arki Blogi Elämäntyyli Fitness hyvinvointi kisakausi Mieli ravitsemus Ruokavalio Terveys treenaaminen

Millainen syöminen tuo parhaat tulokset?

Millainen_syominen_takaa_parhaat_tulokset_blogi_eeviteittinenUrheilu muuttaa suhtautumista ruokaan, niin hyvässä kuin pahassa. Parhaimmillaan se on sykäys kohti kokonaisvaltaisesti parempaa ja terveellisempää elämää. Toisaalta urheilu aiheuttaa myös ongelmia. Ongelmat syntyvät usein siitä, että pyritään hallitsemaan ja erityisesti rajoittamaan jotakin syömiseen liittyvää seikkaa. Myös erityisesti urheilulajit, johon liittyy painonpudotus, aiheuttavat todennäköisemmin erilaisia kehonkuvan vääristymiä ja syömisen rajoittamista. Vaikka näiden sanotaan olevan vain lyhyitä hetkiä joita lajit hetkellisesti vaativat, jättävät ne kehoon usein enemmän jälkiä kuin uskomme.

Vaatimukset itseään ja kehoa kohtaan muuttuvat ja samalla suhtautuminen ruokaan muuttuu. Urheilijoilla se muuttuu usein systemaattiseksi, joka ei ole lainkaan huono juttu. Se tuo nimittäin myös tuloksia. Ongelmaksi muodostuukin usein ne päälle jäävät mallit, joista olisi myös tarkoitus päästää irti jossakin vaiheessa. Samoja ongelmia syntyy myös ihan tavallisille liikkujille, kun pyritään tekemään liian isoja muutoksia. Syntyy mitä ihmeellisempiä uskomuksia ja luuloja ruokaa kohtaan. Mieli alkaa huijaamaan kehoa. Osa kykenee ohjailemaan itseään robotinomaisesti, mutta useimpien mieli alkaa oikutella. Syntyy ahdistusta ja päivässä menee eniten energiaa syömisien miettimiseen. Koska on seuraava ateria. Montako grammaa saan syödä kaurahiutaleita. Saanko syödä omenan. Hirveä määrä energiaa tuhlaantuu asiaan, johon sitä ei kuuluisi siinä määrin käyttää.syominen_tulokset_Fitness_vastaan_tavallinen

Jokainen joka on joskus pudottanut painoa tietää, kuinka kivaa olisi olla aina yhtä hyvässä kunnossa. Ruokaan liittyvät ongelmat ovat aina kytköksissä ulkonäköön. Ongelmaton “koukussa ruokaan” toteutuu silloin, kun syödään edistämään omaa hyvää oloa. Silloin omaa hyvää oloa edistetään terveellisen ruoan lisäksi välillä myös herkutellen. Sehän on ihan tavallista elämää ja normaalia suhtautumista ruokaan eikö? Omat ruokailutottumukset muokkautuivat hyvin paljon fitneksen myötä. Osa jäi, osa lähti. Ajatukset terveellisistä valinnoista tulivat kuitenkin jo kauan ennen kisaamista. Myös treenaaminen on aina ollut osa elämääni.

Moni on jäänyt jumiin samaan ruokavalioon vaikka kisaamisesta on jo aikaa. Se on hälyttävää. Ei siksi että kyseinen ruoka olisi jotenkin vääränlaista vaan siksi, että siitä puuttuu usein monipuolisuus ja erityisesti määrät ovat liian alhaiset. Jos syödään jotakin “ohi” aiheutuu siitä hullunmoiset morkkikset. Sitten sitä usein pyritään kompensoimaan useammalla treenillä tai jättämällä seuraava ruokailu kokonaan välistä. Iso virhe, sillä oravanpyörä on taas valmis. Ei ole mitään järkeä treenata monta tuntia putkeen ihan vain jäätelön vuoksi. Kehon fyysinen kuorma kasvaa ja loukkaantumisriski nousee. Myös menetetty kalorivaje kompensoidaan usein taas myöhemmin, joten ongelmia on itseasiassa syntynyt vain enemmän.eeviteittinen_saavuta_unelmiesi_kunto_rennosti_blogi

En ole törmännyt vielä yhteenkään urheilijaan niin jääkiekon, vapaaottelun, kuin fitneksenkään puolelta joka söisi riittävästi oikeita asoita. Niin miehet, kuin välillä naisetkin syövät liikaa proteiinia ja liian vähän hiilihydraatteja. Kasviksia/kuituja saadaan usein liian vähän. Jokainen jonka kanssa olen käynyt läpi muutoksia, ovat saaneet paitsi tuloksia ylös, myös kehonkoostumus on muuttunut suotuisampaan suuntaan. Lihasta ei ole lähtenyt vaikka proteiinin määrää on laskettu. Läskiä ei ole tullut vaikka hh:ta on nostettu, vaan keho on alkanut tiivistymään. Usein myös energiat ovat pysyneet päivän aikana tasaisena, eikä kuuluisaa iltapäiväväsymystä ole tullut.

Jokaisen ollessa yksilö ei ole olemassa yhtäläistä kaavaa. En esimerkiksi itse syö lainkaan välipaloja, vaan syön 4 ateriaa päivässä. Jääkiekkoilija sen sijaan tarvitsee enemmän ja käytössä vaaditaan todennäköisesti myös treenin aikana ja sen jälkeen juotavia juomia. Tavallisen tallaajan kuten minun ruokavalioni on erilainen kuin urheilijan, vaikka samoja juttuja sieltä paljon löytyykin. Urheilija tarvitsee usein aikataulutetun kalenterin, jotta ruokaa saa riittävästi ja oikeaan aikaan. Itse syön kun on nälkä. Syön sen verran että olen kylläinen. Lautasen kasaan aina samaan malliin; kasviksia, hiilihydraattia ja proteiinia. Syön hyviä rasvoja suurinpiirtein saman määrä joka päivä. Hiilihydraattia syön silloin enemmän, jos on treenattu kovaa ja keho tuntuu vaativan sitä. Muuten niiden määrä on kohtalaisen vakio ja aikataulutan ne treenien ympärille. Oma fiilis kertoo tänä päivänä paljon. Kilpaurheilussa oma fiilis ei kuitenkaan usein riitä ja siksi moni saa enemmän hyötyä laaditusta ruokavaliosta.

Kilpaurheilu opetti paljon ja en vaihtaisi fitnessvuosien tuomaa oppimäärää mihinkään. Opin kuinka kehoni toimii, kuinka treenata fiksusti ja tehokkaasti, miten syödä ja huoltaa kehoa. Koen syömisen olevan nyt helpompaa, mitä se oli ennen fitnestä. Kaikkein vaikeinta se oli kuitenkin juuri kilpailemisen jälkeen, sillä luontaisen tasapainon löytymiseen meni puolitoista vuotta. Tieto tuo luottoa ja kokemus varmuutta.eeviteittinen_blogi_terveellinen_elama_syominen

Osa meistä ajattelee ruokaa puhtaasti vain pakollisena pahana, mutta osa meistä nauttii sen valmistamisesta ja syömisestä suunnattomasti. Urheilussa se on vähän molempia. Itse kuulun tavallisena liikkujana ehdottomasti tähän jälkimmäiseen! Ruoan tulee mielestäni näyttää ja maistua hyvältä, eikä se ei ole koskaan pelkkää tankkaamista. Ruoan jälkeen tulisi olla kylläinen, mutta ei liian täysi. Silloin energiaa piisaa tasaisesti seuraavaan ateriaan. Myös omat treenit kulkee hyvin, pää toimii ja mieli on positiivinen.

Haluan myös mennä syntymäpäiväjuhliin ja syödä kakkua jos huvittaa. En pode huonoa omaatuntoa, sillä ei tuo kakkupala vie mitään tuloksia pois. Enemmän muistelen jälkikäteen niitä synttäreitä, häitä ja valmistujaisia joissa en voinut syödä mitään. Silloin valmistauduin kisoihin ja urheilu vaati ne valinnat minulta. Onneksi nekin tuli koettua. Muistan sen kuinka yhden päivän aikana tuli pakonomainen fiilis syödä hirveät määrät kaikkea, koska huomenna ei enää voisi. No, tuota ongelmaa ei enää ole, joten myös ylilyönnit ovat jääneet fitnessvuosiin.

Jos et ole urheilija, ei tarvitse tehdä asioita kuten urheilija. Ei ahdistusta, energian tuhlausta, huonoa omaatuntoa tai painon heilahteluita. Tuloksia tulee vaikka ote syömiseen on rento. Ylitreenaaminen vie vain lopulta jääkaapille, joten myös sen määrään kannattaa kiinnittää huomiota. En usko että tuloksia syntyisi ainoastaan yhdellä tavalla. Omalla kohdallani tuloksia tuli hyvin kilpailukaudella tarkkaa kaavaa noudattamalla. Silloin se oli tärkeää, sillä minulla oli tavoite jota ruokavalio tuki. Myös palautuminen vaati tarkkuutta, mutta olinkin urheilija. Toisaalta nyt kun tekeminen on ihan “tavallista”, syntyy tuloksia myös nyt kun suhtautuminen ja tekeminen kaikkeen on pitkälti omaan fiilikseen pohjautuvaa.

Parhaat ulkoiset tulokset perustuvat sellaisiin, joita on suhteellisen helppo ylläpitää ja toteuttaa. Silloin kunto on mahdollista säilyttää myös pitkällä tähtäimellä <3

eeviteittinen_blog_ruoka_Ruokavaliot_urheilu eeviteittinen_syo_rennommin_ja_kiristy_vyotarolta

 

Superia keskiviikkoa! -E