Eli jatkossa vain voimakkaampaa rasvaa kehiin (nyt oli 30) en ole ennen näin pahasti palanut. Onneksi kunnon after sun jeesasi. Kaikin puolin ihana reissu silti lämmössä ❤️☀️
En ole koskaan ollut auringossa palavaa tyyppiä, enkä siks ole ajatellut tarvitsevani suojaakaan. Viime kesä kuitenkin muutti tuon käsityksen, sillä nukahdin tunniksi mummolan pihalle naama kohti aurinkoa tietenkin. Siitä alkoi sitten se viikon kestävä painajainen kun kasvot oli kokoajan tomaatin väriset ja ihoa lähti isoina laattoina irti, sekä tietenkin rasvat yms. kirveli todella paljon! Loppu kesän varoin aurinkoa huomattavasti tarkemmin, mutta huonon rahatilanteen vuoksi oli ostettava niitä halvimpia tuotteita joitten teho oli myös sitten sitä luokkaa 🙁 Tänä kesänä aion pitää hyvää huolta naamasta ja koko kropasta ettei vaan tule vahinkoa ja nuo tuotteet olisi täydellinen apu! 🙂
Mä rusketun aika huonosti ja palan helposti, joten suurin osa saamastani rusketuksesta on purkista, eli feikattua. Itseäni ärsyttää etten meinaa päivetystä saada, mutta toisaalta pitäisi olla tyytyväinen, sillä liika auringossa oleminen ei ole terveellistä ja se vanhentaa.
Yritän suojautua mahdollisimman hyvin auringossa ollessani jotta saisin siistin ja tasaisen terveen päivetyksen enkä polttaisi ihoani. Tämä postaus sai taas asiaa ajattelemaan 🙂
Moi Eevi! Näytät aina niin pirteeltä ja loistat kuin aurinko itse! 🙂 Mä oon kauan ollut sellainen että mä en oo käyttänyt aurinkorasvaa ollenkaan mutta nyt hiljalleen olen ymmrtänyt että se on tosi tärkeetä. Ja pahinta oli varmaan ku mentiin äidin kanssa Dubaihin viime vuonna ylioppilaskirjoituksien jälkeen. Olin niin innoissani että vihdoinkin pääsen ottaa kunnolla aurinkoo niin en laittanut ku vähän aurinkorasvaa aamulla ( ja siinä oli 35 +astetta). nååå….. sitt illalla ku piti mennä nukkuu niin kaikki oli ihan fine mutt sitt seuraavana päivänä ku herää niin mun kaula oli ihan punanen en tienny miten mun pitäis olla ett ei satuis.. Seuraavat päivät menivät sitt sillee ett otin aurinko huivi kaulan ympäri ja kun menin nukkuu niin jouduin nukkumaan kylmän vesipullon kanssa sillee ett se oli mun kaulaa vasten. Mutt olihan siinä kans se hyvä puoli ett en tarvinnu nukkua yksin ku poikaystävä odotti kotona haha. Mutta sen jälkeen oon kyll ollut vähän peloissani ett kaulaa palaa taas niin pahasti.. Niin noi aurinkorasvat/tuotteet tulis kyllä tarpeeseen. Tykkään kans treenata paljon ulkona kesän aikana ja aina unohtuu laittaa ennen ku lähtee vaikka lenkille niin jos mulla olis näin hienoja tuotteita niin varmaan muistaisin laittaa :)!
Olin jokunen vuosi sitten silloisen poikaystäväni (nykyisen aviomieheni) kotimaassa. Läträsin valkoiselle hipiälleni suojakerrointa ja sain miehenikin (jopa innostumaan) suojaamaan itsensä. Kaikki poikkeuksetta nauroivat minulle, kun olin valkoinen kuin lakana paikallisiin ja muihin turisteihin verrattuna. Saksalaiset turistit halusivat jopa ottaa kuvia minun kanssa, koska kontrasti oli niin häkellyttävän hersyvän uskomaton. Yritin esittää ja toitottaa,että olen minä saanut väriäkin,kukaan ei uskonut. Mutta kun katsoin mustaksi ja punaiseksi palaneita ihoja, olin tyytyväinen rasvaamiseeni. Sitten koitti lähtöpäivä ja meidän piti vielä kuluttaa aikaa ennen lennon lähtöä. Aurinkorasva oli loppunut ja päätin, että ääh tässä mitään enää pala. No kuinkas kävikään. Vedin farkut jalkaan iltapäivällä, ettei lentokoneessa tule kylmä. Kävimme ostoskeskuksessa matkan varrella ja minun reisiä alkoi kuumottaa ihan sikana. Mieheni onneksi tiesi lääkeaineen,joka vois vähän helpottaa. Kuumotus paheni siltikin. Auto peräkontissa vaihdoin farkut hameeseen,koska reidet oli punaiset ja alkoivat turvota. Vedin lääkettä jalkoihin,että pysyin järjissäni. Lento sujui suht hyvin kuumotelessa. Hotellissa minulle nähtävästi nousi yön aikana kuume,kun olin horkassa. Aamulla onneksi olo oli parempi ja lääkevaahto oli laskenut turvotusta ja punaisuutta. Oppitunti oli kova. Nyt lasten myötä mietin tarkkaan koko perheen suojaamisesta. Myös mieheni on herännyt tämän kokemuksen myötä entistä enemmän ja pitää ihan aikaa kuinka kauan siellä auringossa voi olla minäkin päivänä.
Kiitos tietoiskusta tuli niin tarpeeseen! 🙂
Itse olen aina ollut hyvin valkoinen, lapsena reissaillessa rakastin uintia ja paloinkin aina jo ensimmäisenä allaspäivänä, josta syystä sainkin pitää loppureissun vanhempieni isoa t-paitaa päälläni etten palaisi pahemmin. Olen siis saanut pitää kesäisin itsestäni todella paljon huolta, ettei ihona pala ja etten muutu keitetyksi ravuksi.
Kun isäni menehtyi ihosyöpään 10vuotta sitten aloin kevyesti sanottuna inhoamaan kesää, kuumuutta, lämpöä, aurinkoa ja kaikkea sitä mistä kaikki muut pitivät ja odottivat alkuvuodesta asti.. Olen tosin aina halunut saada paperinvalkoista ihoani päivitettyä, mutta oikeiden tuotteiden löytäminen on ollut haastavaa.. Tarpeeksi atooppista ihoani hoitavaa/kosteuttavaa, kuitenkin auringolta suojaavaa mutta ei liian raskasta aurinkorasvaa ei ole löytynyt. Olisi ihanaa saada nauttia kesästä ja olla kerrankin luottavaisin mielin auringossa turvallisen aurinkorasvan suojelemana, ehkä jopa saada hieman väriä haamun kalpeille kasvoilleni. Olen tänään nimittäin menossa ostamaan Acon Sunkissed face creamin jota hehkutit yhdessä postauksessasi, jospa se olisi uusi hittituote myös täällä! Kiitos siis vinkistäsi, olen jäänyt koukkuun blogiisi ja sinuun! Ihanaa kesää! <3
Kiitos tietoiskusta tuli niin tarpeeseen! 🙂
Itse olen aina ollut hyvin valkoinen, lapsena reissaillessa rakastin uintia ja paloinkin aina jo ensimmäisenä allaspäivänä, josta syystä sainkin pitää loppureissun vanhempieni isoa t-paitaa päälläni etten palaisi pahemmin. Olen siis saanut pitää kesäisin itsestäni todella paljon huolta, ettei ihona pala ja etten muutu keitetyksi ravuksi.
Kun isäni menehtyi ihosyöpään 10vuotta sitten aloin kevyesti sanottuna inhoamaan kesää, kuumuutta, lämpöä, aurinkoa ja kaikkea sitä mistä kaikki muut pitivät ja odottivat alkuvuodesta asti.. Olen tosin aina halunut saada paperinvalkoista ihoani päivitettyä, ja saada nauttia siitä kesästä niinkuin kaikki muutkin, mutta oikeiden tuotteiden löytäminen on ollut haastavaa.. Tarpeeksi atooppista ihoani hoitavaa/kosteuttavaa, kuitenkin auringolta suojaavaa, mutta ei liian raskasta aurinkorasvaa en ole löytynyt. Olen jopa jo luovuttanut kesän ja ainaisen aurinkorasvan metsästyksen suhteen. Olisi ihanaa saada nauttia kesästä ja olla kerrankin luottavaisin mielin auringossa turvallisen aurinkorasvan suojelemana, ehkä jopa saada hieman väriä haamun kalpeille kasvoilleni. Olen tänään nimittäin menossa ostamaan Acon Sunkissed face creamin jota hehkutit yhdessä postauksessasi, jospa se olisi uusi hittituote myös täällä! Toivotaan siis että se sopisi. 🙂 kiitos siis vinkistäsi, olen jäänyt koukkuun blogiisi ja sinuun! Ihanaa kesää! <3
olen aina rakastanut ottaa aurinkoa ja unohtanut nuorempana rasvata ihoa koska ei sitä silloin tietenkään tajunnut.
Kun olin 13 jalkapöydistäni, polvistani sekä sormista katosi osittain pigmentti. Silloin tajusin että on tärkeää rasvata ihoa etten palaisi näistä kohdista enkä muutenkaan siitä lähtien olen joka kesä muistanut aina rasvata ihoni ennenkuin lähden ulos.
En osaa muuta sanoa kun että olen aina tiennyt auringon vaarat ja siltä olen suojautunut käyttämällä vähintään suojakerroin 30 rasvaa. Joskus 50. Koitan tätä kaikille kavereille sanoa mutta suurinta osaa ei kiinnosta 🙁 edes vaikka he katsovat sen kamalan videon missä totuus tulee esille!!!!! He vain ostavat baby öljyä ja sillä vetelevät itsensä. Ehkä heidän pitää oppia kantapään kautta……
Viime kesänä tuli otettua kavereiden kanssa paljon aurinkoa ja käytyä uimassa. En ollenkaan käyttänyt aurinkosuojia, kuljin aina jopa ilman lippalakkia, joka olisi suojannut päätä.. Lippis on jo ostettu 🙂
Tämä kesä tulee olemaan erilainen! Olen löytänyt terveelliset elämäntavat ja nyt kesällä unohdetaan terassit ja vain auringossa makoilut – tänä kesänä liikutaan yksin, koiran kanssa ja kavereiden. Aion suostutella myös kaverini liikkumaan ja hyötymään auringosta aivan uudella tavalla! Tästä tehdään se ikimuistoinen kesä 😉
Hei, eipä oikeastaan löydy mitään suurempaa tarinaa auringonotosta! Aina olen tykännyt aurinkoa ottaa ja tunnollisesti olen rasvojakin käyttänyt. Sekä haluaisin jatkaa samaa linjaakin joten rasvat kelpaisi 🙂
Ihan mieletöntä kun joku muukin jaksaa paasata tästä aurinkovoiteiden käytöstä! Täytyy kertoa ehkä kertoa noloin tarina omalta osaltani auringonottoon liittyen. Olen aina nauttinut auringossa makaamisesta ja monta tuntia voin viettää kylkeä käännellen ja tästä muodostunut ehkä sukuni ja ystävieni osalta pieni “läppä”, että ensimmäisten auringonsäteiden aikaan meikä juoksee ulos biksut päällä ja otan kaiken irti. No entäs tämä virallinen tarina: Muutama vuosi sitten selasin vanhoja tavaroita joiden joukosta löysin tarhassa tehdyn vihkosen, johon on piirrelty varmaan viikottain tarhanopettajien valitsemia aiheita. No sieltä lempiruokien ja muiden perheaiheiden keskuudesta löytyi tietysti kuuluisa “Mikä sinusta tulee isona?”. Oltiin vissiin oltu jollain perheen ulkomaanmatkalla ja pikkuneitinä ihaillut äitini auringossa löhämistä. Meikähän oli piirrellyt sinne mielenkiintoista settiä, jossa kuvatekstinä tarhanopejen kirjoittama (meikän suusta laukaisema kommentti): “Minusta tulee isona auringonottaja ja tuossa lentää ilmapallo!” Tullut repeiltyä tälle pariin otteeseen ystävien sun muiden kanssa 😀 Onneksi ollut vähän muuta tavotteita uran kannalta myöhemmällä elämällä ja ei ilman rasvaa en ikinä makoile auringossa se on onneksi opittu pienestä pitäen. Ihanaa kesää ja nautitaan turvallisesti auringosta :D!
En ole koskaan palanut Suomessa enkä ulkomailla. Vanhempani kuitenkin ovat huolehtineet auringolta suojautumisestani pienestä pitäen. Viime aikoina uutisissa on nostettu yhä useammin esiin auringon vaikutuksia iholle ja niidenkin myötä olen innostunut erilaisten aurinkosuojien käytöstä. En yleensä ole käyttänyt aurinkorasvaa Suomessa syynäni se “että enhän mä pala kuitenkaan”. Lähiaikoina ajatusmaailmani on muuttunut ja näin alkukesästäkin olen suojannut varsinkin kasvoni aurinkovoiteella ja pyrkinyt käyttämään sävyttävää aurinkosuojakertoimellista kosteusvoidetta. 🙂 Olen katsonut netistä useita sykähdyttäviä videoita siitä, kuinka aurinkorasva näkyy iholla UV-valolla. 🙂
Tunnustan, että oon tosi huono käyttämään aurinkorasvaa koska en ikinä mee ottamaan aurinkoa varta vasten niin aina tulee ajateltua, että ei sitä Suomessa silloin tarvitse. :/ Lupaan parantaa tapani! Tuotepaketti tulis tarpeeseen! :)) Olis kiva pyöräillä tuolla kesäpäivinä hyvin suojattuna.
Voi olen tässä juuri miettinyt, että pitäis ehdottomasti saada kunnon aurinkosuojavoiteet. Olen todella vaaleaihoinen ja omaan vielä punapigmenttiä, joka tarkoittaa siis että pisamia löytyy ja varsinkin kun olen auringossa niin ne oikein pomppaavat esille. Etelässä ei voi olla ilman aurinkovoidetta, koska palan myös todella helposti. Yksi mieleenpainuvista auringonottoon liittyvistä muistoista taitaa olla kun olin 8 vuotias ja lähdimme perheen kanssa Kreikkaan viikoksi. Joka aamu isoveli herätti minut 7 aikaa aamulla altaalle leikkimään ja uimaan, enkä tajunnu missään vaiheessa laittaa aurinkorasvaa iholleni paitsi ehkä päivemmällä äidin pakotettua. Noin puolessa välissä viikkoa herkistin olkapääni niin pahasti auringolle, että sain aivan kauheat vesikellot ja iho oli todella pahasti rakkulalla sekä tulipunainen. Onneksi ei ole uudestaan mennyt iho rakkuloiksi asti, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kun miettii sitä miten vaarallista tuo on ollut..Kauheaa.
Onneksi ikä tuo fiksuutta ja enään en mene aurinkoon ilman suojakertoimia!!
Oikein ihanaa kesää!
natsku90@hotmail.com
Voi unohdin laittaa nimimerkin ja sähköpostiosoitekin meni väärään kohtaa :DD toivottavasti menee läpi noin!
Olen ihotyypiltäni sellainen, että rusketun hyvin, enkä pala helposti. Nuorempana joka kesä tuli oltua auringossa jopa neljäkin tuntia putkeen, ilman aurinkorasvoja tai hellehattuja ja kuumimpaan aikaan vuorokaudesta.
Eräänä kesänä mentiin käymään perheen kanssa Turkissa lomamatkalla. Ajattelin sielläkin etten tarvitse aurinkorasvaa sillä ajattelin, että enhän ollut sitä ennenkään tarvinnut. Kuitenkin hetken kuumuudessa rannalla loikoiltuani, olkapäitäni alkoi polttelemaan. Paloin ensimmäisen kerran, eikä kokemus ollut todellakaan miellyttävä. Yöllä oli vaikea nukkua sillä ainoat asennot jotka eivät sattuneet olivat vatsallaan tai selällään.
Sain opetuksen, että älä koskaan jätä aurinkorasvaa laittamatta. Sen jälkeen olen käyttänyt suojakertoimia ihossani, joten aurinkorasvat tulevat todellakin tarpeeseen. 😉
Aikaisemmin otin aina aurinkoa ilman rasvoja tai pelkällä BabyOililla kunnes viisastuin ja tajusin ettei se suojakerroin estä ruskettumista… Thaimassaa kaksi viikkoa käytin 30 tai 50 suojakertoimella olevia rasvoja ja ihan mustana tulin takaisin kotiin joten silloin jos joskus konkreettisesti huomasi vaikutuksen. Paitsi että veneretkeltä tulin nenä ja posket punaisena takas hotlalle kun en ihan muistanu miten rasvan saattaa käydä snorklatessa 😀 Mutta onneksi selvittiin pienillä vaurioilla!
Pikku alakoululaisena ulkoilimme perheen kanssa usein, kesät talvet. Eräänä kevättalven viikonloppuna olimme pilkillä koko päivän ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Kuten tiedämme, lumi korostaa auringon vaikutusta. Siihen aikaan ei pahemmin käytetty aurinkovoiteita ja jo ennestään herkkä ihoni paloi kasvoista kunnolla. Poskiin nousi isot rakkulat ja olipa tuskallista olla koulussa, vaikkei kukaan sen enempää niitä kommentoinutkaan, kun kuulivat, miksi kasvoni olivat sen näköiset.. Nyt aikuisena suojaan aina ihoni ja vältän muutenkin auringossa makoilua.
Heippa! Olimme mieheni kanssa Turkissa oikein helteisen elokuun aikaan. Koko loman käytin aurinkorasvaa 30 suojakertoimella, kunnes se pääsi loppumaan. Ajattelin, että no eiköhän sitä 20:llä jo yhden ja viimeisen lomapäivän pärjää. Mutta kappas vasta illalla hotellihuoneessa huomasin, että varsinkin rinnan alue oli todella kärtsännyt. Suojakertoimet saa siis todellakin olla kohdillaan! Loppu vuodesta on tiedossa loma Aasiaan ja aurinkovoiteille olisi todella tarvetta! 🙂
Opin suojautumaan auringolta 15 kesäisenä ollessani kesätöissä mansikkamaalla, kun eräänä päivänä tullessani kotiin vilkaisin kuumottavaa niskaani peilistä ja säikähdin, niska oli täynnä isoja vesikelloja! En heti yhdistänyt niitä palovammoiksi, vaan ajattelin että minulla on ihosyöpä ja kauhuissani menin näyttämään äidille. Tuo säikähdys ja kokemus opetti että auringossa ei olla ilman suojaavia vaatteita tai aurinkovoidetta. Sen koommin en kyllä ole palanut, vaikka vaaleaihoinen olenkin enkä rusketu kovin helposti. Käytän yleensä 15-20 kertoimella varustettua aurinkovoidetta jota kesällä kuluu runsain määrin koska rakastan auringon ottoa. Minulla on myös 9 vuotias tytär jonka auringolta suojautumisesta täytyy huolehtia.
Viime kesänä tuli otettua kuutisen tuntia aurinkoa hyvän ystävän kanssa ilman minkäänlaista suojaa… Huh, siinä kyllä palo nahka pahasti. Onneksi vesikelloilta ja muilta säästyttiin. Aurinkoa rakastan ja ruskettua haluan, joten tänä kesänä pitää todellakin olla tarkempi suojautumisen suhteen, ei enää ikinä ilman suojaa auringonottoa! 😀
Olin jotain 12-13 v, kun aurinko antoi ikävän muistutuksen. Otin aku ankan taskukirjan ja menin laiturille istumaan selkä aurinkoon päin. N.20-30min vain siinä istuin ja ilman aurinkovoidetta käry kävi. Pahasti en palanut kuitenkaan, mutta tuon tapauksen jälkeen olen pyrkinyt käyttämään aurinkovoiteita tai vaatteita sisällä pysyttelemisen lisäksi pahimpaan uv-säteily aikaan. Koska olen valkoinen kuin lakana, en oikeastaan koskaan rusketu ja palan sitten herkästi… Samaa vaaleaa sarjaa ovat lapsetkin, joten käyttäjiä aurinkotuotteille olisi!
Mun täytyy myöntää, että mä en ole ikinä elämässäni palanut, ennen viime joulua. Tästä kiitos kuuluu kyllä äidilleni sillä hän on joka välissä ja jokaikisellä lomalla juossut mun perässä aurinkorasva purkki kädessä ja levittänyt sitä muhun. Viime joulu oliin ensimmäinen loma, jossa äiti ei ollut mukana “pakottamassa” käyttämään aurinko rasvaa ja itsehän en sitten sitä laittanut “enhän mä oo koskaan palanu!” -joo en, koska olin aina käyttänyt riittäviä suojakeroimia. Nyt siis ymmärrän että se rasvaus todellakin auttaa, eikä estä rusketusta, päinvastoin oon joka kerta ollut päivettynyt ja vieläpä tasaisesti, mutta en viime joulun reissun jälkeen, olin punainen ja valkoinen, toisin sanoen läikikäs. Tänä kesänä haluankin taas sen kunnollisen ja tasaisen ja terveen päivetyksen iholleni! Nämä ACOn tuotteet olisivatkin siis enemmän kuin tarpellisia täälläpäin! Kivaa kesää! 🙂 (kun se sieltä joskus päättää tulla)
Heippa Eevi,
olin perheeni kanssa ulkomaanmatkalla Espanjan rannikolla kaksi vuotta sitten (hui kun aika menee nopeasti) ja minulle kävikin sitten hieman huonosti..
Rasvaan itseni aina aurinkorasvalla, jos aurinkoon menen. Pidin myös erityisen paljon huolta, että muutkin perheenjäseneni pitävät aurinkosuojan kunnossa. Vähän väliä aina kaikille muistuttelin, kuinka tuo 10 suojakerroin ei riitä ja laita sitä nyt vähän enemmän..
Mutta kuka sitten paloi/ruskettui pahiten/eniten meistä? (käsi ylhäällä!) Siitä jaksettiinkin sitten kuittailla minulle useampaan kertaan 😀
Matkaa huoneistolta kentälle autossa oli useampi tunti ja ai että se istuminen sattui, jalat olivat tulessa! 😀
Lentokoneessahan sama meno jatkui ja ‘helpottavaa’ voidetta kului..
Enemmän rasvaa siis minulle ja vahvempaa myös 😀
Fitnesspäiväkirjojen myötä olen aivan totaalisen ihastunut sinuun 😉
Kiitos tästä blogista 🙂
Vaikka kesä ei ole vielä alkanutkaan lämpötilojen puolesta ainakaan täällä meillä päin, onnistuin jo lasitetulla parvekkeella ihoni polttamaan. En rusketu sitten millään, mutta palan siitäkin edestä. Tulisivat siis tarpeeseen! 🙂
Aurinkosuojaus muistoni on noin 10 vuoden takaa kun vaelsimme Sveitsin Alpeilla ystäväni kanssa. Sää oli pilvinen ja lämpötila noin 15 astetta plussalla. Ei tullut mieleenkään levittää aurinkorasvaa, mutta kas kummaa. Illalla suihkussa paljastui koko kaamea totuus, olimme aivan tulipunaisia ja palaneita varsinkin kasvojen iholta. Joten siitä lähtien käytössä on ollut vähintäänkin suojakertoimella varustettu päivävoide. Uudet rasvat kelpasivat hyvin
Multa ei varsinaisesti löydy mitään positiivista liittyen aurinkoon ja siltä suojautumiseen 😀 Olen itsekin vielä pari vuotta sitten ollut aikamoinen auringonpalvoja ja solkussa ravaaja. Se on jännä miten vanhemmat ja muut vähän kokeneemmat ihmiset aina kehotti käyttämään aurinkorasvaa, peittäviä vaatteita, hattua ja aurinkolaseja. Silti sitä ei oikein halunnut uskoa. Ajateltiin vaan että “no seuraavalla kerralla”, “juujuu”, “en aio seistä kauaa auringossa kun mähän oon koko ajan liikkeessä…”
Nyt sitten 20-vuotiaana salitreenaamisen, terveyden ja yleisen hyvinvoinnin tullessa kuvioihin, haluaa sitä panostaa myös ihon hyvinvointiin. Osaksi siihen on vaikuttanut myös viime vuonna ilmaantunut akne ja tänä vuonna ilmaantunut atopia kasvoilla. Molemmista päästy eroon, mutta silti ei voi höllätä hoidon kanssa.
Mutta se mun tarina… otetaan tästä vaikka sellainen kun sairastin anoreksiaa ja olin jo tässä vaiheessa todella laiha, niin mentiin äidin kanssa rannalle ottamaan aurinkoa. Minä bikineissä AIVAN valkoisena. Suojana oli varmaan nopeasti hurautettu levitys aurinkorasvaa. Ja siinä sitä köllöteltiin tunti pari. En voi ymmärtää miten mun kroppa on kestänyt sitä kuumuutta ja taivaalta suoraan porottavaa aurinkoa. Ja onhan näitä muitakin… Bulgariassa (terveenä) taas maattiin rannalla. Siitä seuraavana päivänä oli naama kivalla kukkakedolla. Yök. Aurinko on mulle sekä vihollinen että lähin ystävä, sillä se myös auttaa mun atopiaan ja antaa D-vitamiinia 🙂 (ja tottakai lämmittää)
Tulin just itse kaupoilta kattelemasta aurinkorasvoja ja vielä en ostanut koska säät ovat sellaiset, etten koe tarvitsevani ja pitkällä takilla ja trikoilla ollaan menty ni peittävyyttä on. Mutta olisi kyllä kiva voittaa nuo ACOn voiteet koska itse pidän kyseisestä merkistä ja rasvalle tulee kyllä olemaan käyttöä sitten kun on tarvetta! 😉
Itselläni auringonotto on yksi kesän tärkeimmistä jutuista! Jo toukokuun ensimmäisistä aurinkoisista päivistä on pakko ottaa ilo ja kaikki saatava rusketus irti 😀 Ainoa harha-ajatus piilee kuitenkin takaraivossani ja ajattelen aina että ” enpä nyt laita aurinkorasvaa, koska tuntuu etten rusketu sitten ollenkaan”. Tiedän varsin hyvin, että aurinkorasva estää vain palamista, mutta pakkomielteisesti en sitä levitä iholle rusketusta hakiessani, koska olen muutenkin niin huono ruskettumaan. Postauksen lukiessa kuitenkin havahduin sen verran, että pakko sitä on nyt alkaa käyttämään sitä aurinkorasvaa, joten rasvojen voittaminen tästä arvonnasta kelpaisi hyvinkin 😀
Hei Eevi!
Minäkin olen oppinut kunnioittamaan ihoani valitettavasti vasta iän myötä ja nuorempana olen polttanut ihoni kesäauringossa useammin kuin kehtaan myöntääkään, viettäen lomat grillaten itseäni rannalla. Nyt suojakertoimia tulee sentään lisättyä tunnollisesti ja päivetystä haettua purkista. Mutta nuorempi siskoni on edelleen siinä uskossa, että vain polttamalla itsensä auringossa saa kauniin rusketuksen ja haluaisin erityisesti saada hänet käyttämään tarvittavia aurinkosuojia. Jos arpaonni suosisi niin Acon tuotteet tulisivat todella tarpeeseen ja osaksi ihon turvallista kesää!
PS. Kiitos Fitnesspäiväkirjoista, blogistasi ja aurinkoisesta asenteesta, se on ollut mieletön inspiraatio ja auttanut minuakin muutoksessa kohti terveellisempää ja aktiivisempaa elämää 🙂
Itsellä (kirjaimellisesti) “tuntuvin” moka tapahtui joitain vuosia sitten lomaillessamme koko perhe Mallorcalla, Alcudian auringon alla. Elokuun keskilämpötila tuossa lomakohteessa on 29 astetta ja eihän se “tuntunut missään” kun kesä se oli Suomessakin samaan aikaan.
Aurinkorasvan kerroin oli tuttu ja turvallinen “parikymppinen” kerran levitettynä ja eikun uimapatjan varaan merelle kellumaan ja ottamaan väriä pintaan!
Seuraavana aamuna heräsin ja kävelin muutaman metrin huoneen ovelle. Seisoin oviaukossa, tuijotin äitiäni ja kaaduin suorinjaloin eteenpäin lattialle. Onni onnettomuudessa – ensimmäisenä lattian kohtasi leuka (eikä nenä..) jotka tömähti sijoiltaan samalla kun törmäys repi ihoon leukaluun paljastavan haavan.
Seuraavaksi etsittiin lähintä ensiapua ja parsittiin leuka kasaan kuudella tikillä.
Tämähän ei toki vielä riittänyt seuraukseksi edellispäivän auringonpalvonnasta vaan koko selkäni oli lisäksi palanut pahoin. Sen päivän vietin aamun täräyksen vuoksi makuullani ja voinee kuvitella, kuinka miellyttävää se oli täysin kosketusaran selän kanssa.
Ei oo muuten tämän kokemuksen jälkeen 50-kerroin Thaimaan reissuilla tuntunut yhtään liioittelulta, eikä aurinkorasvan kantaminen mukana Suomen kesässä mitenkään epänormaalilta.. 🙂 Lippiskin on taas ostoslistalla kun edellisen muuton myötä hukkasin..
Itse en ole koskaan ollut mikään auringonpalvoja tyyppi, ja vaikka ihoni palaakin todella helposti, olen palanut vain kerran. Aurinkosuojan tärkeyttä ei aina muista, vaikka ei tulisikaan maattua rannalla.
Reilu kymmenen vuotta sitten olin siskon kaverin kanssa rannalla. Lämmin päivä ja aurinko helli ihoa. Karu totuus iski kotiin päästyä. Koko kroppa ihan ravunpunainen. Siskon kaveri oli tajunnut laittaa aurinkorasvaa. Kuitenkin vain luomiensa päälle mahassa. Iho oli hänelläkin muuten palanut, mutta mahassa oli reittikartta luomesta toiseen. Vähän kuin lapsena on piirretty tehtävävihkoihin kuvioita yhdistämällä pisteet toisiinsa. Tämän jälkeen molemmat opimme, miten rannalle suojaudutaan. Tänä kesänä olen valveutunut käyttämään kasvoilla aurinkosuojallisia tuotteita heti kevään ensisäteistä lähtien. Kun vielä saman rutiinin saisi kropankin rasvaukseen.
Nuorena poltin yläselkäni aina ensimmäisinä kesähelteinä. Afrikassa ollessani toinen olkapää paloi auringossa safarilla.
Nykyään osaan suojautua auringolta ja välttää kovinta paahdetta. Pyrin suojaamaan myös lapseni auringolta.
Suomen kesä on sen verran lyhä että jokainen aurinkoinen päivä on otettava käyttöön. Tykkään ottaa aurinkoa vaikka rusketunkin huonosti.Tämän takia en aina laita aurinkorasvaa tai laitan aivan liian vähän. Olisi ihana saada kunnon hoitotuotteita!!
joitakin kertoja olen palanut mutta vain hiukan. Gran canarialla vain on niiiin ihanaa. Suvussamme on ollut ihosyöpää ja kuolema tämän takia. Tiedän että asiallla ei ole leikkimistä.
Blogisi on muuten toosi kiva 🙂
Auringolta on todellakin hyvä suojautua ja vaikka rusketus näyttääkin hyvältä, kohtuus tässäkin asiassa. Tiedän muutamia ihmisiä, jotka ovat parikymppisenä olleet todella ruskeita ja hyvännäköisiä joka kesä, mutta keski-ikäisenä ovatkin sitten olleet huomattavasti ruttuisempia ja vanhemman näköisiä kuin ne, jotka siltä auringolta ovat suojautuneet voiteilla ja muutenkin pitäneet kohtuuden mielessään. Oma ikimuistoisin kokemukseni auringonotosta oli se, kun päätin pari vuotta sitten kesälomani alkaessa hankkia kunnon rusketuksen heti loman alkuun. Ajattelin, että kun ei kuitenkaan ihan niin kuuma ole, niin ei tarvitse laittaa aurinkorasvaa. Yhden päivän ehdin maata auringossa ja tulos oli se, että suu ei auennut kunnolla (suupieliä kiristi niin pahasti) ja olin aivan rapu. Pahinta oli se, että paloin selästä niin pahasti, että muutama päivä loman alusta meni kokonaan sisällä ollessa, sillä jouduin koko ajan käydä suihkuttelemassa kylmällä vedellä selkääni, koska kutina ja polte oli jotain niin sietämätöntä. ACO:n tuotteilla rasvailisin mielelläni tätä vaaleaa ihoani ja välttyisin palamasta karrelle 🙂
Hyvä postaus erittäin tärkeästä asiasta! Varsinkin näin kesän alussa on hyvä muistuttaa meitä nuoria todella suojaamaan omaa ihoamme – meillä on vain yksi elämä ja sen mukaan on elettävä 🙂
Eräänä kesänä olin Maltan lämmmössä kolme viikkoa ja lämpötilat läheni +40 ja paloin melko pahasti. Toivon, että minulla olisi silloinkin ollut järki ja hyvät aurinkotuotteet mukana. Näin myöhemmin olen ymmärtänyt, että rusketus tarttuu vaikka rasvaa laittaisikin. Nykyään itse olen myös aika tarkka aurinkovoiteista ja niitä tulee kesän aikana käytettyä melko monta putellia, jonka vuoksi kaapit tarvisivat taas täyttöä 😉
Mukavaa kessää!
Omaan ihotyypin, joka ei pala herkästi. Nykyään ymmärrän, että ei se ihoni kuitenkaan mitään terästä ole, toisin kuin ennen. Muutamia vuosia sitten lomalla Espanjassa juhlitun yön jälkeen päätin mennä rannalle nukkumaan. Lämpötila oli reilusti yli 30 astetta, mutta en kokenut tarvitsevani aurinkosuojaa, koska “en pala ikinä”. Noh, jokainen voi arvata mikä oli näky paahtavassa auringonpaisteessa otettujen viiden tunnin unien jälkeen…. Nykyään käytän aurinkorasvaa. 😀 Myöskin vanha ajatusmallini “korkeat aurinkosuojat estävät ruskettumisen ja ovat vain mummoille ja vauvoille” ovat karisseet pois. En nimitäin ihan vielä haluaisi näyttää itse mummoltani. 😉
Tyttöjen kanssa suunnitteilla kesän ekaa terde/piknik viikonloppua! Tänään kävin työpäivän jälkeen hakemassa apteekista juurikin acon aurinkosuojaa vartalolle. Kasvoille jäi erillinen suoja ostamatta ja se olisikin seuraavana listalla 🙂 Joka kesä sitä palaa auringon alla vaikka suoja olisi laukunpohjalla ja menossa mukana! Mutta kun tyttöporukalla ne jutut vie mennessään 🙂 Hyvää aurinkosuojaa siis tälle typyporukalle kaivataan!
Olin poikaystäväni kanssa Roomassa huhtikuun puolessa välissä. Ja kun täällä Suomessa oli kylmää ja loskaa, niin eihän me osattu varautua millään aurinkorasvalla. No kohteess oli kuitenkin joka päivä reilut +20 astetta lämmintä. Siihen kun lisättiin neljän tunnin kiertely Forum Romanumilla ja Colosseumilla niin nahka oli valmis. Oli muuten seuraavana aamuna punanen ja kipee.
Ehkä opimme tästä jotain… Tosin itse käytän ympäri vuoden kasvorasvaa jossa on suojakerroin. Mut joo, eipä siitä ollu hirveesti hyötyä reissussa.
Moikka! Ja kiitos aurinkoisesta ja energisestä blogista. 🙂 Olen saanut siitä paljon irti oman hyvän olon ylläpitoon.
Lapsena kärtsäsi yläselkä melko pahasti. Eipä ollut juuri rasvaa laitettu ja kun veden ääressä puuhailee, mikä muu voisi olla tulos. Saunassa käynti ja nukkuminen oli yhtä kirvelyä. Viikon ajan kun leviteltiin after sunia niin alkoi olla jo ihan asiallinen olo. Nykyään, kahden lapsen äitinä, en säästele aurinkosuojissa. On ihanaa lähteä ulos nauttimaan, kun tietää olevansa suojassa. Miehen kun vielä saisi (omatoimisesti) käyttämään rasvoja.. Olikos noissa miehille omansa..? 😉
Energista ja aurinkoista kesää! 🙂
Minä palan harvoin, oikeastaan olen palanut kerran pahasti naamasta, jonka takia on tärkeetä rasvailla sitä ja tietenkin muuta kroppaa 😀 Olin ensimmäistä kertaa thaimaassa, olin vielä vasta koululainen ja niin innoissani ensimmäisenä päivänä rannalla kun koko paikka oli sellainen paratiisi 😀 juoksentelin vain rannalla ja uin koko sen ensimmäisen päivän. Aurinkorasvaa laitoin joo mutta en tarpeeksi 😀 hmm no paloin naamastani vesikelloille asti ja se teki kipeää… Ihoni ei varmaan ole kovin hyvä! Tervetulleita siis nämä tuotteet 🙂
ihana tuotepaketti! Tuollainen olisi täydellinen täksi kesäksi. Olen melko laiska aurinkovoiteen käyttämisen kanssa- ollut pienestä pitäen- , vaikka tiedän, että ihoni sitä vaatisin. Ihoni kyllä palaa mutta ei kovin herkästi. Luettuani kirjoituksiasi aiheesta päätin, että tänä kesänä aion myös itse panostaa paremmin ihoni hoitoon ja pienentää riskiä ihosyöpään 🙂
En ole ikinä välittänyt auringonotosta eikä minuun muutenkaan väri tartu kovin hyvin. Siihen liittyen mieleeni tuli eräs tarina kun olin ala-asteikäisenä todella ruskettuneen ystäväni kanssa rannalla ja ihailin hänen ruskeaa ihoansa. No minäpä hain illalla kaupasta jonkun halvan ja mahdollisimman tumman itseruskettavan… Sitä sitten levitin “puhtaalle” iholle vähän niin ja näin, kuinka tarkkaa jälkeä nyt joku about 10-12v tekeekään 😀 Seuraavana päivänä olin sitten aika ruskea, väri oli todella epätasainen mutta olin tyytyväinen. Sama ystävä kysyi rannalla, että oonko laittanut itseruskettavaa ja häpeissäni vain kielsin asian. Silloin tajusin että rusketukseni oli mennyt pilalle ja sen koommin en oo itseruskettavaa käyttänyt, enkä myöskään aurinkoa palvonut!
Rusketuksesta ja sen perään haikailusta on monen monituista muistoa. Oon 80-90- luvun lapsi ja silloin rusketus oli todella pop. Kaverin isällä oli avaruusalusta muistutta solkku autotallissa ja kitisin vanhempiani hankkimaan meillekin sellaisen – turhaan (onneksi!). Teininä kesäisin oli pakko saada mahdollisimman paljon aurinkoa – ja tietenki ilman suojia! Parikymppisenä jätin jokakesäiset rapulookit vähemmälle ja ymmärsin ruveta suojaamaan itseäni. Nyt 30v ihoni voi onneksi hyvin ja suojaan sitä ahkerasti. Tänä kesänä on tiedossa häämatka etelän lämmössä ja läträilyt viiskymppisillä kertoimilla edessä. Mies tosin on vähän vielä jumahtanut sinne 80-luvun rusketusmaisemiin, kun sitä saa aina reissuilla patistaa varjon alle tuon tuosta. Auttaiskohan ihanat uudet rasvat asiassa? 😉
Parasta alkukesässä on ensimmäisten lämpöisien auringonsäteiden herättelemät pisamat! Kasvojen suojaamiseen heräsin vuosi sitten Amerikan lomalla, nämä rasvat tulisivat tarpeeseen! Ihana blogi sulla Eevi! 🙂
Ihana postaus! En itse ole oikeastaan ikinä palanut auringossa (onneksi) mutta silti tätä postausta luen parhaillaan pihaterassilla aurinkoa ottaen<3 (aijettä, minulle ensimmäinen kunnon kesäpäivä) tuli herättelevän tekstisi vaikutuksesta aika äkkilähtö lisäämään sitä aurinkorasvaa taas ihan reippaasti! Kyse todella tärkeästä asiasta ja hieno palkinto kyseessä joka olisi mahtava voittaa. Ihanaa kesää sinulle Eevi. 🙂
Teininä oli mukavaa valvoa ja yhden kaverin kanssa sitten valvomme koko yön. Aamulla menin hieman ulos aurinkoon lepäämään ja nukahdin. Heräsin myöhemmin kuola poskella ja toinen puoli naamasta palaneena. Tarinan opetus: aamupäivän aurinkokin voi polttaa kolmos-ihotyypin ihon.
oon kattonu näitä Acon aurinkotuotteita, mutten oo vielä kerennyt ostamaan! 🙂
Oltiin viime vuonna Dominikaanisessa tasavallassa poikaystävän kanssa ja paineltiin heti ekana päivänä rannalle. Koska pohjarusketusta ei juurikaan ollut, iho paloi, vaikka kuinka rasvaa lisäsi. Huomasi todellaki ne kohdat ihosta, joka oli jäänyt epähuomiossa rasvaamatta. Onnistuin polttamaan mm. mun kaulan! Pari päivää menikin sitten varjossa ja peitellen palaneita alueita 🙁 mitä enemmän ikää tulee niin sitä tietoisempi alkaa oleen auringon vaikutuksesta myös negatiivisessa merkityksessä. Haluan kuitenkin edelleen nauttia auringosta niin paljon kun mahdollista ja siks tää paketti olis aivan bueno 🙂 aurinkoista viikonloppua!
Olen ihotyypiltäni sellainen, että en juuri koskaan pala vaan rusketun vahvasti. Muutama vuosi sitten lähdimme ulkomaille kreikkaan. Ajattelin etten tarvitse, kun vaan ihan vähän aurinkorasvaa, sillä en pala. Tuulinen viima oli ulkona iltaa kohden kova ja ei tuntunut ollenkaan siltä, että ruskettuisin saatika palaisin.. Oli melkeen jo niin viileä että piti vetää pitkähihaista niskaan 😀 kuitenkin aurinko porotti taivaalla ja unohdin sitten lisätä aurinkorasvaa… Tuloksena auringon polttamat poskipäät ja otsa. Sekä kärähtäneet olkapäät. Tästä opin, että auringossa pitää muistaa aina itseäni rasvata ja säässä kun säässä! 🙂 after sunit tuli enemmän kuin tarpeeseen tolla reissulla!:-D nyt joulukuussa ois matka kohti Gran Canariaa, joten oikeanlaiset ja ennen kaikkea hyvät aurinkorasvat tulisi enemmän kuin tarpeeseen!!! Jotta voisin nauttia yhdessä perheen kanssa reissusta ilman huolta ihon palamisesta ja muista auringon haitoista. Mukavaa kesää sinulle! 🙂
Aurinkorasvaa vartalolle käytän ulkomailla ja hellepäivinä Suomessakin, mutta kasvot jää usein suojaamatta. Tänä kesänä parannan tapani.
Hei Eevi!
Aluksi haluan sanoa, että kiitos blogista! Tätä on mukava lukea ja etenkin kun kirjoitat aidosti. Etkä mene samanlaisesti kuin muut fitnessbloggaajat! <3
Oma aurinkomuistoni on vähän pahempi, kun paloin tuossa muutamia vuosia Suomessa. Olimme kavereitten kanssa rannalla ja minä tyhmänä en tajunnut, että pahiten sitä palaa veden äärellä. Joten, tuli vietettyä kiva päivä rannalla ja uiden erittäin vähäisessä aurinkosuojassa. Kunnes kotona huomasin palaneeni edestä päin melkeen 2. asteen vammoille. Siinä oli opetus nuorelle naisen alulle, että niitä aurinkotuotteita pitää käyttää ja kyllä vaan suomessakin voi palaa yhtä pahasti kuin ulkomaillakin. Tästä opetuksesta olenkin käyttänyt, joka ikinen kesä aurinkorasvoja.
Juuri tuon opetuksen takia, haluaisin kokeilla noita tuotteita ja nauttia ihanasta suomen kesästä aurinkoa maltillisesti ottaen 🙂
“En pala koskaan” toteamusta kuulee tai on kuultu mun suusta usein. En palakaan helposti kesällä kun aurinkoa on näkyny jo jonkin aikaa Suomessa. Keväällä alppireissulla sai todeta että jaahas, palan vissiin sittenkin. Nenä ihan punasena yhen aurinkoisen päivän jälkeen, oppipa että aurinko, lumi ja talven jäljiltä olevat vaaleet kasvot ei oo hyvä kombo edes aurinkorasvan kans. 😀 Nykyään sitä osaa olla järkevämmin auringossa ja on tullu kokeiltua useempia aurinkorasvoja. Tuo paketti kyllä kiinnostais kovastikin! Jospa nuo kelitki alkais olemaan lämpimämpiä ja aurinkoisempia 🙂
Ennen en juurikaan välittänyt auringolta suojautumisesta. Käytin ennemminkin rasvassa suojakerrointa 6, joka ruskettaisi myös nopeammin. Kertoimia käytin kuitenkin vain naamaan ja olkapäille, jotka ovat itselläni herkimpiä palamaan. Nykyään olen onneksi tajunnut alkaa käyttämään kunnollista suojaa auringossa. Esimerkiksi juoksemaan mennessä laitan kesällä rasvaa, vaikka ei niin helle olisikaan. Aurinkorasvalle siis on nykyään (paljon) käyttöä! Aurinkoista kesää odotellessa.. Ihana kun olet aina niin pirtsakka 🙂
En ole nuorempana koskaan palanut, vaikka vietin aikaa kuinka paljon auringossa ja sitä palvoen, niin en vaan palanut. Muistan yhden kesän hyvinkin olisinko ollut 13-vuotias tuolloin ja siirtymässä yläasteelle ja kesäloma alkoi todella aurinkoisissa merkeissä, koko kesä taisi olla erittäin kuuma ja aurinko paistoi päivästä toiseen.
Tottakai, kun oli kuuma niin uimassa käytiin lähes päivittäin kavereitten kanssa, jotka olivat todellakin auringon palvojia ja itsekin sitten rupesin viihtymään auringossa melko paljon, välillä uimassa käyden. En palanut tuonakaan kesänä lainkaan, vaikka päivittäin auringossa olin ainoastaan rusketuin.
Nyt on vierehtänyt tuosta ajasta 8 vuotta ja olen muutamana kesänä saanut olla todella varovainen, koska aina olin tuudittautunut siihen etten pala, mutta kuinkas kävikään.. Yksi kaunis kesä sitten paloinkin niskasta ja aika lailla joka paikasta mihin aurinko oli päässyt paistamaan, mutta se KIPU ja KUUMOTUS mikä siitä seurasi oli aivan kamalaa.
Tämän kesän jälkeen olen käyttänyt joka kesä rasvaa, kun uimaan menen tai rannalle ylipäätänsäkin. Viime kesänäkin paloin Yyterissä, vaikka olin rasvaa laittanut tosin ennen sitä sanonut ettei tarvitse laittaa etten minä pala, mutta kuinkas kävikään niille kohdille josta oli jäänyt rasva pois. Tänä kesänä aion huolellisesti käyttää ja viime loppukesänki käytin.
Joten tarvetta olisi hyville aurinkosuojille!
Moi Eevi! <3 Kesällä parasta on maata rannalla ja ottaa aurinkoa (vanhempani ovat kutsuneet minua jopa auringon palvojaksi..:D). En ole käyttänyt aurinkorasvaa juuri ollenkaan pariin vuoteen, koska tuntuu juurikin siltä että se pilaa ruskettumisen. Nyt olen todellakin päättänyt korjata tilanteen ja nuo tuotteet tulisi kovaan käyttöön! 🙂
Oltiin Thaimaassa lomamatkalla muutamia vuosia sitten ja minä tietenkin nukahdin aurinkotuolille mahalleni, enkä ollut muistanut levittää aurinkorasvaa selkääni. Tämän seurauksena selkäni, varsinkin olkapääni paloivat aika pahasti 🙁 En pystynyt käyttämään loppulomalla kuin löysiä paitoja mutta onneksi aloe vera geeli auttoi!
Olen myös aina ajatellut että en pala suomen auringossa joten rasvaa en tarvitse. Kuinkas kävikään, viime heinäkuun helteiden aikaan paloin mansikoita poimiessa selästä ja sain aika hienot rusketusrajat 😀 Näistä oppineena tiedän käyttää aurinkorasvaa jatkossa, olinpa suomessa tai ulkomailla! 🙂
Minä haluaisin käyttää aurinkorasvoja ja suojella ihoani, mutta meillä on kotona vain vanhoja rasvoja ja niiden suojakertoimet ovat todella alhaisia. Olen useasti sanonut äidille, että ostaisi uusia, sillä olen kuullut,että niiden teho katoaa jo vuodessa, mutta äiti vain sanoo, että kun ne ovat niin kalliita niin ne viime vuotiset saavat kelvata. Ja minä jos kuka tarvitsisin niitä sillä jo pienen ajan kuluttua käsivarteni ja poskeni punoittavat varoitukseksi liiasta auringosta ilman rasvaa. Kun saan kesälomarahani pian niin aioin ostaa uusia rasvoja ja suuntaan rannalle! 🙂
Yksi kesä on jäänyt elävästi mieleen! En ole ikinä ollut kova auringonottaja mutta kaverini seuraksi lähdin kokonaiseksi päiväksi rannalle. Seuraavana päivänä karu puna-valkoraidallinen totuus selässäni auringon ja bikiniolkaimien vaikutuksesta tuli esiin. Eipä käynyt edes mielessä käyttää sitä aurinkorasvaa… Eipä siinä muuta mutta parin päivän päästä olikin serkun häät joissa heiluttiin sitten olkaimettomalla mekolla XDD How nice…
Tarinani taitaa olla aika tavallinen…. Podin flunssaa, ja olin kyllä levittänyt aurinkovoiteen oikeaoppisesti, mutta niistämisen vaikutuksesta se kului pois nenän alueelta. Nenä tientekin kärähti päivän aikana, ja olin vielä surkeamman näköinen 😀
Olen nyt itse vasta viimeisen kolmen vuoden aikana ruvennut käyttämään kesäisin kunnolla aurinkorasvoja. Ennen tätä menin pelkän öljyn voimin kohti ruskettunutta ihoa ja ajattelin aurinkorasvojen estävän ihoani ruskettumasta. Onneksi asia on nyt toisin ja ihoni hehkuu kesäisin, kun se on hyvin hoidettu. Aurinkotuotteet tulisivat kyllä juuri oikeaan osoitteeseen:)
Noh minähän sain oppia nuorena oikein kantapään kautta tämän asian… Oltiin vanhempieni kanssa Kreikassa lomalla, olin itse n. 12 vuotias. Muistaakseni käytin kyllä aurinkorasvaa mutten tietenkään tarpeeksi suurella vahvuudella. Oli luultavasti toinen päivä rannalla ja paloin rintakehästäni, olkapäistäni sekä niskastani. Tämän lisäksi sain aurinkoihottumaa jalkapöytiini. Lopputulos oli se, että kuljin rannalla isän iso t-paita päällä sekä tennissukat jalassa… Tämän jälkeen oon yrittäny palamista välttää joten tuollainen paketti ois todella mieluinen! 😀
Moi! Palan melko herkästi. Lapsena poltin kaikki raajat lentopalloturnauksessa (ulkona pelattava). Sen jälkeen en ole palanut, ekat arskat otetaan aina suojakertoimella 50 ja siitä lähdetään madaltamaan. Rusketusta tulee kertoimista huolimatta!
Olet vaan niin älyttömän piristävän oloinen ja motivoiva! Tykkään blogisi rehellisestä ilmeestä.
Paras oma kesä – ja brunamuistoni on ehdottomasti se, kuinka kuin huomaamattaan rusketus alkoi tarttua, kun pari kesää sitten aloitin ensimmäistä kertaa kunnolla treenaamaan ulkona kesäisin. En tiedä muista, mutta mielestäni kaunein rusketus syntyy, kun auringossa makailun sijaan liikkuu ja nauttii akiivisesta tekemisestä!
Muistuu mieleen viime vuoden turkin reissu, poltin selän niin pahasti et nukkuminen ja paidan pitäminen oli tuskaa. Ja tietenki loppu lomasta koko selän nahka kuoriutu ja oli täynnä iho riekaleita. Tänä vuonna aion lotrata aurinkorasvaa ja kunnolla 😀
Mä olin ennen kans hirveä auringonpalvoja ja solariumissa tuli käytyä kärvistelemässä. Erityisesti yhden ystävän kanssa aina yhdessä otettii aurinkoa ja ulkomaanmatkoilla vielä ilman aurinkosuojaakin. Ruskettuminen oli tärkeintä ja siihen tähdättiin, vaikka sitten sen palamisen kautta.
Muutama vuosi sitten tällä mun silloin 20v ystävällä todettiin melanooma. Onneksi se huomattiin tosi alkuvaiheessa ja ei ollut ehtinyt levitä tai kasvaa pahaksi, ehdittiin poistaa ajoissa. Aurinkoa hän ei saa enää koskaan ottamalla ottaa ja riski sairastua uudestaan on isompi kuin muulla väestöllä. Tää tapaus viimeistään herätti; mun ystävällä on syöpä. Oma terveys menee kaiken edelle ja siinä vaiheessa se rusketuksen hakeminen, hinnalla millä hyvänsä, tuntui todella typerältä. Sen jälkeen en ole solariumissa käynyt ja aurinkorasvat ovat tulleet osaksi elämää. Musta on tullut tosi varovainen auringon suhteen ja yritän siitä aina muitakin varoitella. Tosi useat vitsailee tällä ihosyöpä aiheella, mutta kun se iskee itselle tai läheiselle, niin eipä enää naurata.
Tää ei ollut ehkä niin kesäinen tai iloinen tarina, mutta liittyy mun kesään tosi oleellisesti nykyään joka vuosi. On tavallaan surullista, että tarvitaan oikeesti tollanen shokkiherätys, jotta ymmärtää konkreettisesti ne riskit ja haittavaikutukset. Aurinko on ihana, mutta ei siltä suojautuminen ole keltään pois – päinvastoin! Onneks tässä tarinassa on suht onnellinen vaihe menossa ja positiivisena puolena on juurikin tuo opetus 🙂 kyllä elämä on elämisen arvoista vaaleampanakin.
Itsekin olen näin “vanhemmiten” tajunnut miten typerä sitä nuorempana auringonoton suhteen olikaan! Joskus 18-kesäisenä läträttiin pintaan vain babyoilia, että varmasti ruskettuisi paremmin ja maattiin rantsussa 10 tuntia päivässä lomalla, huh!! Nykyisin en jaksa edes tuntia paikoillani makoilla. Vietän aikaa mielummin varjossa kesäkuumalla tai puuhastelen jotain lasteni kanssa. Ja aurinkosuojaa käytän nykyisin jo pilviselläkin säällä. Nyt, kun ryppyjä on jo alkanut näkyä, harmittaa ettei kunnon aurinkosuojaa tullut aikoinaan käytettyä tai kertoimet olivat tosiaankin luokkaa 2-4 ja rasvaa laitettiin ehkä kerran ennen rannalle menoa…
Tarpeeseen tulisi – helmikuussa olin Karibian risteilyllä ja sain IHAN järkyttävän aurinkoihottuman. Koko kaula ja naama pienellä näpyllä :/ Selvisin säikähdyksellä (toivottavasti!), mutta enään en mene aurinkoon markettituotteilla… Kuten sanoit, iho on vaan kovin tärkeä kun tällä naamalla pitäisi vielä porskuttaa sen 50 vuotta!
Mulla on perussuomalaisen supervaalea iho. En koskaan oikeastaan rusketu vaan muutun aina possunpunaiseksi 😀
Olen kerran palanut pahasti, v. 2009 sataman terassilaivalla. Päivä tuli siellä hyvän seuran ja juoman kera istuttua ja vasta kotona huomasin että hartiat on ihan palaneet. Illalla ja yöllä kipu oli kamala ja aftersun voide auttoi vaan hetkellisesti. Vesikelloilta kuitenkin vältyin mutta myöhemmin iho kuoriutui “makkaran kuoreen” verrattuna 😀
Nykyään en vietä aikaa auringossa pivän kuumimpaan aikaan ja suojaudun auringolta voiteen ja suojaavin vaattein- ja päähineen kera. Ja nykyään, pienen pojan äitinä, haluan myös omaa lastani suojata auringon haitoilta. Aurinko ja kesä on ihanaa, mitta auringosta nauttikaanme fiksusti 🙂 <3
Tuotepaketti olisi enemmän kuin tervetullut, menisi ehdottomasti lahjaksi miehelleni. Jos jostain asiasta riitelemme niin aurinkorasvan käyttämisestä, auringonottamisesta ja ruskettumisesta. Hänen mielestään aurinkorasvan käyttäminen estää ruskettumisen ja paras tapa on polttaa itsensä heti kesän alussa. Punoitus muuttuu rusketukseksi eikä loppukesästä enää pala. Mies ja putkiaivot… Meillä on tiedossa upea Australian reissu syksyllä. Kun aurinkosuojat olisi valmiiksi hankittuna, niitä tulisi ehkä varmasti käytettyä 🙂
Kiitos Eevi upeasta blogista. Olet suuri inspiraationlähde!
Mä oon aina ollut super huono käyttämään aurinkorasvaa, sillä vihaan sitä sen jälkeen vartin tai pahimmillaan tunnin kestävää rasvaista ihoa, joka kerää mukaansa jokaisen hiekanjyvän ja ötökän. Viitisen vuotta sitten Roomassa opin kuitenkin, että limainen iho on pienempi paha kuin kivusta johtuva huutoitku yöllä. Otettiin aurinkoa ystäväni kanssa ja olin laittanut 10 asteen suojakerrointa. Siis ihan tosi, 10?! Ja vielä Italian auringon alla. No yht äkkiä rannalla maatessa havahduin jäätävään kipuun ja kuumotukseen kasvoilla. Iltaan mennessä mun kasvojen alue oli turvonnut lähes kaksinkertaiseksi ja kiilsi punaisuuttaan. Kolme päivää peitin kasvot aurinkolaseilla, sillä näytin oikeasti tosi huonosti photoshopatulta turpohuulineni sekä levinneine poskineni. Kipua en pysty edes kuvailemaan. Mun kasvot oli kuin tulessa ja jokainen pieni auringonsäde poltti niin että kyyneleet tuli silmiin. Nykyään käytän aina vähintään 30 asteen suojaa ja levitän rasvaa kiltisti tunnin välein. Sitä kipua en nimittäin halua kokea enää ikinä!
Joten kyllä, rasvat varmana saisivat tässä osoitteessa käyttöä! 😀
Olen aina rakastanut ottaa aurinkoa ja käynkin vähintään kerran vuodessa nauttimassa siitä myös ulkomailla. Aikaisemmin en ymmärtänyt miten vaarallista aurinko on, kun muutama vuosi sitten Turkissa poltin itseni todella pahasti. Oltiin rannalla ja aurinko paistoi vain vähän pilvien välistä ja ajattelin, että ei tässä tarvitse aurinkorasvaa. Eipä siinä pienessä tuulen vireessä ja pilvien läpi paistavassa auringossa tullut edes kuuma eikä sitä osannut arvata, että siinä voi polttaa itsensä. Mentiin sitten takaisin hotellille ja etupuolelta jalat, kädet, maha ja naamasta varsinkin otsa oli palanut sanoisinko että aika pahasti. Illalla alko tulla kylmä ja iho oli ihan kuuma. Otsakin oli ihan turvonnut ja kutsuttiin sitten lääkäri. Se antoi mulle jotain lääkkeitä ja laittoi jonkun piikin että otsan turvotus laskee. Se oli ehkä kamalin ulkomaan reissu ikinä. Nykyäänkin aina esimerkiksi saunan jälkeen jalat ja kädet menevät erityisesti niistä kohti punaiseksi mistä paloin silloin. Otin todella opikseni tuosta ja olenkin laittanut aurinkorasvaa todella paljon sen jälkeen. Tavallaan pelottaa ottaa aurinkoa nykyään ja en uskaltaisi mennä uv kameran eteen, koska en haluaisi nähdä mitä haittaa olen iholleni tehnyt. Mutta aurinko ja auringon ottaminen tuo minulle vain niin hyvän mielen silti, että en voi olla ilmankaan sitä. Joten tuollainen paketti olisi minulle enemmän kuin tervetullut! 🙂
Moi Eevi! Mulla on tyypillinen suomalainen vaalea iho, joka kyllä ruskettuu jonkun verran, mutta palaa myös todella helposti. Itse olen aina käyttänyt suojakertoimia, sillä äitini sen on minulle jo pienenä tyttönä opettanut. Ja voi taivas niitä kertoja, jos iho on päässyt palamaan! Sitä tuskan määrää!! Siksi koenkin, että aurinkoisina päivinä on mahdotonta jättää suojakertoimet laittamatta. Ihan vain oman hyvinvoinnin takia! 🙂
Itsekin olen aina ollut kova ottamaan aurinkoa ja nuorempana ei edes pahemmin tullut suojavoiteita käytettyä. Pari vuotta sitten oltiin lomareissulla Kanarialla ja siellä opaskin jo varoitteli korkeasta uv-indeksistä, joka polttaa ihon todella helposti. Ajattelin, että en ole ennenkään palanut. Ja toisin kuin ennen suojakertoimia tuolla lomareissulla tuli kyllä käytettyä, mutta ei tarpeeksi. Suomen talvesta mentiin valkoisina kuin lakanat etelän lämpöön ja niinhän siinä sitten kävi, että omat kasvot paloivat ensimmäisenä päivänä niin pahasti, että en voinut enää auringossa juuri loman aikana olla. Olin todella kipeä, kasvoistani irtosi palasia ja silloin vasta tajusin oikeasti, miten vaarallinen aurinko voi olla! Voisin kuvitella, että tuossa kamerassa omat kasvoni eivät olisi yhtä sileät kuin sinun.
Hotellin allasalueella oli tälläinen suncare advisor, joka kiersi kertomassa auringon haitoista ja siltä suojautumisesta. Minut nähdessään hän kysyi: What happened to you? Are you okay? Pahaltahan se siis näytti… 🙁 Tämän reissun jälkeen olen edelleen kyllä nauttinut auringosta, mutta muistanut myös siltä suojautumisen oikeilla suojakertoimilla! Myöskään ei tule vietettyä auringossa kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Voiteet tulisivat kyllä kovaan käyttöön itselläni, sillä nykyään olen niiden suurkuluttuja! 🙂
Ollaan perheen kanssa menossa kahden viikon päästä dubaihin jossa on se 40-50 C lämmintä,joten tämä tulisi todellakin tarpeeseen!
Ihana postaus! Mulla on alkanut ilmenemään aurinkoallergiaa ja en edes tiedä miksi. Iho muuttuu punaiseksi ja läikikkääksi ja sitä alkaa kutisemaan ihan hirveästi.. Se on todella epämukava tunne! :’/ Joten tämä tuotepaketti tulisi todella tarpeeeseen (jos se auttaisi tähän allergiaan)!
Hei!
Kauheesti kommentteja mutta heitän kuitenkin omani joukkoon jos sattuis vaikka niin hyvä tuuri että kerranki voittais!
Eli oon juurikin sitä tyyppiä joka palaa samantien ja oon ollu tosi laiska itteäni rasvailemaan mutta nyt aikuisiällä haluaisin oikeasti huolehtia ihosta ja terveydestä ja siksi ois huippua saada nää tuotteet että tulis toteutettuaki tämä suunnitelma..joka kesä tosiaan palan ja kuvista mut voi bongata ravun värisenä varjossa istumassa :/ yks kesä käärin housut polviin asti ja oli mukava ku vielä seuraavana kesänäki näky rajat mistä olin palanu..monesti oon miettiny et pitäis ostaa rasvoja mutta kun pikkupurkin hinnat on 10 luokkaa niin sinne ne on kauppaan jääny ja rahat menny johonki ihan muuhun ku terveydestä huolehtimiseen.
Elämäni toinen unelma on toteutumassa,nimittäin lähden kesäkuun lopussa Italiaan nuorisovaihtoon yli viikoksi. Italian lämpötilat huitelevat jo nyt +30′ ,eli aurinko suojaa vaatii 14 vuotiaankin iho. Tuotteet tulisivat arkipäiväiseenkin käyttöön. Unelmani josta mainitsinkin jo aikasemmin,on oma poni joka toteutui 4vuotta sitten. Sain ikioman ponin,joka on siitä lähtien ollut se ykkönen johon olen aina satsannut. Aurinkosuojaa tarvitsee myös ponin kanssa ulkona ollessa.
Aurinkoista kesää toivottaen,
Anni
Muistan pari vuotta sitten kun lueskelin jotakin nettisivua missä kerrottiin että jopa korvat on suojattava hyvin koska ne voivat myös palaa helposti. Silloin aloinkin miettiä että olenkos nyt ihan kunnolla niitä korvia suojannut, ja tulinkin siihen tulokseen että en ollut tehnyt sitä. Ja siitä päivästä lähtien olen aina laittanut aurinkorasvaa jopa korviin koska en halua että ne palavat. Olen myös aina suojannut huuliani erittäin hyvin kesällä, koska kuinka oudolta kuin se kuulostaakin niin nekin voivat todella palaa. Siinä olikin pieni kesätarinani.
Ps. Tykkään kyllä olla auringossa, mutta en ole mikään sellainen auringonpalvoja joka istuisi auringossa tunteja!
Hei!
Ihana postaus & minusta on mukavaa, että pidät tälläisen arvonnan, jossa voi voittaa hyviä aurinkosuoja tuotteita 🙂
~ Pidän itse kovasti matkustamisesta ja yleensä kesällä lähden ulkomaille perheeni kanssa rentoutumaan ja ottamaan aurinkoa raikkaassa ilmassa. On hyvin tärkeää, että muistaa ottaa aurinkovoiteet mukaan matkalle, jotta iho ei pala. Se ei ole oikein, että antaa ihon kärsiä ja jättää suojavoiteet käyttämättä. Aurinkovoidetta on tärkeä laittaa iholle päivittäin ennen kuin lähtee ottamaan aurinkoa, koska silloin iho pysyy raikkaan näköisenä ja iho voi paremmin auringossa.
Toinen tapa suojata ihoa auringolta on esimerkiksi kesäinen rantahattu, joka on mielestäni aika kätevä. On muistettava suojata päätä ja kasvoja auringolta, koska aurinko voi vuosien aikana tehdä ihosta vanhemman näköisen sekä ihosta alkaa näkyä paremmin kaikki rypyt. Siksi itse käytän aina hattua kun otan aurinkoa, jolloin ihoni välttyy liialliselta auringonsäteilyltä, saan ihoni näyttämään raikkaalta sekä näytän itse nuorelta kun muistaa suojata omaa ihoa auringolta.
On hyvin mahtavaa, että pidät tämän arvonnan ja toivottavasti pääsisin kokeilemaan näitä hyviä auringonsuoja tuotteita, kiitos Eevi 🙂
Ihanaa kesää!!
Ystävällisin terveisin Anastasia
Auringosta tulee mieleen yksi ei niin kiva tarina. Kymmenen vuotta sitten päästiin kavereitten kanssa ekaa kertaa provinssirockiin festareille. 18 vuotiaana oli vissiin mielessä jotakin tärkeempää ja aurinkorasva unohtui kotiin. Oli lämmintä ja niinhän siinä kävi, että olkapäätnpaloivat auringossa oikein kunnolla. Lisäksi iski armoton flunssakuume. Kotimatka oli pitkä ja tuskainen, mutta muistuupa nykyisin mieleen ottaa autinkorasva mukaan reissuihin 🙂
Moikka Eevi!
Siskoni oli viikon italiassa, unohti laittaa kasvoihin aurinkosuojaa ja oli 5 tuntia vesipuistossa kun lämpötila oli 39 asteen paikkeilla.. Viime viikolla pääsi isosisko hinkkaamaan palaneen ihon naamasta ja hemmottelemaan kurkuilla ja aloe vera voiteilla. Jos voitto osuisi kohdalle, antaisin tuotteet siskolleni sillä hän niitä todella tarvitsee herkästi palavana. Itse en pala lähes koskaan..
Moikka! Tunnustan olevani auringonpalvoja,mutta noudatan myös ihon suojaamista kuuliaisesti. Tsekkaan ajoittain ihoni kunnon,varsinkin luomet. Pyrin aina ajattelemaan,että tämän hetken teoillani on suuri merkitys tulevaan terveyteeni ja tähän aiheeseen liittyen myös ihooni.
Hyvä kirjoitus sulla, herättää varmasti monelle ajatuksia 🙂
Aurinkoista kesää sinulle! 🙂
Olen aina nauttinut auringosta, ja kauniisti ruskettunut iho on ollut minulle koko nuoruuden kesän tärkein asia. Iän myötä olen ymmärtänyt auringolta suojautumisen mrkityksen, tällä asialla ei todellakaan voi leikkiä. Kaunis rusketus ei lämmitä enää silloin, kun jotain oikeasti vakavaa saa omalle iholleen aikaan. Olisin erittäin tyytyväinen, jos pääsisin kokeilemaan näitä Aco:n tuotteita! Olen mielelläni mukana 🙂
Nuorena hölmö olin,
Auringossa usein paloin
Ratkaisuna olisi ollut suojakertoimet suuret,
Nykyään onneksi jo uudet tuulet
Ihoni suojata tahdon,
Siihen avuksi ottaisin mielelläni tuotteet ACON
Kiittää myös tahdon blogista sun,
Se saa aina paremmaksi mieleni mun,
Hyvää kesää! <3
Minulla on iho, joka palaa suhteellisen herkästi, ja pelkästään päivettyy eikä oikeastaan rusketu kunnolla ollenkaan. Tässä kesämuistoni: olimme perheeni kanssa Italiassa hotellimme uima-altaalla ja levitin aurinkorasvaa mielestäni kaikkialle ihooni. Kuitenkin aurinko porotti todella paljon, ja illalla huomasin palaneita kohtia ihossani. Oli hauskan näköistä (mutta ei kovin mukavaa..), että minulle
oli palanut kylkiin ja muuallekkin sormienmuotoisia kohtia, joista näki etten ollutkaan saanut levitettyä rasvaa kaikkialle 😀
Hyvä bloggaus! Tästä ei voi puhua liikaa, ainakaan tämmöisen kalkkilaivan kapteenin mielestä.. 🙂
Meitsillä on niin kalpee iho vielä elokuussakin että turha edes yrittää ottaa rajoja. Palan kyllä helposti, niistä ei vaan ikinä tuu sitä kullanhohtoa iholle.. Möh.. Viime kesänä kävi Ilosaarirockissa hassun hauskasti kun arska porotti oiken anteliaasti sillä seurauksella että mä tyhjensin kaks purkkia aurinkorasvaa plus kaverin purkin koko vkl aikana! Aurinko paisto ja suojaus oli kunnossa, mutta se ei riittäny sitten pitämään nestetasapainoo kohdillaan, vaan sain lämpöhalvauksen ja loppujen lopuks vietin aikani makoillen teltan vierustalla ja ihana ystävä kaato vähän väliä vesipönikästä mun päälle ja päähän viilennystä ja huolehti pitämään märkää lätsää päässä! Siinä meni muutamat keikat ohi, mutta eiköhän tunnelma loppupeleissä ollut hauska ihan jokaisella!
Hauskaa oli myös se mun arskarasvoilla löträily, kun lähti jopa ne paperirannekkeet (joita yleensä saa repimällä repiä) itekseen irti, hyvä että pääs silti takasin lerintäalueelle! Tänä kesänä hoksaa ehkä käydä vaihtamassa rannekkeen ennen kun se irtoaa, koska rasvoja toivottavasti joutuu löträämään tänäkin vuonna! Hyvää kesää! <3
En olekaan hetkeen kommentoinut mitään, mutta täällä lueskellaan edelleen. Matkapostaukset olivat herkkua ja samaten Fitnesspäiväkirjoissa esitetty jakso, jossa olitte lomalla. Ihanaa, kun “eksyitte” Whole Foodsiin. Fitnesspäiväkirjoja on tullut katseltua ja sun meininkiä on hauska seurailla 🙂 plus sun nauru on mahtava! 😀
Mulle tulee auringolta suojautumisesta mieleen yks kesä, kun kaveriporukan kanssa kilpailtiin kuka ruskettuu eniten ja ostettiin kaupasta kamala kasa vauvaöljyä, aurinkoon ilman mitään suojakertoimia tietty, että tarttuisi mahdollisimman hyvin ja kaikki maattiin rannalla punaisena. Osalla iho äityi ihan vesirakkuloille asti. Tuon kesän jälkeen oon antanut entistä enemmän arvoa aurinkosuojille ja maltillisesti viihtynyt auringossa maksimissaan pari tuntia päivässä. Niin aion tehdä tänäkin vuonna. Aurinko osaa ystävän lisäksi olla myös vihollinen. Ihanaa kesää! 🙂
Aurinkosuojille olisi todellakin käyttöä. Oon ollut aina kova ottamaan aurinkoa, sekä nuorempana käymään myös solariumissa. Rakastan auringossa oloa ja päivettynyttä ihoa 🙂 mutta..Nyt olen huomannut auringon oton jälkeen, että iho on selkeesti ärsyyntynyt, poskipäihin tulee punaiset läiskät. Nyt vähän vanhenpana haluaa suojata ihoaan mahdollisimman hyvin ja turvallisesti, eikä näyttää hetken päästä rusinalta 🙂
Tämä postaus sai kyllä ajattelemaan aurinkovoiteiden yms käytön tärkeyttä, kiitos siitä.
Itse olen aika kova palvomaan aurinkoa ja viime kesänä nukahdin vahingossa aurinkoon selälleen ja olin pitänyt käsiäni vatsan päällä. Lopputuloksena vatsani oli palanut ja siihen oli jäänyt käsieni kuvat, kyynerpäät ja takareiden myös heloittivat kirkkaan punaisina. En ole sen jälkeen nukahtanut aurinkoon ja olen käyttänyt suuremman suojakertoimen omaavia aurinkorasvoja.
Heippa!
Rakastan lämpöä ja auringon ottoa. 🙂 ihonikin takia olen paljon auringossa, koska minulla on psoriasis. Voiteita olen kuitenkin aina käyttänyt kun aurinkoon menen 🙂 Tänä vuonna ihoni kanssa on tullut lisää ongelmia, lievää aurinkoihottumaa on jo tullut vaikka aurinko ei ole paljon näkynyt.. nyyh minä joka rakastan aurinkoa niin en voisi maata auringossa :'(
Ps. Tippa tulee aivan linssiin kun fitnesspäiväkirjat loppuu 🙁 se on kyllä sellanen viikon kohokohta kun treenin jälkeen saa rentoutua sohvalle kattoo fitnesspäiväkirjoja.. tulee niin hyvä motivaatio seuraavan päivän treeniin 🙂
Paras (ja samalla kauhein) juttu tapahtui kesälomalla pari vuotta sitten. Maattiin poikakaverin kanssa rannalla ottamassa aurinkoa ja luettiin samalla uutisia. Siellähän luki että “Ennätys isot UV-säteilymäärät Kajaanin ympäristössä” tms. Me oikein naurettiin ääneen, että onneks ei täällä! (oltiin Joensuussa)… Ei ole hirveän vaikee arvata miten siinä sitten kävi XD Seuraavat päivät menikin sisällä istuessa toistemme kipeitä selkiä ahkerasti rasvaillen after sunilla. Poikakaverin äiti edelleen jaksaa nauraa meille tuosta pikku episodista.. viimeksi viime jouluna kun antoi mulle aloe vera putelin joululahjaksi :DD
Sitä osaa olla aika pöljä! Tuon ja muutaman muun palamiskerran jälkeen sitä on yllättäen alkanut arvostaa aurinkorasvan käyttöä aivan eri malliin. Oon ehtinyt jo kahdesti päästä leikkauspöydälle melanoomaluomien vuoksi. Se jos joku motivoi kummasti käyttämään sen muutaman extraminuutin siihen aurinkorasvan levitykseen kesäisin vaikka inhoankin sitä limaista fiilistä! 😀
Tuo uv-kuva näyttäis kyllä siltä, että sä oot pitäny huolta sun ihosta; mä en niinkään hyvin. Saattais mullakin vähän hirvittää nähdä mikä olis oma tuomio noin konkreettisesti näytettynä 🙂 Siistiä, että tommonen yleensäkin on mahdollista.
Olen todella vaalea ihoinen ja omistan couperosa ihoa kasvoissa, joiden takia panostan aurinkosuojatumiseen kunnolla, koska palan helposti enkä pidä siitä poltteen tunteesta mikä tulee auringon oton jälkeen poskille ja iholle ilman aurinkosuojaa. Pisamia minulle ilmestyy jo maaliskuussa ekat ja kesän lopuksi posket ovat täynnä niitä.
Syy miksi olen päättänyt panostaa on hassu tapahtuma joka sattui pari vuotta sitten.
Ajelun mökiltä ilta-auringon paahtaessa silmiin ja ajattelin ettei illalla voi palaa. Aurinko piristyi koko matkan tunsin lämmintä tunnetta koko matkan käsillä ja sekoitetaan alueella. Päästyäni kotiin katsoin peilistä ja meinasin kuolla nauruun… Kasvoihin oli jäänyt aurinkolasiraja eli silmäni olivat vitsi valkoiset ja kasvot helpottivat punasina… Kaiken huippu oli kun auton peilistä oli tullut raja käteeni ja näytti kuin käteni olisi kyosybytbvain yhdestä kohtaa. Lisäksi järkyttävät toppi+bikinirajat olivat jääneet ja kaiken huippu oli että minulla oli treffit silloisen poikaystävän kanssa. Hän oli kuolla nauruun kun näki minut punaisena ja järkkyt rajat. Siitä päivästä lähtien olen oppinut hankkia kunnon aurinkosuojat, koska ei voi tietää milloin palaa ja se voi sattua ennen tärkeää tapaamista 😀
Jokunen vuosi sitten ystäväni lahjoitti ulkomaanreissulta jääneitä aurinkosuojapulloja pari kappaletta. Ne olivat juuriki tuollaisia ponnekaasullisia spraypulloja, joita Acoltakin näyttää nykyään saavan. Tykästyin tuohon levitystapaan kovasti mutta tuskastelin kun Suomesta ei silloin niitä saanut, mutta nyt niitä näyttää jo useammalla eri merkillä olevan. Mahtavaa! Olispa mukava päästä Acon aurinkosuojatuotteita kokeilemaan.
Olen aina ollut sellainen tyyppi etten pala kovin herkästi. Kasvoille ja dekolteelle olen kuitenkin alkanut käyttämään rasvaa siitä huolimatta, koska jossian vaiheessa ymmärsin, että aurinko vanhentaa ihoa, vaikkei palaisikaan. Hassusti kävi kuitenkin pari kesää sitten festareilla, jolloin en laittanut rasvaa koska “eihän siellä nyt aurinkoa oteta”. Olkapäät ja naama paloivatkin sitten oikein kunnolla! Koskaan en ole niin hyvin palanut ja nyt muistankin laittaa rasvaa myös vaikka en ole nimenomaisesti menossa ottamaan aurinkoa (piti tämäkin itsestäänselvyys oppia kantapän kautta :D).
kerran poltin itseni Jenkeissä niin pahasti, et opin kyllä kerrasta! Se oli jotain niin tuskaista, ettei sitä toivo kenellekään, ei voinut istua eikä maata ja seisoessa selkää kutitti ja teki mieli raapia, muttei voinut.
Tämän jälkeen olen olen aina käyttänyt paljon, laadukkaita ja turvallisia rasvoja ja en ole palanut kertaakaan tuon 2010 tapahtumien jälkeen! Eli paketti tulisi tarpeeseen ☺️
Hei! Aurinkosuojatuotteet ovat itselläno käytössä kun otan aurinkoa ja lekottelen.. mutta tosiasia on se että oikeasti olen auringossa enemmän tekemässä/pelaamassa/tms kuin ottamassa aurinkoa. Ennen en käyttänyt suojakertoimia ollenkaan. Nyt kuitenkin jonkin verran.
Tuotteet olisivat tännepäin tervetulleita, tämän kirjoituksen myötä taidan alkaa käyttämään ihan säännöllisesti! 🙂
Aurinkosuojatuotteita tänne, kiitos! <3
Olen systemaattinen rasvaaja, sillä palan todella helposti, myös Suomessa.. Kaverini ja avomieheni pitävätkin minua hieman hulluna, sillä olen jatkuvasti lisäämässä rasvaa ja käytän korkeampia suojakertoimia kun muut 😀 olenkin todennut, että mielummin näytän kalpealta kalkkunalta kuin keitetyltä ravulta, ja tyytynyt kohtalooni 🙂
Mieluummin valitsen hyväkuntoisen ja heleän ihon, kuin kovan rusketuksen ja rypyt vanhempana. 🙂
Aurinkoa päivään! <3
Kerronpa tarinani vuodelta miekka ja kirves. Olin noin 15 tai 16 kun silloisen poikaystävän kanssa lähdimme Turkkiin lomalle, kuumimpaan aikaan vuodesta. Pakkasin mukaan aurinkotuotteita joo, mutta mutta… Viikon lomamme aikana vietimme yhden rantapäivän, ja kuorrutimme itsemme voiteilla. Päivä oli ihana ja lämmin. Seuraava aamu ei. Heräsin kun ihoni oli täynnä valtavia vesikelloja ympäriinsä. Poikaystävä juoksi paikalliseen apteekkiin ja osti helpottavia voiteita, ei auttanut… Siitä saakka olen voidellut ihoni tosi tarkkaan sillä sitä kokemusta en uudelleen halua! Nyt ikää jo lähes 40, ja suojaaminen entistä tärkeämpää!
Olen ollut nuorempana ( ja vähän edelleenkin) todellinen auringonpalvoja. Ja voiteista viis.. En pala herkästi ja erityisesti nuorempana tuli ajateltua, että suojakertoimet vain pilaavat rusketuksen. 😀
Olimme siskoni kanssa muutama vuosi sitten Egyptissä, ja aurinko oli lokakuussa aivan polttava. Makasimme altaalla päivittäin. Hauskuus loppui kuitenkin siihen, kun kävimme veneretkellä katsomassa delfiineitä. Olin niin palanut ( ja todennäköisesti saanut myös auringonpistoksen) että istuin laivankannella huonovointisena huiviin kääriytyneenä. Mitä tästä opimme? Tuotteet olisivat enemmän kuin tervetulleita 😉
Pari vuotta sitten elokuussa olin rannalla uimassa. Oli jo aika viileä päivä, tuuli paljon ja aurinko ei tuntunut erityisen kuumalta iholla. Pari tuntia uin ja kuivattelin rannalla vuorotellen – ilman aurinkorasvaa. Myöhemmin kotona huomasin, että olin palanut pahasti toiselta kyljeltä ja seuraavana päivänä nousi kuume. Enää en mene ilman rasvaa ikinä bikineissä aurinkoon!
Väriltäni olen perinteinen suomalainen kalkkilaivan kapteeni ja nuorempana tulikin suojattua iho hyvin auringolta. Kerran kuitenkin lähdin kaverini kanssa rannalle unohtaen aurinkovoiteen ja siitä ei hyvä heilunut. Kaverini halusi makoilemaan aurinkoon, minä yritin valita varjoisemman paikan joten riita puoliksi ja muistoksi minihameen palaneet rajat, jotka säilyivät reisissä pitkälle talveen. 😀 Aikuisena olen jotenkin unohtanut aktiivisemman auringolta suojautumisen ja useampaan otteeseen on tullut myös kärähdettyä vaikka aurinkovoiteita olen yrittänytkin käyttää. Erityisesti kasvoille tuntuu olevan vaikea löytää hyvää ja sopivaa tuotetta.
Olen aina ruskettunut tosi helposti ja paljon. Lapsena mua ärsytti kun kaikki kutsuivat mua esim. kahvipapuksi tai muulla nimellä, kun olin niin tumma. Muistan kun iskä yritti laittaa mulle aurinkorasvaa, mutta en suostunut, koska mua pelotti että silloin rusketun vielä enemmän. Näin vanhempana sitä osaa jo nauttia siitä, että väri tarttuu helposti.
Nämä tuotteet tulisivat kyllä tänne tarpeeseen! Olen tosi laiska laittaman aurinkorasvaa ja omistan vain yhden 10 suojakertoimen rasvan. Juuri pari päivää sitten otin aurinkoa pari tuntia ilman mitään suojakertoimia ja huomasin sisätiloissa että dekolteealue oli sitten palanut :/ Olen ikuinen auringonpalvoja ja haluaisin oikeat tuotteet jotta voin turvallisesti ottaa aurinkoa palamatta 🙂
Moikka Eevi!
Ihanaa että tästä asiasta puhutaan nykyään, liian moni ei pidä aurinkorasvoja minään ja nimenomaan palamisen kautta rusketutaan. En ymmärrä kyllä yhtään tuota logiikkaa 😀 Olen itse aika ankara rasvailemaan mitä ulkomailla matkustamiseen tulee mutta kyllä se täällä Suomessa aina välillä jää unholaan. Silloin kun otan aurinkoa on mulla aurinkosuojaa pinnassa aina, mutta esim. kuumimman paahteen aikana urheillessa se unohtuu tyystin. Huulien suojaaminen onkin mulle ihan uus juttu! Selittääkin ehkä sen miksi juuri kesäisin huulet on välillä kuivahkot ja kippuralla…
Nimim. Thaikuissa talvella 2vko lomaillut, kaksi 50spf ja yhden 30spf sekä pari after sun -purnukkaa lotranneena saan vieläkin nauttia ihanasta ja tasaisesta rusketuksesta 🙂
Mulla ei olekkaan ainuttakaan surutarinaa palamisesta, mutta levitän kanssasi ilosanomaa aurinkosuojasta! Mikäli palkinto ei mun kohdalle napsahda niin kipitän kaupasta tuon sport spray itselleni, vaikuttaa mukavan helpolta tuotteelta ja kestää varmaankin nimensä veroisesti hikoilunkin?
Näin aikuisiällä pyrin olemaan tunnollinen suojavoiteen käyttäjä. Muistan lapsuudesta ulkomaanreissun jonka jälkeen nahka kuoriutui poskista ja olkapäistä, kun vedessä lotratessa rasvat ei pysynyt iholla, toki suojavoiteiden tasokin voinut olla eri vuonna -95. En ole koskaan ollut varsinainen auringonpalvoja ja nykyään lomareissulla loppupuoli kuluu jo aurinkovarjon alla makoillessa rannalla ja silti sitä rusketusta tarttuu pintaan 🙂 Joka vuoden ensimmäinen ulkona istuttu esim. terassikäynti tuppaa silti vielä olkapään tai rinnan pistää punoittamaan. Jotenkin siihen auringon porotukseen ei ole vielä herännyt talvihorroksen jälkeen, joten parannettavaa löytyy 😉
Olen henkilö jolla on paljon punapigmenttiä. Minulta löytyy pisamia, oranssiin taittavat hiukset ja kalpea iho. Ihoni kyllä päivettyy, mutta se on erittäin herkkä palamaan. En ole myöskään vielä löytänyt sellaisia aurinkosuoja-tuotteita joista pitäisin oikeasti, monesti kotonamme olevat tuotteet ovat esim. Öljyjä, enkä pidä niiden käytöstä ollenkaan. Siksi en oikein ole pitänyt niiden käytöstä, mutta silti aina kerran pari levitellyt päivässä vastahakoisesti jos on pakko ollut. Ehkä näistä Acon tuotteista löytyisikin mieluisia vaihtoehtoja!
Kuten jo aiemmin mainitsin, palan todella helposti. Aina pitää olla vähintään kaksikymppistä iholla, etten vaan pala. Urheilen myös paljon, joten viime kesänä muistan elävästi kuinka urheilurintaliiveistä jäi painijanselän valkoinen raja selkään ja se oli ympäriltä aivan punainen. Paloin myös mahasta samana päivänä… Enkä edes ottanut tarkoituksellisesti aurinkoa, olin vain juoksemassa.
Sen kerran muistan parhaiten, kun olin pari vuotta takaperin Vaasassa lomailemassa ja makasin aurinkotuolissa mahalleni vesipuistossa. Tuuli aika paljon, joten ilma tuntui viileältä iholla, joten ajattelin että eihän tässä nyt voi palaa, kun on viileää ja aurinkokin menee välillä pilveen. Puolisen tunnin päästä menin takaisin hotelliin, ja en silloinkaan huomannut vielä mitään. Vasta illalla ennen nukkumaanmenoa alkoi jumalaton polttelu selässä ja katsoin peilistä: selkä oli aivan tulipunainen. Koko yö piti nukkua mahallaan kivun kanssa ja tuuletinkin piti asettaa puhaltamaan viileää ilmaa selkään. Siinäkin meni melko kauan, että punaisuus muuttui rusketukseksi ja joka ilta piti jonkun levittää helpottavia voiteita selkääni loppuloman ajan enkä uskaltanut enää paljon aurinkoa ottaa loppu ajasta. Harmittaa vieläkin kuinka ajattelematon olin tuolloin, kyllähän minä tiesin miten vähästäkin palan.
Häpeäkseni täytyy myötää, että aikaisempina vuosina olen hieman laiminlöynyt auringolta ihoa suojaavien tuotteiden käyttöä joko laiskuuttani tai vain piittaamattomuudesta. Tästä kuitenkin viisastuneena ja hieman vanhentuneenakin olen tänä vuonna päättänyt säästää ihoni tältä kamalalta kärventämiseltä ja pyrkinyt löytämään oikeat tuotteet suojaukseen. Suomen keliolosuhteet ovat suosineet tässä etsinnässä, sillä vielä on tuotteet hieman hakusessa, mutta ei sitä aurinkoakaan ole paljoa vielä nähty. Tärkeintä on mielestäni kuitenkin, että olen havahtunut siihen kuinka tärkeää on oma ihoa suojata, ja myös auringossa vietettyjä tunteja tulee nykyään tarkailtua enemmän.
Aurinkoisia kesäpäiviä odotellessa on siis hyvä jatkaa vielä omien kaappien täydennystä aurinkosuojatuotteiden osalta!:)
Oma tarinani: lähdimme yo-kirjoitusten jälkeen porukalla Kreikkaan toukokuun alkupuolella eikä aurinko tuntuunt porottavan meitä TARPEEKSI ruskeiksi. Noh, fiksuina tyyppeinä otimme sitten viimeisenä, aurinkoisena päivänä arskaa halpaan aurinkoöljyyn voideltuina ja voi kristus kuinka paloimme koko lössi: eläissäni en ole ollut yhtä tuskissani! Öljy oli takuuvarmasti rypsiöljyä.. Kotimatka koneessa oli yhtä tuskaa, koska arvata tietty pystyy, että minulta paloi kaikista pahiten takamus.. Opinpahan käyttämään laadukkaita kertoimia sen jälkeen 🙂
Moi!
Teininä olen kyllä palanut pari kertaa kun silloin ei oikein osannut käyttää aurinkovoidetta eikä valittanut sitä. Nykyään käytän jopa SPF50 ja ihmiset luule että olen 23-vuotias vaikka todellisuudessa täytän marraskuussa 32! Eli suojattu iho näyttää nuorelta!
Olin serkkuni kanssa mökillä muutamia vuosia sitten ja päätimme viettää päivää laiturilla loikoillen ja uiden. Levitimme aurinkorasvaa runsaan kerroksen naamaan ja muualle kroppaan, mutta kun serkkuni kysyi että auttaako hän levittämään aurinkorasvaa selkääni tokaisin vain että ei tarvitse, en mä aijo mahallani maata tossa laiturilla.
Noh, toisin kävi. Kävimme uimassa muutaman kerran ja jäimme ottamaan aurinkoa laiturille sarjiksia lukien. Niin siinä vain kävi että makasin puolikkaan päivän mahallani laiturilla, ilman aurinkorasvaa selässäni. Lopputuloksena oli täysin palanut selkä sekä pakarat, jonka huomasin sohvalla istuessani: “miksi mua sattuu istua tässä sohvalla, ja miksi mua kuumottaa selkään?” taisin kysyä serkultani, ennenkuin katsahdin peiliin ja huomasin punaisen selkäni.
Mä olen erittäin vaaleaihoinen ja mä palan tosi helposti varsinkin kasvoista, joten otin todellanikin tuosta päivästä opikseni. Nykyään levitän aurinkorasvaa paljaalle iholle runsaan kerroksen, koska kukapa nyt haluaisi palaa tai saada ihosyövän? Aurinkoa en ole ottanut moneen vuoteen tarkoituksen omaisesti tämän takia, mielummin rusketun luonollisesti ulkona liikkuessani (jos olen ruskettuakseni) kuin makaan auringossa vauvaöljyt iholla ja ihoni menee huonoon kuntoon 🙂
nooraah@outlook.com
Mä olen aina ollut todella vaaleaihoinen, että jopa tuntemattomat ihmiset ovat sanoneet mulle, et mun pitäis olla enemmän auringossa… Ja jäin muuten suu auki katsomaan, että anteeksi mitä? 🙂 Mutta eipä se edes auta, ainoastaan palan silloin. Joten aurinkorasvat ovat erittäin tärkeitä minulle, ja iän myötä tuntuu, että tulen vaan entistä herkemmäksi auringolle.
Menin pihalle lukemaan kirjaa. Kirja olikin niin mukaansatempaava, että luin sen kertaheitolla kannesta kanteen. Auringossa. Keskipäivän aikaan. Hupsista hei, siinä sitten vedeltiinkin nahkariekaleita kärtsänneestä selästä.
Taytyy myontaa, etten kayta kun oljyja joissa kerroin on ehka sen kaksi, en pala auringossa ollenkaan, ja olen tummempikin,
mutta en sano ettenko kayttaisi suojaa varsinkaan kasvoilla jos sellaisen saisin aikaiseksi hankittua.
Viela kun asun espanjassa, GCssa jossa on kesa ymparivuoden.
Tanaan matkustan Suomeen lomalle, ja aion tuoda auringon mukanani joten suojapurkit auki!
10vuotta sitten asuessani Hollannissa paatimme lahtea paivaksi kaverin kanssa rannalle.Kumpikin luotti siihen,et toisella on aurinkovoide mukana ja tietenkaan kummallakaan ei ollut.Oli niin kirkas paiva,et ihon punoitusta ei tietenkaan huomannu rannalla.Kotimatkalla kaytiin ostarilla ja jarkytys oli uhan jarkyttava…Naama oli ihan punainen ja olkapaat yhtakkia niin kipeet,etta ei laukkua voinu enaa kantaa.Seuraavana paivana kun näin kaverini,silla oli palanu maha ja selka niin pahasti,etta oli rakkuloita.Itse en pystyny moneen paivaan istumaan ku takapuoli oli palanut.Puhumattakaan,et aurinkolaseista oli jaany naamaan ihan hirveat jaljet.Sen jalkeen oon aina kayttanyt aurinkovoidetta:)
Voih! Se aurinko……. Lapsena kaverin luona minut ja kaverini laitettiin ottamaan aurinkoa joku puoli tuntia- ainakin kello oli laitettu hälyilemään. Paloin ankarasti ja muistan tapauksen varmasti vielä ikivanhanakin(ehkä en muuta muistakaan 🙂 ). Ihoni on järkyttävän vaalea ja palavaa sorttia. Sopivasti ja tasaisesti vuoden ympäri paistava aurinko olisi varmaan ihan ok, mutta aina pääsee valkaistumaan ja taas koko homma alusta aurinkoihottumasta palamisien ja suojautumisien kautta seuraavaan talveen. No olen muutaman vuoden käyttänyt luonnonmukaisia aurinkosuojatuotteita, mutta kyllä nuo vaattee ja huivit tapeeseen aina vaan on.
Myöskin nämä ACO-tuotteet olisi tarpeen:)
Aurinko <3 Nuorempana otin paljon aurinkoa ja usein se aurinkorasva jäi käyttämättä. Sillä seurauksella, että kauniin rusketuksen sijaan iho helotti punaisuuttaan. Nykyään iho on todella herkkä auringolle ja pyrin aina laittamaan aurinkorasvaa, koska muuten joudun kärsimään aurinkoihottumasta. Välillä rasvailukaan ei auta. Olisi kiva kokeilla Acon tuotteita, jos niistä olisi apua aurinkoihottumaa vastaan.
Viime kesänä lähdettiin miehen kanssa päiväksi saareen. Mies ei suostunut laittamaan aurinkorasvaa koska ei kuulemma ole ‘koskaan palanut’. No kyllähän ne hartiat ja rinta vaan paloi. Tämänkään jälkeen ei ole suostunut laittamaan aurinkorasvaa, eikä myöntämään että paloi. Kuinkahan ryppyinen mies mulla on vanhana? 😀
Moikka kaimani 😛
Itse olen todellinen auringonpalvoja ja joka kesä olen suunnitellut aloittavani aurinkorasvojen käytön mutta valitettavasti muutaman viikon jälkeen se aina jää……isomummojen muistuttelusta huolimatta xd. Helppo selitys laiskuuteeni on se, että en ole oikeastaan ikinä palanut ja kesällä hankittu rusketus säilyy hyvin ympärivuoden, joten hyvä rusketus on ollut tavoittelemisen arvoista. Toivon ja tiedän tämän kesän olevan poikkeus koska uudet tuotteet houkuttelevat aina kokeilemaan ja tutustumaan niihin sekä junnuvuosien kapinointi on takana ja on aika ruveta arvostamaan omaa terveyttään. Pidän erityisesti acon tuotteista ja bongasin myös kyseisen merkin SUN KISSED päivettävän kasvovoiteen sinun postauksesta/instagrammista ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tuotteeseen…..kiitos siitä kuuluu siis sinulle :). Ruskettuminen on ihanaa, mutta en halua vanhentaa ihoa liikaa auringossa tai altistaa itseäni mahdolliselle syövälle ja muille ongelmille eli pitäisi vaan ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta rakastamaan omaa ihoaan sellaisena kun se on. Ihanaa kesää sinulle Eevi 😀
Auringonotto on ollut aina hankala asia. Palan heti, enkä juuri rusketu. Siksi olenkin vältellyt vuosia aurinkoa (ja jopa ulkoilua) tämän takia. Nykyään on onneksi jo isoja suojakertoimia ja valinnanvaraa tuotteissa. Pitkään jouduin käyttämään lasten tuotteita, jotta sain itselleni sopivan suojakertoimen. Vihaan myös voiteita, jotka eivät imeydy nopeasti. Kesällä muutenkin hikisenä en kestä sitä tahmeaa tunnetta, jonka jotkut voiteet jättävät! Onneksi tuotteissa on nykyään jo parempia siinäkin suhteessa.
Rakastan aurinkorasvan tuoksua, sillä se tuo mieleen ihanat kesäisethetket ja ulkomaanmatkat. Myönnän kuitenkin olevani laiska aurinkorasvan käyttäjä, vaikka tiedän vaaleaihoisena punapäisenä enemmin palavani kun saavani rusketusta iholleni, pisamia kylläkin tulee kasvoille kun aurinko kunnolla vain näyttäytyy. Terveiset etelän auringon alta, nyt edellis kesistä viisastuneena 50 suojakeroimilla varustautuneena;D
Muistan vieläkin ensimmäisen kerran ulkomailla. Olin yhdeksän vuotias ja perheeni kanssa Rodoksella. Rakastin ulkomaan tuoksua, sitä lämpöä ja varsinkin hotellimme uimahallissa. Näin ollen toisen päivän aamuna sain kokea kauhean tuskan hartioissani ja koko ylä selässäni, koska olin polttanut sen kauttaaltaan pulikoidessani koko edellisen päivän polttavassa auringon paahteessa. Näin ollen olen miltei joka kesä ja varsinkin joka ulkomaan reissun aikana polttanut ylä selkäni, koska se on herkistynyt auringolle. Yhdeksän vuotiaana unohdettu auringolta suojautuminen (varsinkin veden äärellä) on herättänyt minut auringon aiheuttamilta iho-oireille, joten olen aina ulkona liikkuessa pyrkinyt suojaamaan ihoni parhaimmalla mahdollisella tavalla. Rakastan kesää ja rakastan ulkona liikkumista sekä tiedän kuinka tärkeää on ihon suojaaminen. Toivotan kaikille ihanaa ja auringon täyteistä kesää ilman auringon pistoksia, nestehukkaa ja palamista! Pelkkää kesäistä rakkautta ja lämpöä <3
Täälä yks auringonpalvoja myös.. Ajatuksia herättävä postaus, viime kesänä jätin aurinkorasvat ja voiteet ostamatta, sillä en ole koskaan ennenkään palanut joten ajattelin – “miksi nyt palaisin”. Enkä palanutkaan. Tänä vuonna on tajunnut, että vaikka ei palaisikaan – iho kärsii silti, valovanhenee sekä altistuu samalla mahd. ihosyövälle. Tänään oli ensimmäinen auringonotto päivä ja huups, taisin odotella aurinkoa ilman aurinkosuojaa.. Nyt pitää siis ryhdistäytyä ja ostaa aurinkosuoja, eihän se ruskettumista estä! 😉
En ole mikään auringonpalvoja. Ihoni on aika vaalea ja pisamainen. En rusketu helposti, mutta tykkään pienestä päivetyksestä. Aurinkoihottuma on myös riesana näin alkukesästä käsivarsissa ja dekolteella, tänä kesänä myös kasvoilla. Juuri tällä viikolla kosmetologini sanoi minulle tulleen maksaläiskiä kasvoille. Nyt olis enemmän kuin tarpeen voiteet, että sais motivaatiota rasvailla kasvoja ja koko kehoa.
Minä en ole paljoa ulkomaille lämpimiin maihin matkustellut niin palamis ongelmaa ei mulla kauheesti ole ollut. Suomessa käytän aina aurinkosuojaa varsinkin kasvoihin. Tykkään käyttää aurinkosuojaa ja varsinkin näiden videojen myötä oon herännyt siihen että niitä oikeesti kannattaa käyttää! 🙂 Tässä postauksessa olikin pieni muistutus että seuraavan kerran kun lähden ulkomsille niin kannattaa ostaa suoja jossa kerroin on riittävän iso 🙂
Palasin pari päivää sitten Australiasta, missä uv-indeksi saattaa nousta jopa tasolle 12. Itse käytin vähintään 50 -suojakerrointa joka päivä. Kesäaikaan edes se ei tuntunut olevan tarpeeksi, joten saatoin käyttää jopa 70-kerrointa. Suomessa onneksi pienemmät kertoimet riittävät. Reissun jäljiltä budjetti on tosin aika minimissään, joten olisipa kyllä ihanaa voittaa nuo tuotteet!!
Joka vuosi olen palanut jostain kohdin. Yleisin on olkapäät, mutta naama ja selkä tulevat hyvänä kakkosena. Käyn vanhempieni luona ajamassa heidän nurmikon, enkä muista yhtään kesää etteikö siinä olisi vähintään kerran nahka palanut. Mutta tänä vuonna olen luvannut itselleni että suojaan ihoni niin hyvin ettei nahka pala, vaikka olisin koko päivän ulkona.
Mua on itseäni kans vasta viime vuoden aikana alkanut huolestuttaa auringonotto ja se, mitä aurinko iholle tekeekään. Oon itse suoranainen auringonpalvoja ja myönnän, että iho on saattanut pari kertaa palaa liian matalien suojakertoimien vuoksi. Olen tehnyt itselleni lupauksen, että tänä kesänä huolehdin itsestäni ja ihostani, erityisesti heinäkuussa, kun olen lähdössä Kreikan matkalle. Reissuun pakkaan useamman purkin aurinkovoidetta mukaan, lupaan!
Muistan laittaa vartalolle ja kasvoille aurinkovoidetta ottaessani aurinkoa, mutta muutoin luotan siihen että CC-voiteen aurinkosuoja riittää kasvoille. Kärsin usein aurinkoihottumasta, joten Acon aurinkovoiteet tulisivatkin tarpeeseen, jotta muistaisin suojata vartalon ja kasvojen herkän ihon paremmin auringolta myös liikkuessa ulkona.
Jos vaan tähän voisi lisätä kuvan… Luen tätä blogitekstiä täällä Turkissa aurinkovarjon alla. Ei tullut kai riittävästi rasvaa lisättyä eilen päivän mittaan niin nyt sääriä ja jalkateriä kuumottaa aika mukavasti, ei paljoa tee mieli niitä auringolle näyttää. Jos jotain positiivista, niin olkapäät ja kasvot olin kyllä rasvannut hyvin! Jospa seuraavalla kerralla sitten koko vartalo…
hei,
tämä tietopaketti tuli hyvään saumaan,nyt kun vielä ei yhtään helle päivää ainakaan täällä päin suomea ole ollut..vasta viime vuosina havahtunut auringon ja solariuminkin haittoihin,ikää jo pitkästi päälle 30 ja alkaa muutokset näkyä ihossa..olen lapsena palanut ainakin kahdella eri etelän loma reisulla niin että selkä kasvot/ huulet täynnä rakkuloita, myös tyhmänä käyttänyt solariumia paljon kun sellainen tuttavalla oli ja helposti pystyi käymään..
nyt iholle tullut paljon lisää luomia, harkinnut lääkärille näiden näyttöä ja miettinyt kostautuuko nyt auringon kanssa leikkiminen..
toisaalta koska itse lapsena palanut niin pahasti,oman lapsen ihosta koittanut huolehtia sitäkin enemmän..
se oma suojaainen tulee aina viimeisenä,ja uudet tuotteet tähän varmasti auttaisivat asiaa.ihana blogi ja ihana nainen,oikein aurinkoista ja hyvin suojattua kesää 🙂
Olen aina suojannut itseni auringolta ulkomailla, mutta en Suomessa. Tosin harvemmin Suomessa otan aurinkoa, koska kesäni ovat menneet aina töissä aamusta iltaa, niin ei ole jäänyt aikaa auringon palvomiselle. Viime kesänä rikoin jalkani, ja jäin sairaslomalle. Mietin mitähän kivaa sitä keksisi, no ajattelin, että otanpa aurinkoa, koska sitä en yleensä Suomen kesässä ole päässyt tekemään. Jotenkin olen aina ajatellut, että ei Suomessa tarvitse aurinkosuojaa, koska ei se ole samanlaista porotusta kuin ulkomailla. No väärässähän olin! Menin meidän omalle rannalle ottamaan aurinkoa ja uppouduin täysin hyvän kirjan vangiksi ja unohdin koko ihon ja auringon. Muutama tunti myöhemmin alkoi kuumottaa selkääni, koska tietysti olin koko ajan samassa asennossa. Soitin kaverini auttamaan minut sisälle, jossa selvisi heti, että iho punottaa selästä. Illalla selkä oli jo niin punainen ja kipeä, että loppupeleissä koko sairaslomani meni sängyssä tai sohvalla mahalleen maaten, koska selkä oli niin palanut, etten voinut pukea edes vaatteita päälle ja jalan takia en päässyt kävelemään. Voin kertoa, että opin kunnolla kantapään kautta, että suojaan ihoni myös Suomessa! Loppu kesän suojasin ihoni aina kun menin ulos ja samaa olen jatkanut tänä kesänä ja tulen jatkamaan loppu elämäni 🙂 Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, vai miten se meni..
Olin melkein kymmenen vuotta sitten 2,5 viikkoa partioleirillä Englannissa, jossa asuimme koko ajan teltassa ja vietimme kaikki päivät ulkona. Tuo ajanjakso osoittautui koko britteinsaarten helteisimmäksi ja lämpötila kohosi lähes joka päivä yli +27. Aurinko porotti pilveettömältä taivaalta peltoalueelle jonne olimme leiriytyneet. Tuolla leirillä konkretisoitui aurinkorasvan ja suojakertoimien oikeaoppinen käyttö. Rasvattiin kavereitten kanssa toisiamme ja leirin lopputuloksena meillä oli vuosisadan rusketus, ilman palamista. Tuota kesää ja rusketusta on ollut monesti ikävä «3
Hihi, ekana tulee mieleen Egyptin matka, jossa otin ensimmäisenä päivänä koko päivän aurunkoa kunnolla. Kun menin hotellille takaisin tajusin, että olin pitänyt aurinkolaseja koko päivän ottamatta niitä kertaakaan pois. Voin sanoa, että suu loksahti auki ja silmät meinasi tippua päästä. Kasvot oli ihanan punaiset ja ympärillä suuret siis SUURET pandasilmät! 😀
Moikka,
Ihana aurinko, joka tuo voimaa, energiaa ja ihanan sävyn kasvoille – mutta jonka säteet eivät ole hyväksi meille. Liian monta kertaa olen suojannut ihoani liian vähän. Toivon että olen selvinnyt pelkällä sen hetkisellä tuskalla. Virheistä oppineena käytän nykyään aina suojavoidetta. Lapsille olen opettanut tuon rasvaamisen tärkeyden ja aina ulkomailla pojat ovat aamulla rivissä ja odottavat että olen heidät rasvannut ennen kuin säntäävät altaalle tai palloa potkimaan.
C
Olemme kaksoissiskoni kanssa herkkiä palamaan, ja tämä korostui varsinkin pienenä, kun ihomme olivat vieläkin vaaleammat ja hiukset aivan valkoiset. Muistan hyvin lapsuuden kesien reissut uimarannalle: eväät kylmälaukussa, turkoosin viltin, sudenkorennot, Rio Cola -mehujään.. lapsuuden kesien ainaisen lämmön ja kiireettömyyden tunteen. Olimme kerran tällaisella reissulla päässeet palamaan pahasti, ja aina siitä lähtien uimme lippikset ja t-paidat päällä jotta olisimme mahdollisimman suojautuneita auringolta. Meistä on kuviakin, New Kids on the Blockin lippikset ja Ikaalisten kylpylän t-paidat päällä. 🙂
Se tais olla kevät 2014 kun oltiin Espanjan Barcelonassa lomailemassa äidin kanssa. Heti ensimmäisenä päivänä suunnattiin hotellin tutkiskelun jälkeen rannalle. Aurinko porotti ihan mukavasti taivaalta ja ruskisti meidän suomalaisten vitivalkeaa ihoa.
Illan myötä palasimme hotellillemme, ja peiliin katsoessamme huomattiin mitä oikeasti oli käynyt. Ei sitä siinä rannalla lekotellessa edes huomaa, kun iho alkaa pikkuhiljaa kuumentua ja palaa. Oltiin siis ihan yltä päältä punaisia, ja joka paikkaan koski. Siinä tuli pieni kilpailu, että kumpi kerkeää ensin jääkylmään suihkuun. Seuraava yö oli tuskaisa, ja nukuttua taisi tulla vaivaiset pari tuntia.
Aamun koittaessa ihan ensimmäisenä suuntana oli aurinkorasvan metsästys. Löydettiin jostain pikku putiikista hyväntuoksuinen ja lupaavan näköinen aurinkorasva (tai niin ainakin luulimme). Kerkesimme levittää sitä ja koko iholle, kunnes tarkemmin silmäilemällä purkkia tajusimme, että se oli hiuksille tarkoitettu aurinkosuoja. No ei siinä auttanut muu kuin lähteä metsästämään sitä ihan kunnon aurinkorasvaa. Loppu hyvin kaikki hyvin, löysimme sen, ja vietimme loppulomamme ei niin palaneissa merkeissä.
Tuli siinä kyllä taas pieni muistutus kuinka tärkeää se auringolta suojautuminen on. Nyt olis aika täyttää aurinkosuoja varastot tätä kesää varten, joten paketti tosiaan tulis ihan tarpeeseen. Säästyttäisiin ehkä jopa viime vuoden kevään kohtalolta 😉
Lähdettiin mökille kaverin kanssa ja mitäs muutakaan siellä vois tehdä kun ottaa aurinkoa! Oli ihana auringon paiste ja tosi lämmintä, hikihän siinä hommassa tuli ;D No mutta ei aikaakaan ku huomattiin molemmat, että poskipäitä vähän alkoi polttaa ja ne punotti molemmilla, vaikka aurinkorasvatkin oli laitettu! Onneksi kaverilla oli mukanaan Acon after sun voide, joka helpotti kummasti illalla. Saunominenkin onnistui sen jälkeen ilman kirveleviä poskipäitä. Tulis todellakin tarpeeseen aurinkovoiteet ja muut, kun koko kesä vielä aikaa liikkua ja ottaa aurinkoa ulkona! Mahtavaa kesää sulle Eevi!
Voi mulla on kunnon viha-rakkaus suhde aurinkoon. Tykkään olla auringosssa ja ottaa aurinkoa, mutta ihoni on niin kalman vaalea, että se palaa helposti. Kaikista tarkimpana pitäisi ollakin juuri ensimmäisillä auringon otto kerroilla ennen kuin iho on jo saanut pienen päivettyneen värin. Inhoan limaisia ja tahmaista rasvoja ja on hankala löytää mitään hyvää rasva? Monia testanneena vieläkin sitä oikeaa etsiessä. Se vaan on niin ärsyttävää ostaa aurinkorasvaa käyttää sitä kerran ja todeta, että koostumus on tahmainen. Sen jälkeen sitä ei sitten käytäkään kuin ehkä rannalla, jossa tahmeus ei niin paljon haittaa. Näitä rasvoja en ole kokeillut ja mielelläni kokeilisin, koska olen nyt kevään aikana niistä kuullut kehuja.
Jokunen vuosi sitten olin äitini kanssa Roomassa ja onnistuin polttamaan päänahkani jakauksen kohdalta. Ikinä ei ole mikään auringonpolttama sattunut noin kovin mitä tuo, niinpä siitä viisastuneena muistan aina auringossa ollessa levittää aurinkorasvaa jopa jakaukseen tai käyttää hattua 🙂
Rakastan lämpöä, aurinkoa ja auringossa oleilua, mutta harmikseni olen vaaleaihoinen, joka palaa herkästi ja jolle tulee auringossa lähinnä vain pisamia… Tarvitsen siis hyvät suojakertoimet aurinkoisina päivinä ulkoillessani. Aivan liian monta kertaa on tullut poltettua nahka rusketusta toivoessa. Itselläni on käytössä näin alkukesästä Acon lapsille tarkoitettu aurinkorasva suojakertoimella 50! Pidän acon tuotteista, joten toivon kovasti voittavani arvonnassa olevan paketin! 🙂
Viikonloppuna oli tämän kesän eka lämmin päivä. Lapset rasvasin heti kunnolla, mutta minä ja mieheni emme huomanneet lainkaan rasvausta. Koko päivän pystytimme kasvihuonetta ja kuinkas kävikään! Me molemmat paloimme oikein kunnolla. Sitä ei tajua kuinka polttava aurinko on. Tuuli viilensi ilmaa ja välillä pilvet peittivät auringon, missään vaiheessa ei ollut kuuma, emmekä huomanneet palaneemme vasta kuin illalla. No nyt taas muistaa rasvata itsensäkin. Normaalisti käytän kasvoilla lasten korkeakertoimisia rasvoja ja muutenkin rasvaan vähintään 20, lapset aina 50 kertoimella.
Meillä siis normisti rasvoja kuluu kesänmittaan paljon, joten tarpeeseen tulevat!
Terveisin tällähetkellä melko punainen kasvihuoneen kokoaja!
Huhuh:D Oon ollut aina sen rusketuksen perään ja palvonut aurinkoa babyöljyt päällä! Nykyään oon tajunnu, että en halua vanhennuttaa ihoani ihan turhaan ottamalla sitä aurinkoa, tai saada ihosyöpää ja oonkin käyttänyt itseruskettavia ja yrittänyt suojata sitä ihoa. Kerran biitsipäivän jälkeen iho kuoriutu pois, mutta muuten en ole palanut pahasti! 🙂 kiva arvonta!
Ois kiva jos tekisit hiuspostauksia? Sinun oma kohtaisia vinkkejä/kokemuksia erilaisista hiusten hoitotuotteista, hiusrutiini, hyviä kampauksia treeneihin:)
Tänne tuotepaketti olisi enemmän kuin tervetullut ! Olin viimekesä maha pystyssä hikoilemassa, poikien kanssa salon autohifi tapahtumassa ja siellä ulkona kiertäessä ja auringon paistaessa selkäni paloi jo ensimmäisen 1,5 jälkeen paloin niin hyvin että kun tämä kesä alkoi oli jo selässä viime kesän rusketusrajat palamiseni asnsiosta. Ja kyllä oli kipeä pitkään tuo palanut kohta & siitä otin melkein opiksi että muista aurinko rasva mutta ei ei, tänä viikonloppuna jo selkä paloi kun olin ulkona ilman rasvaa ollut vain 1;5 h, jälleenkerran :). Nyt otin toivottavasti opiksi !
Ihoni ei pala helposti, joten olen mieltänyt aurinkosuojat vain ulkomaanmatkoja varten. Tietysti tiedän ihosyövän riskeistä ja siitä kuinka pahaa aurinko iholle tekee… Vietän työni puolesta paljon aikaa ulkona, mutta vain harvoin rasvaan itseäni. Vasta sukulaisen sairastuttua ihosyöpään tajusin, että auringon vaikutukset koskevat minuakin. Nykyisin pyrin suojaamaan itseni auringolta!
Minun pieneen muistiin on kultautunut yläasteikäisenä tehty Thaimaan reissu koko perheen voimin. Meidän isä niin kovin uhosi ettei pala ikinä ja on ottanut koko ikänsä aurinkoa ilman mitään aurinkorasvoja. Ihme ja kumma, ei isän nahka kärtsännytkään päiväntasaajalla porottavasta auringosta vaan ihoon piirtyi kaunis kuparinruskea rusketus. Kalju päänahka tosin vastasi UV säteisiin vähän herkemmin, isän päänahka tosiaan muuttui palamisen johdosta ensin piukeaksi kuin kengän pohja ja sittemmin kasvatti vielä hauskemman vesikellon päälaelle. Voin sanoa että kyllä oli naurussa pidättelemistä kun kovisfaija kulki Phuketin katuja koko loppuloman märkä valkoinen pyyhe kiedottuna turbaaniksi päähän.
Mitä tästä opimme? Maailman coolein aurinkosuoja (ja samalla myös loma-asuste) on turistihattu!
Moikka!
Ausseissa olessamme puistossa nauttimassa auringosta tuli jopa poliisi kysymään, että onhan tytöillä aurinkorasvaa. Meillä kyllä oli rasvaa laitettu, mutta kiltisti aloimme kaikki sitä lisäilemään. Meinaa helposti unohtua rasvan lisäily säännöllisesti! Onneksi poliisikin muistutti asiasta 😉
Hei!
Minun ihoni palaa todella helposti tai oikeastaan kasvot. Kävin Teneriffalla 2008 vuonna ja silloin paloin ensimmäistä kertaa. Sen jälkeen olenkin alkanut palamaan jos satun unohtamaan laittaa rasvaa. Tykkään ottaa aurinkoa mutten tosin kovin kauaa. Ennemmin menen uimaan ja vedessäkinhän saa väriä pintaan ainakin minä 😀 Ja muutenkin tulee ulkoiltua paljon kesäisin 🙂 Ja onhan minulla toki tuommoinen pikkuinen tiitiäinen jonka suojaan hyvin auringolta, mutta tälle äidille nämä aurinkorasvat olisivat omiaan nii muistaispahan rasvatakkin joka kerta pihalle mentäessä 🙂
Nuorempana olin todellinen auringon palvoja. Nykyään olen viidastunut, otan kyllä aurinkoa mutta suojaus on kunnossa. Tosin kasvoille en pahemmin autinkoa ota. Nuo Acon tuotteet vaikuttavat mielenkiintoisilta, tykkään Acon naamavoiteista ja niiden hajuttomuudesta. Hyvää kesää Eevi!
Moi,
Mä olen 14-vuotias tällä hetkellä, tuli hikipisarat pintaan kun aloin miettiä että näyttäisin äidiltäni näin nuorena..
Paloin todella pahasti noin 3 vuotta sitten kun oltiin perheen kanssa Kreikassa. Lämpöä oli joku 38 astetta. Äitini pyysi pistää aurinkorasvaa mutta en suostunu koska luulin ,että se estää ruskettumisen. Lopulta suostuin pistämään kun äiti selitti minulle. Olin auringossa koko päivän ja sitten illalla olin ihan palanut joka puolelta. En pystynyt nukkua ja iho kuoriutui. Siitä opin, että kannattaa suojaa ihoa ja pitää siitä huolta, mutta se unohtuu aika usein. Joten olisi todella kiva voittaa jos tulis vaikka intoa ihon suojaamiseen..
Kesäsin meillä on perheeni kanssa tapana lähteä veneilemään ihanaan saaristoon pariksi viikoksi. Auringon paistaessa meri kimmeltää kauniisti ja mieleni lepää, pystyn rentoutumaan siellä ihan todenteolla. Siskon kanssa köllöttelemme veneen keulalla bikineissä, toivoen saavamme kauniin rusketuksen meren kautta heijasuvista auringonsäteistä. Siinä me oltiin “grillissä” ja kotiin tultiin papuina, niin kuin isälläni oli tapana sanoa. Nuorempana oli inhottavaa kun äiti pakotti meitä laittamaan sitä tahmaista aurinkovoidetta. Tänäpäivänä kiitän häntä siitä “pakottamisesta”, sillä tätä kautta olen itsekin oppinut sitä käyttämään, etenkin kun nyt ymmärtää auringon todelliset haitat.
Hyvää kesää sinulle Eevi, ja toivotaan että kesästä tulisi mahdollisismman lämmin ja aurinkoinen! 🙂
Hahhaa jos nää voittaisin ni antasin nää mun ystävälle joka on ehkä maailman töhöin. Oltii turkissa elokuussa kuumimpaan aikaan jolloin siel oli nii kuuma ettei mitää muuta jaksanu tehä ku maata auringossa vaan. No tää mun ihana frendi luuli olevasa palamaton joten heti ekana päivänä hylkäs aurinkorasvan ja otti baby Oilin esiin ja sitä läträs oikee urakalla.. Että kyllä muute palo ja mukavasti. Maha oli aivan rakkuloilla ja jalat tulipunaiset ja oikee kovaks meni.. Yök. Melkeen koko loman se vaappu iltaisin samall hameella ja Topilla ku ei kärsiny muita pitää
Feissi ja erioten poskipäät tuntuu melkeen aina hehkuvan punaisena , kun vähän aikaa on oleillu suoraan Auringossa. Pienempänä sanoin aina äitille, että “mulla on niin paksut posket, että Aurinko näkee ne ensimmäisenä ja siks mä punastun”, pyöreäkasvoinen kun oon. Tästä syystä aurinkorasvan kanssa joutuu lotrailee jo ihan väkisinkin, mutta vasta vanhempana on oppinu ymmärtämään asian tärkeyden ihan oikeasti, ihosyövästä ei puhuta turhaan.
Täyttä asiaa! Itsekin kuulun niihin “nuoriin”, jotka eivät itseään suojanneet silloin oikeasti-nuorena. Ilman huolen häivää sitä grillattiin nahkaa monta tuntia päivässä ja mikä pelottavinta (nyt kun miettii, eihän sitä silloin ajatellut)…useampi vuosi vierähti Italian polttavan auringon alla. Aah olihan se ihanaa mutta…voi miten olenkaan katunut ja soimannut tyhmyyttäni. Ne vahingot eivät todellakaan näy heti vaan vuosikymmenien päästä. Nykyään olenkin sitten lähes fanaattinen spf-fani 🙂 Ehkä kipein opetus tuli kuitenkin siinä vaiheessa kun perhepiirissä läheinen menehtyi melko äkisti melanoomaan. Toki syöpä on aina monien “sattumien” summa mutta kyllä varsinkin melaanoman kohdalla auringolla/uv-säteillä on vahva osuus. Vaikkei sitä aurinkoa olisi varsinaisesti palvonut mutta jos esim. on ulkoilmaihminen ja viihtyy pihahommissa puolialastomana, niin suojaus aivan ehdottomasti. Ja mekin, jotka emme pala helposti, niin SUOJAUS ainakin maalis-syyskuu ajalle, mukisematta.
Haluun ihan ekana sanoo että oot inspiroinu mua tosi paljon liikunnan suhteen! Aina kun luen sun blogia tai katon fitnesspäiväkirja jaksoja, tekee mieli lähteä salille !
Ja oon 17- vuotias enkä oikeastaan ikinä käytä aurinkorasvaa, kun iho ei ikinä pala yms, nyt tajusin että aurinko voi vaurioittaa ihoa myös vaikka sitä ei paljaalla silmällä näe. Siksipä noi tulisi tosi tarpeeseen!
Otin teininä paljonkin aurinkoa ja käytin matalia suojakertoimia, jos muistin niitä laittaa. Pari vuotta sitten Singaporessa ollessani sain jalkaani ikävän tumman jäljen auringosta, mikä pysyi jalassani pitkän aikaa. Nyt käytän yleensä aina vähintään 30 suojakerrointa myös Suomessa. Kyllä silti voi ruskettua. 🙂
Oma aurinkotarinani liittyy viime kevääseen ja elämäni ensimmäiseen thaimaanreissuun parhaan kaverini kanssa. Me olemme kuin eri uskontokuntaa, kaverini käyttäisi aurinkorasvojen sijasta babyöljyä, kun taas minä pakkasin jo suomesta mukaan suojakertoimia 15, 20, 30, 50, kasvoille, keholle, jos olen vedessä, jos olen rannalla, spraytä, voidetta, aftersunia…. Olin hyvin valmistautunut! Laitoin aina aurinkorasvat hyvissä ajoin ennen hotellilta poistumista… paitsi sen yhden kerran!! Pääsimme rannalle ja levitimpä rasvat vasta siinä bikineissäni rannalla. No eihän se mitään auttanut! Koko selkä, jalat, hartiat, siis koko takapuoli ihmiskehostani oli aaaaivan kirkuvan punainen ja vesikelloilla melkein koko loppuloman. Selkä oli niin kipeä, etten voinut kuvitellakkaan paidan päällä pitämistä. Mutta, asenteella siitäkin selvittiin! Levitin selän täyteen aurinkovoiteita, kävelin pitkin kyliä ja kaupunkeja bikinin yläosassa ja shortseissa ja kaikki näkivät palaneen selkäni ja sain kauhistuneita katseita osakseni kaikkialla. Kommentoinkin parille naamanvääntäjälle, että “yeah, I did it!” 😀
Kyllä opin taas kantapään kautta että se rasva levitetään AJOISSA ja sen annetaan RAUHASSA imeytyä ENNEN aurinkoon menoa! 🙂 Oli myös pakko nyt ostaa aco:n sun kissed (Ostin tänään!) Koska sitä niin kehuit aiemmassa kirjoituksessa, keinorusketus on parempi kuin kurttuinen nassu! 😀
-Susanna
ihana ja ajatuksia herättävä postaus! Sitä vaan niin tykkää päivettyneestä lookista että meinaa välillä suojaimet unohtaa ! Mulla tuli mieleen yläasteen espanjareissu. Kävimme luokkalaisteni kanssa luokkaretkellä. Muistan, miten olin lähes ainut aurinkorasvan käyttäjä. Palvoimme luonnollisesti aurinkoa koko reissun, ja olin lähes ainoita, ketkä eivät reissun aikana palaneet! 🙂 Kyllä jatkossakin olen sen jälkeen aurinkorasvan pitänyt mukana, ja aina tulen pitämäänkin! 🙂 Olisi kiva kokeilla acon tuotteita, sillä aina olen Niveaa vain käyttänyt:)
Moikka!
Itelläni on tosi vaalee iho, joka ruskettuu aika huonosti ja ärtyy auringosta suht helposti. Sain viime kesänä tosi hyvän muistutuksen kunnon aurinkosuojien tärkeydestä, kun mun naama paloi kokonaan. Naama oli melkein viikon ihan tulipunainen ja sitä poltteli jos esim. Pesin kasvoja lämpimällä vedellä tai joku valo osui niihin lämmittävästi. Sivelin naamaan monta kertaa tunnin aikana monena päivänä luonnonjogurttia, viilentävää geeliä ja tosi kosteuttavaa kasvorasvaa, jotka rupes vihdoin ja viimein vähän alle viikon päästä toimimaan ja rauhoitti mun kasvot lopullisesti. Vieläkin jos oon kuumassa tai auringonvalossa tms. mun kasvojen pahiten palaneet osat rupeaa ensimmäisenä punottamaan ihan kunnolla, mutta iho on muuten onneksi terve. Pelästyin tosta itse niin paljon, että oon kyllä sen jälkeen muistanu joka kerta aurinkoisella säällä ulos mennessä laittaa suojakertoimelliset aurinkovoiteet ja myöskin lisäillä niitä, kun esim. ulkomailla olin keväällä ja aurinko porotti täydeltä taivaalta. Luojan kiitos iho sitten parantui, vaikka eihän sitä välttämättä vielä tiedä miten pahasti se oikeasti vaurioitui syvemmistä ihokerroksista!
Suojatuotteita tosiaan kuluu runsaasti tän episodin jälkeen, joten tulisi ainakin tarpeeseen nämä, aion jatkossa varmistaa etten enää ikinä pala niin pahasti kuin silloin!
-Maria
Ensimmäinen yhteinen etelän-matka.
Mieheni totesi; minähän en aurinkorasvaa laita! Se on neitien hommaa.
Seuraavat kolme päivää hänellä menikin hotellihuoneessa 40 asteen kuumeessa ja iho aivan palaneena.
Tällä hetkellä aurinkorasvoja tarvitsisin erityisesti neli vuotiaan uimapedon rasvaamiseen ja sekä 2kk vauvan suojaamiseen 🙂
Täälläkin ois tarve tuotteille vaikka lämmintä ei ihan vielä oo ollukkaan. Olen suuri auringonpalvoja ja rusketuksen rakastaja eikä niitä suojavoiteita tule ostettua useinkaan opiskelijabudjetin takia. Ulkomailla on tullut palettua melkein joka kerta, mutta jotenki. sitä luottaa rttei täällä pala vaikka eihän se niin ole 😀
AURINKO! Niin rakas päivän piristäjä, valon tuoja ja lämmittäjä! Kuitenkin niin katala, etenkin jos suojautuminen unohtuu. ACOn tuotteet ei ennestään olekaan testattuja omassa käytössä vaikka mielessä monesti on ollutkin. Olisi siis mahtava päästä testaamaan itselle uutta aurinkovoidesarjaa! En ole auringonpalvoja tai rannalla löhöäjä, mutta työni ja surffiharrastuksen puolesta vietän suuren osan vuodesta paahtavan auringon alla Aasiassa ja kesäisin SUP ohjaajana Suomen vesillä. Aurinkovoiteita ja purkkeja kuluu siis kymmeniä vuoden mittaan ja ahkerasta rasvaamisesta huolimatta en palamiselta ole välttynyt vaikkakin iän myötä olen tullut entistä varovaisemmaksi ja pisamaista ja runsasluomista ihoa tarkkailen jatkuvasti. Heijastava vesi ja paahtava aurinko on polttava yhdistelmä etenkin jos voiteen lisääminen pääsee unohtumaan… Vaikka siis toivottavasti lämmin ja ihanan pitkä ja aurinkoinen kesä edessä niin muistakaa palvoa porottavaa aurinkoa kohtuudella ja suojautua voiteilla ja aurinkovarjoilla, ja silmien suojaamista unohtamatta!
Ihanaa kesää Eevi ja tsemppiä syksyn kisoihin valmistautuessa! Toivottavasti kesä ja valo ja aurinko tuo lisää intoa ja puhtia treeneihin!
Se perinteinen ulkomaanmatka ja siellä liian pienen suojakertoimen käyttö.. Paloin niin pahasti, että pelkkä nukkuminen selällään teki todella kipeää. Sen jälkeen olen ottanut opikseni ja lisännyt tarpeeksi usein rasvaa, jossa on riittävä suojakerroin. Nyt olisi aurinkorasvavarastot niin tyhjillään että tuollainen paketti kelpaisi.
Rusketun tosi huonosti ja palan herkästi, joten rasvailen yleensä aika innokkaasti itseäni. Aurinkorasvat vaan meinaa aina vanheta kaapissa, kun en ole mikään himoauringonottaja, joten uusille purkeille olisi tarvetta. Toivon mukaan niitä vielä tänäkin kesänä tarvitsee. Parasta oli muutama vuosi sitten Turkin lomalla, jolloin aurinkoa tuli otettua paljon niin silloin myös vähän rusketuinkin. Harmikseni pari kertaa myös paloin pahasti kun ei ollut tarpeeksi isoja suojakertoimia käytössä 🙁
Olen aina vihannut lakananvalkeaa ihoani. En rusketu ollenkaan. Ahkerasti kyllä palamista välttääkseni käytän aurinkovoiteita.
Viime vuonna olin ensimmäistä kertaa lomalla Aasiassa, jossa aurinko on ihan eri luokkaa kun Euroopassa. Minulla oli 50 suojakertoimen rasvat mukana, enkä palanutkaan koko lomani aikana. Opin kuitenkin tuolla reissulla uutta: kaikki aasialaiset pitivät vitivalkoista ihoani todella kauniina, sain jatkuvasti ihastelua ja kehuja osakseni. Reissatessani eräänäkin päivänä taiwanilaisten tyttöjen matkassa, halusivat he lisätä koko ajan 150 suojakertoimen rasvaa minuun ja peittää minua aurinkovarjoillaan, jotta “upea ihoni” ei vaan saisi väriä. Takaisin tullessani kaverit Suomessa naureskelivat että “Mistä sä niitä kuvia oikein laittelit, et kyllä näytä yhtään siltä että olisit lomalla ollut?”, mutta naureskelu ei oikeastaan haitannut ollenkaan kun ymmärsin, että vain me valkoiset palvomme rusketusta ja epäterveellisiä auringonottotapoja, kun taas muualla vaaleaa ihoamme pidetään kauniina ja erilaisena.
Normaalisti kerään kesäisin pitkiä katseita pukeutumisellani, hyvin harvoin liikun missään ilman pitkähihaista paitaa ja en koskaa ilman aurinkorasvapurkkia. Minulla on valoihottuma, mikä tarkoittaa, että altistuminen auringonsäteilylle ilman suojausta voi tehdä elämästäni kovinkin tuskaista pitkäksi aikaa. Viime kesänä kävi näin. Toukokuussa saapuivat ihanat hellekelit ja nautin auringosta suojautuneena lasten aurinkorasvalla jossa suojakerroin on 50 ja pitkähihaisilla paidoilla. Sitten ilmat kylmeni pidemmäsi aikaa ja helteitä saatiin vasta muutaman viikon päästä uudestaan. Normaalisti yksi pidempiaikanen altistus riittaa totuttamaan aran nahkani aurinkoon ja niin kuvittelin tuolloinkin käyneen, joten yhtenä hellepäivänä kesäkuun puolella ajoin sitten narutopissa kotiin töistä,matka oli lyhyt vain yheksän kilsaa ja kuvittelin ihon jo tottuneen, joten olin vaihtanut aurinkorasvan pienempi kertoimiseen, mutta seuraavana aamuna ihoni oli kirkkaan punainen, pienillä vesikelloilla ja kutisi niin vimmatusti. Töissä pääsi itku, kun haalarit hankasi niin kipeästi rikkinäistä ihoa ja tuo piinaava kutina kesti toistaviikkoa kortisonista ja allergialääkkeistä huolimatta.
Mun tarinasta on aikaa 11 vuotta mutta se vaikuttaa edelleen. Olin 10 vanha kun mentiin ensimmäisen kerran etelään, Bulgarian Sunny Beachille. Sieltä löytyi vesipuisto ja vaikka vanhemmat toitotti suojautumisesta en muistanut lisätä aurinkovoidetta tarpeeksi tasaisin väliajoin. Niimpä kun kroppa oli veden alla ja kasvot sopivasti veden päällä niin aurinko+vedestä heijastuva auringonpaiste poltti mun poskipäät ja nenän rakkuloille. Kipu oli kova. Mentiin nopeasti ensiapuun ja siellä se lääkäri laittoi jotain rasvaa mun kasvoihin ja käski odottaa tunnin varjossa. Kipu helpotti mutta edelleen mun posket ja nenä palaa TODELLA helposti niimpä naamassa saa olla tuplakertoimet muuhun kroppaan verrattuna. Olisi enemmän kun tervetulleita aurinkorasvat! 🙂
Kyllä on nuorempana tullut käristettyä nahkaa niin ettei nukkumaan pystynyt. Lapsen myötä olen alkanut kiinnittämään huomiota enemmän auringolta suojautumiseen. Ja se pelästytti kun reilu vuosi sitten kävin solariumissa ja luomet lisääntyivät.
Viime lauantaina oli ystäväni polttarit, joissa saimme nauttia kesäfiiliksestä! Aurinko paistoi ja lämmintä oli 🙂 Oltiin suurin osa päivästä ulkona; piknikillä, tehtäviä suorittamassa ja grillattiin. Onneksi kaasona olin muistuttanut ihmisiä ottamaan aurinkorasvaa mukaan niin kukaan ei palanut, ei morsiankaan kun hänellekin riitti muilta rasvaa 😉 enpä olisi tajunnut muistuttaa asiasta ilman sun postausta, tuli sopivaan aikaan, alkukesän ekoihin lämpöihin, kiitos! 🙂
Mulla on vaalea iho ja hiukset, joten käristän itseni melko helposti auringossa. Pahasti en ole kuitenkaan palanut koskaan, koska mut on jo pikkulapsena opetettu sonnustautumaan aurinkoon hatuilla, pitkähihaisilla ja aurinkorasvalla 😀 metsästän joka kesä uusia miellyttävämpiä aurinkotuotteita, sillä en oo tykkännyt tähän asti kokeilemieni rasvojen tuoksusta ja tahmaisuudesta :/
Oma ihoni on aina ollut super herkkä! Ja olen ainut kavereistani joka on aurinkorasvapurkki kädessä kun ensimmäiset auringon säteet paistaa! Oon saanu kuulla paljo kettuilua siitä kun käytän aurinkorasvaa, mutta olen ajan saatossa todennut että oma iho on tärkeämpi kun rusketus tai omassa tapauksessa ihon palaminen. Mielummin kävelen rasvapurkki kädessä kun iho punaisena palamisen takia. Onneksi pikkuhiljaa osa kavereistakin tajuaa ettei iho kestä kaikkea rasitetta..!
Olen aina sanonu kaikille ” mä en ikinä pala suomen auringos enkä ees rusketu” mut enpä sano enään niin. Pari vuotta sitten menin ystäväni kanssa rannalle iha vaan pariks tunniksi ilman minkäänlaista suojaa, siinä sitten maattiin naama suoraa aurinkoa päin, ei siinä mitään… sitten myöhemmin illalla huomasin et ei hitto mun nenähän on iha pilalla! Näytin aivan kamalalta mun punaisella nenällä ja kipeäki se oli 🙁 jouduin jonkun viikon rasvailemaan sitä nenää bepanthenilla 😀 ja ulkomailla kun olen ollut niin olen ollut sielläki vähä laiska noitte rasvojen kaa mut oon sentään aina laittanu edes vähäsen rasvaa mutta en ole ulkomailla ikinä kärventyny itseäni ( huoh, kiitos siitä ) 🙂
Moi Eevi,
Minulle aurinkosuojien käyttö on välttämätöntä näin kesäisin ja aurinkorannoilla vieraillessani. Siitäkin huolimatta joskus tulee lievästi poltettua iho joka kesä. Herkkä, atooppinen ja todella vaalea iho ei paljon kärsi auringossa oleilla, mutta kesäisin tykkäisin silti, että kasvot ja kroppa saisivat hennon päivettyneen värin. Jotenkin kasvot näyttävät eloisammilta hieman päivettyneenä. Uskoisin, että hento päivetys tarttuisi silti ja iho olisi palamiselta suojattu näitä Acon tuotteita käyttäessä. Acon tuotteet ovat ihanan hellävaraisia herkälle kasvojen iholle ja olen joitakin merkiltä jo kokeillut. Ihoni varmasti nauttisi myös näistä arvonnassa olevista tuotteista täysin siemauksin kesäauringosta ja voisi huoletta reissailla kuumilla keleillä 🙂
Moi Eevi,
Mä olen aina ollut meidän perheestä se “valkonaama”, joka ei rusketu vaikka kuinka aurinkorannalla makaisi, mutta senkin edestä palaa. Olimme perheen kanssa muutama vuosi sitten 2 viikkoa Thaimaan lomalla, oli kolmanneksi viimeinen päivä ja pilvinen sellainen. Loikoilimme päivän altaalla suojassa kovalta tuulelta ja ajattelin, ettei tänään tarvitse laittaa sitä suojakerrointa 50, kun aurinko ei edes paista, ja suojakerroin 20 sai kelvata. Järjen käyttö olisi ollut tuolloin sallittua, sillä kyllä se UV-säteily läpäisee myös pilvet. Iltapäivällä palatessamme hotellille, suihkussa ihoa kirveli ja huomasin sen saaneen kauniin keitetyn ravunpunaisen värin, kaikkialta muualta paitsi bikineiden alla oleva iho. Vaatteiden käyttö seuraavina öinä ja päivinä oli tuskallista, sillä iho oli todella kipeä ja kireän kuiva. Lotionia kului kiitettävä määrä seuraavan viikon, kun kosteutin ihoa. Ihoni on hyvin vaalea, herkkä ja atooppinen, joka ei paljon kärsi auringossa oleskella ilman suojakerrointa. Aurinkorasvoja tuleekin käytettyä melkoisia määriä kesäisin ja aurinkomatkoilla. Olisi mukava tutustua näihin Aco:n tuotteisiin, joista varmasti herkkä ihoni nauttisi, sillä en halua enään ikinä kokea sitä tunnetta mikä palamisen jälkeen on iholla. Niiden avulla voisi nauttia kesän aurinkoisista päivistä vailla huolta 🙂
Ihania aurinkoisia päiviä sinne ja energisiä treenejä 😉
Ollaan perheen kanssa aina vietetty kesät merellä. Siellä tulee oltua kaiket päivät auringon edessä. Onneksi vanhempani ovat olleet hysteerisiä aurinkorasvan käyttäjiä, joten meidät lapsetkin on pienestä pitäen suojattu hyvin. Teini-iässä sitä tuli lotrattua ties minkä öljyjen jne kanssa. Silloin ei välttämättä käytetty aurinkorasvaa kesän aikana ollenkaan. Nyt aikuisiällä olen itse tajunnut aurinkotuotteiden merkityksen. Enää en osta mitään aurinkoöljyjä vaan ihan kunnon aurinkorasvoja, joissa on vähintään 30 suojakerroin.
Lapsena olin perheeni kanssa Kreetalla viikon. Makasimme auringossa melkeinpä joka päivä. Aina aamulla ennen ulos menoa äitini pakotti meidät käyttämään aurinkorasvaa. Se tuntui todella nololta, mutta minkäs sille mahtoi. Viikon jälkeen en ollut palanut yhtään. Missään ei näkynyt pienintäkään punotusta, kiitos aurinkorasvan <3 ihoni on vielä todella helposti palava, joten se tuntui ihmeeltä. Sen jälkeen aloin käyttämään aurinkorasvaa.
Hyvä postaus!
Itse läträän aurinkorasvoilla, mutta olen kyllä palanutkin muutaman kerran. En onneksi pahoin, mutta nämä kaikki kerrat ovat olleet typeriä “eipaistaniinpaljoaenvoipalaa”-tilanteita ja silloin on iho vähän kärtsännyt. Pitää vaan muistaa, että rasvaa on laitettava aina. Hiukset suojaan aina hyvin ja rakastan after sun -tuotteita!
Ihanaa kesää! Toivotaan, että tulisi paljon käyttöä aurinkotuotteille!
Moi Eevi!
Parin viikon päästä olisi lähtö ruissiin, jossa meidän koko porukka saa perinteisesti neljän helteisen päivän seurauksena mahtavan rusketuksen – palamisen kautta tietenkin! Olisipa mahtavaa kerrankin estää tulipunaiset nenät ja olkapäät jo etukäteen kunnon aurinkovoiteilla! :—)
Vaikka korkeat suojakertoimet ovat tulleet tutuksi, yksi kohta kehossani onnistuu silti lähes joka kesä palamaan ja kunnolla – nimittäin huulet! Kyllä oli viime kesänäkin outo tunne, kun huulet yhtäkkiä muuttuivat kirkuvanpunaisiksi ja turposivat näyttäen siltä, kuin olisin ottanut (liikaa!!) täytettä niihin… Poikaystävää ja kavereita nauratti, mutta itse tajusin huultenkin suojaamisen tärkeyden vasta, kun en voinut palaneilla huulillani liioin pussailla, saati sitten syödä mansikoita! Tälle kesälle ei vielä ole huultensuojavoidetta, ja koska olen kaivannut myös tuollaista lenkillä käytettävää aktiivisuusaurinkosuojaa, olisi tämä Acon paketti enemmän kuin mieluinen! 🙂
Oon tosi vaalea ja palan helposti. Oon lapsesta asti tottunu käyttämään autinkorasvaa, mutta välillä aurinkorasva unohtuu kotiin tai lisäys unohtuu. Ei silti kesää jolloin en palaisi kertaakaan/:
Viime kesänä käytiin Savonlinnassa ja olin aamulla levittäny aurinkorasvaa. Lähdettiin extemporena maisemaristeilylle eikä tullu mieleenkään, että laivan kannella veden äärellä palaa helpommin. Hotellilla huomasin selvät rajat mustasta spagettiolkaimisesta mekosta ja kosketusta aristavan selän. Juoda sentään muistin! Tuotteet tulis ahkeraan käyttöön 🙂
Omat parhaat auringonpalvontamuistoni sijoittuvat varmaankin Yyterin biitsille, jossa on muutamia kertoja tullut rantapäiviä vietettyä. Tähän mennessä ulkomaanmatkani ovat aina sijoittuneet sellaisiin vuodenaikoihin ja sellaisiin maihin, ettei rantakeleistä ole matkustellessa juuri päässyt nauttimaan. Herkästi palavan ihoni kaipaamat aurinkosuojat ovat tältä kesältä vielä hankkimatta, minkä vuoksi nämä ACO:n aurinkosuojat olisivat ihan huippu juttu! 🙂