Motivaation kulmakivet
Hei ystäväni Motivaatio. Mikä siinä on, että välillä sinä olet kiinni joka solussani ja välillä sinua saa kaivaa lapiolla syvästä kuopasta. Mikset voisi olla minussa aina? Me ihmiset olemme vähän hassuja – Saamme ihmeellisiä tönäyksiä milloin mihinkin suuntaan. Töissä on himmeä draivi, salilla olo on kuin Arnoldilla ja ruoka on kuin polttoainetta kehollesi. Joskus taas, kaikki nämä ovat talviunilla – Niin olet muuten sinäkin. Tekee mieli vaan käpertyä sohvan nurkkaan, siihen ihanan pehmoiseen vilttiin ja uppotua tv-sarjoihin ihan kuin omaa elämää ei olisi olemassakaan. Haloo, asumme Suomessa! En yhtään ihmettele, että olemme yössä päivästä toiseen. Keho ei herää, se jatkaa uinumistaan vaikka olisitkin pystyssä. On minullakin näitä vaiheita, mutta ne menevät nopeasti kyllä ohi.
Aamulla väsyttää. Päivällä väsyttää. Illlla väsyttää – Kuulostaako tutulta? Tiedän kuinka ulkona oleva sää vaikuttaa mielialaamme. Kuinka paljon annat sen vaikuttaa, riippuu täysin itsestäsi. Olen pyrkinut saavuttamaan tiettyä asennetta koko tämän pimeän syksyn – Kiitos talvi, sinä jätit tänä vuonna näköjään tulematta. Suosittelen jokaisen harjoittavan tätä asennetta itsensä kanssa ja lopulta myös omaksuvan sen. Sää on mitä on, emme pysty vaikuttamaan siihen, joten siitä on turha kiukutella tai masentua – Ainoa asia mitä pystyt muuttamaan, on sinä ja asenteesi. Kannattaa mieluummin oppia fiilistelemään niitä hyviä päiviä, kun aurinko paistaa ja ulkoilma kutsuu sinua ulos. Jos ilma onkin jotain muuta, heitä mielellesi pieni leikki. Eilen satoi räntää ja tuuli ulvoi niin, että meinasin välillä lentää sen mukana. Oli kuitenkin lenkkipäivä – Säästä huolimatta. Asennoiduin niin, että mikään ei estä minua tekemästä mitä minä haluan. Olen vahva ja aion pitää pääni (joskus tästä päästä on myös harmia). Jos et omaa vahvaa mieltä, leiki. Kuvittele olevasi joku muu. Joku vahva. Vaikka Arnold.
Juoksin kuin mikäkin aropupu huppu tiukasti päässäni – Oloni oli turvallinen ja kotoisa, vaikka tuuli ulvoi selkääni vasten ja räntä piiskaksi silmiäni. Olin tyytyväinen veden- ja tuulenpitävästä takistani ja ihanista uusista nastalenkkareista – Ne toimivat ja rullasivat allani pehmeästi. Ihankuin ne olisivat olleet jalassani aina! Aika pollea fiilis kuulkaa vedellä liukastelijoiden vierellä noilla menopeleillä. Talven paras hankinta ehdottomasti! Huomio; Missä olivat kaikki naiset? Pelkkiä miehiä. Nyt ihan jokainen saa luvan kaivaa sen taistelijan itsestään ja haistattaa Suomen säälle pitkät! Musiikki korville ja menoksi.
Kannattaa välillä miettiä, mistä itse pitää. Käykö salilla vain koska muutkin käyvät? Tee sitä mistä pidät, silloin sitä odottaa ja sen tekee myös paremmin. Myös tuloksia on turha odotella, jos pääkoppa on jossakin ihan muualla. Nään sen Keijon motivaation tason hänen katseestaan. Keijo istuu laitteessa 4 minuuttia paikoillaan ja tekee 20 toistoa sen jälkeen. Taas tuijottaa. Se miettii jotain ihan muuta, kuin missä lihaksessa työ tuntuu, vai tuntuuko se edes. Keijo, mene uimaan. Pidät siitä paljon enemmän!
Vaihtelu on itselleni suurin asia, joka pitää motivaationi yllä. Vaikka kiukutankin siellä salilla melkein kaikki treenini, motivaationi nousee viimeistään siinä vaiheessa, kun astun salille. Ei se ole tylsää, vaan kaukana siitä! Haastan itseni joka kerta yhä uudestaan. Painomärät nousevat vähitellen, jotka tuovat älyttömiä onnistumisen hetkiä ja iloa! Myös kropassa tapahtuvat selkeät muutokset ovat huippuja – Askel askeleelta olen lähempänä omaa tavoitettani. Keskityn salilla täysin omaan kehooni, eikä silloin ole tilaa muille ajatuksille. Minun täytyy puhua päässäni niille lihaksille ja huutaa sille pirun kivulle ja poltteelle, josta kuitenkin pidän paljon. Viha-rakkaussuhteemme kukoistaa. Myös buustaava musiikki auttaa puristamaan loputkin mehut tästä neidistä!
Haen myös inspiraatiota ja motivaatiota muista treenaajista. Treenikaverit ovat todella toimivia tsemppareita, jos tasonne ja tavoitteenne kohtaavat – Siitä saa parasta tsemppiä itselleen! (Ainakin me kilpailuhenkiset tapaukset). Personal trainerit ovat myös todella toimiva apu usein – Hänen tehtävänsä ei ole kaivaa motivaatiota sisuskaluistasi, vaan työntää sitä eteenpäin. Ylität omat kuvittelemasi limitit huomaamatta.
Itselleni tärkeää on myös seurata mittojen kehittymistä – Näet konkreettisesti, mistä on lähtenyt läskiä tai tullut lihasta. Nälkä kasvaa ja niin kasvaa motivaatiokin! Itseäni ajavat helpommin eteenpäin tietyt tavoitteet, jotka ovat realistisia ja jaksotettuja. Sellaisia, jotka vaativat työtä, mutta eivät ole mahdottomia. Omaa kehoa on mielenkiintoista testata, mihin se lopulta pystyy ja soveltuu.
Erilaiset kirjat ja lehdet, tuovat myös itselleni lisää motivaatiota omaan tekemiseen. Esimerkiksi Arnoldin Total Recall ja Zlatanin Minä, Zlatan Ibrahimović, ovat mielestäni mahtavia kirjoja ihan jokaisen luettavaksi! Älytön inspiraatio valtaa ainakin minut, kun luen kirjaa uppoutuneena sen maailmaan täysin. Olen raivona jos Zlatan on! Pumppaan rautaa miettien Arnoldin kirjan sanoja ja painan vielä ne vikat! Hyvää treenilehteä, joka täyttäisi omat toivomukseni, ei ole vielä täällä Suomessa olemassa. Kuitenkin eri treenilehtiä yhdistelemällä, saan tyydytettyä lukutarpeeni aina sunnuntaisin. Myös tämä blogimaailma, on erittäin mielenkiintoinen verkosto ja tietolähde.
Kun väsyttää ja pitäisi lähteä treenaamaan, mietin usein myös sitä fiilistä mielessäni – Millainen olo minulla on jos en mene ja millaisen olotilan voisin saavuttaa jos menen. Se jää vain kaivelemaan mieltäni jos skippaan treenit väsymyksen vuoksi. Saatan ottaa päikkärit, jonka jälkeen lähden salille. Se on ainoa diili, jonka voin itseni kanssa tehdä. Kättä päälle!
Olen minäkin aloittanut nollasta, miettikääpä sitä. Ei, en syntynyt hauis pumpissa ja peppu pinkeänä – Tein hemmetisti töitä. Olin salilla nuo illat, kun muut istuivat ystävien kanssa iltaa. Harmittaako? Ei todellakaan – Kyllä minä vietän heidän kanssaan edelleen aikaa, mutta se aika on entistä laadukkaampaa ja arvokkaampaa. Treenaamisen myötä arvostus muista ihmisiä ja ystäviäni kohtaan on vain kasvanut. Jyvät erottuu akanoista – Tukevatko he minua ja kulkevat samaa polkua kanssani? Enkä tarkoita sitä, että kävelemme käsikädessä salille. Treenaan melkein aina yksin. Mutta se mitä annamme toiselle henkisellä tasolla, on se tärkein juttu. Kotoa lähtevä tuki on äärinmäisen tärkeää!
Olen myös joskus omistanut salikortin, joka pölyttyi vuoden hyllyssäni. Se vaatii myös oikeaa aikaa, omaa kypsyyttä ja myös tahtotilaa tehdä jotakin. Silloin sitä ei ollut. Kadotin sen hetkeksi, mutta löysin sen vuoden jälkeen pienin askelin uudelleen. Ei siitä kannata ottaa sen isompaa stressiä, sillä se stressi on sitten se, mikä syö sinut elävältä. Joten älä. AINA voit nousta ylös uudelleen.
Ruoan suhteen olen helppo. Tiedän mitä “huono” ruoka tekee keholleni sekä mielelleni – Se myrkyttää ajatuksiani ja saa kehoni voimaan fyysisesti pahoin. Se riittäkööt perusteluksi, miksi terveellinen syöminen on niin helppoa ja kannattavaa.
Oma iloni elämään tulee paljon treenin ja hyvinvoinnin kautta. Olisin täysin hukassa, mikäli tämä termi ja käsitys katoaisi maapallolta. Toivottavasti tekin koette treenin tuovan teille nimenomaan lisää onnellisuutta omaan elämäänne!
Näytetään yhdessä herra Säälle keskisormea ja treenataan yhdessä – Säästä huolimatta 😉 Voimia, E
Ääh miten hyvä motivaatiopostaus! Luen tätä peiton alla poskiontelotulehduksessa ja tekis niin mieli mennä salille tai vaikka lumipyryyn lenkille!
Voi ihana Roosa! Tsemppiä sinne ja parantumisia. Kasaa sitä energiaa <3 -E
Heippa! Vähän ohi postauksen aiheen, mutta tuli mieleen kun yhdessä postauksessa mainitsit esim. Kokoavasi Picnicissä salaattisi itse. Käytkö usein syömässä kahviloissa/ nopeammissa ruokapaikoissa (Picnic, Subway esim)? Mitä tällöin syöt? Itse oon suosinut myös tuota Picnicin itse koottavaa salaattia! Olisi mielenkiintoista tietää mielipiteesi, näistä “terveellisistäkin” paikoista kun saa myös paljon epäterveellisiä vaihtoehtoja. 🙂
Moikka Sanna! 🙂 Picnicissä tulee tosiaan käytyä melkeinpä viikottain. valisetn heitlä Picnic salaatin, johon otan 3 täyettä (150g) lihaa tai kalaa. Vaihdan salaattiin kuuluvat hedelmät tomaattiin tai kurkkuun, jolloin salaatti on paranneltu terveys versio 😀 En myöskään syö leipää tai kastiketta, vaan laitan itse Udo’s oilia ja hieman ruususuolaa tai kalaharin suolaa päälle. Saatan välillä lisätä esim paprikaa tai kirsikkatomaatteja 😉 -E
Hyvä postaus, ja tykkään muutenkin sun positiivisesta ja muita tsemppaavasta asenteesta! Tällaisena kamalana pilkunviilaajana on kuitenkin pakko huomauttaa yhdestä jutusta: ajatusviivan jälkeen ei tule isoa alkukirjainta (ellei sitä käytetä dialogissa lainausmerkkien sijaan, mutta se onkin ihan eri juttu). Sori, maailman pienin asia, mutta itseäni tää häiritsee aina, kun luen sun blogia. 😀 Muuten tykkään sun tosi värikkäästä ja eläväisestä tavasta kirjoittaa, erotut sen ansiosta monista muista treenibloggaajista. Ihanaa joulun odotusta!
Ihana pilkunviilaaja Katri 😉 Kiitos tarkkanäköisyydestä – Se on aina hyvä jos näistä jaksaa mainita! Taisin nukkua äikän tunnit… Kiitos kommentista ja tarkennuksista 🙂 Rauhallista joulun odotusta sinnekin -E
Aivan älyttömän hyvä postaus! Nosti omaa motivaatiotani todella paljon… Se kun on ollut hukassa jo jonkin aikaa, varsinkin nyt, kun sain uuden työn pizzeriasta n. 2 vkoa sitten. Siellä ei tosiaankaan kerkiä syömään/ jos kerkiää, niin syö jotain nopeasti ja se on useasti epäterveellistä… Haluaisin kysyä, että tiedätkö kasvaisiko lihakset silti, vaikka ei töissä 8h päivän aikana esimerkiksi söisi kuin kerran (terveellisesti, itse tehtyjä eväitä)? Syöminen siis olisi epäsäännöllistä… Onko treenaaminen ja lihasten kasvun odotus tällöin ihan turhaa (jos syö epäsäännöllisesti)?
Ihana kuulla Emilia! Kannattaa toki pyrkiä 2-4 h ruokailuun, mutta jos tämä ei tosiaan MITENKÄÄN onnistu, syö esim 3-4 kertaa päivässä kunnon annoksia. Eli niin, ettei nälkä pääse yllättämään. Voin vain kuvitella, kuinka hankalaa säännöllinen ruokailu työssäsi on, mutta terveellisyyteen pystyt vaikuttamaan! Tee eväät <3 Panosta siihen, että syöt ennen treeniä ja treenin jälkeen n. 1 h sisään treenin päättämisestä. Mukavaa joulun odotusta -E
Kiitos!! Näitä samoja juttuja olen itsekkin kelaillut mielessäni muutaman viikon ajan. Suomen pimeys on kamalaa ja vaikuttaa osaan ihmisistä voimakkaasti (itseni mukaan lukien). Olen huomannut omaksi pelastukseksi D-vitamiinin ja vihreän teen, päikkäreitä unohtamatta. Näillä eväilä jaksaa lähteä intoa puhkuen treenaamaan, vaikka taivaalta tippuisi mitä. 😉
Oi kyllä Aino – Käytän samoja poppaskonsteja itsekin 😉 Toimii! -E
Kiitos ihan mahtavasta blogista! Täytyy sanoa, että sun blogi on motivoivin mihin oon törmännyt -on mahtavaa ettet puhu vain fyysisistä harjoitteista vaan myös henkisestä puolesta:) jatka samaan malliin! Blogisi kautta pääsin kesällä ekaa kertaa PT:lle ja nyt blogisi kautta liityin Sportsetterin, mistä löysin hauskimman tanssikoulun mihin olen tanssiurani aikana törmännyt 🙂
Ihanaa joulun odotusta<3
-Anna
Moikka Anna ja kiitos aivan ihastuttavan piristävästä kommentistasi! Ihanaa kuulla, että olet löytänyt uuden sinua motivoivan lajin – paras fiilis ikinä! <3 Mukavaa viikkoa ja joulun odotusta sinnekin -E
Hei! Tosi kiva postaus, joka oli pelkkää asiaa. Eilen loikoilin tunnin ajan sohvalla miettien, että lähdenkö lenkille.. meinasin jo jättää väliin, mutta jostakin se innostus kuitenkin aina tulee ja lenkin jälkeen olo olikin mitä mahtavin!
ps. voisitko tehdä postausta jouluruuista, niitä kun tulee aina syötyä turhankin reippaasti 😀
Jee hyvä meininki! 😉 Jouluruuista tulee ainakin jonkilaista raapaisua myöhemmin, katson mitä ehdin saada kasaan tässä kiireessä! Kiitos toiveesta 🙂 -E
Hei! Motivoit muita upeasti. Kyläilin anoppilassa tänään ja nenäni eteen tarjoiltiin tuoretta makkarakastiketta muusilla ja oma tekoista vaaleaa leipää + jälkkärinä hillomunkki. Hyvin alkanut ruokavalion parannus romahti kuin korttitalo ja omin päin sotkin illalla ruokavaliota lisää. Pienikin asia saa minut hairahtamaan. En osannut kuin syödä, sillä koin epäkohteliaana kieltäytymistä 🙁 saisiko sinulta vinkkejä “arjen ongelmiin” ja miten välttää muiden tekemä ruoka joka ei sovi ruokavalioon tai aikatauluun :/ en halua nostaa suvussa älämölöä elämänmuutoksesta vaan kaikessa rauhassa testailla mikä minulle sopii.
Hyvää joulun odotusta!
T. Kauhulla ja ilolla jouluruokia odottava 🙂
Heippa Susanna ja kiitos kommentista! Kuulostaa tutulta – Helposti yksi hairahdus vie seuraavaan. Ajatus kulkee vähän niikuin “sehän meni jo mönkään niin mennään sitten kunnolla” 😀 Itse olen pitänyt omaa linjaani niin pitkään, että sukulaiset osaavat suhtautua siihen jo varsin hyvin. Ja vaikka se isi saattaakin näyttää hieman nyrpeältä, jos kieltäydyn joka vuotisesta käpykakusta jouluna, mutta sivuutan sen täysin. Sinun elämäsi, sinun valinnat, sinun hyvinvointi – Ei kenelläkään pitäisi olla siihen mitään sanomista. Pikemminkin se oma asennoitoituminen ratkaisee ja linjan pitäminen. Meillä ollaan lähinnä nykyään yllättyneitä, jos syön kakkua 😀 Go for it!
Mukavaa joulun odotusta -E
Upea blogi ja olen jo tovin mukana ollutkin 🙂 sinulla on hyviä ruokavinkkejä ja upeita vaatteita. Ainoa asia mikä kirpaisee on näiden hinta. Yritän kaupasta ostaa kasan rahkaa, hedelmiä, vihanneksia, kalaa jne. Ennen jätin syömättä pienet annokset kun se tuli halvemmaksi, mutta nyt tavoite on syödä terveellisesti. Haluaisin hyvät treenivaatteet jne.. elän pienen lapsen kanssa kotihoidontuella ja tuntuu että kun saan salikortin maksettua niin rahaa ei jää itsensä huolehtimiseen. Onko vinkkejä edullisista ja terveellisistä ruuista, ilman että syö aina samaa(kaurapuuro tulee jo korvista ulos)? Tai vinkkejä edullisista urheiluvaatteista 🙂
Heippa Emilia ja kiitos hyvästä kommentista! Terveellisiä vaihtoehtojakin löytyy isolla skaalalla, joten mielestäni terveellinen ja säännöllinen ruokailu ei ole budjetista kiinni. Treenivatteita saa varsin edullisesti myös esim Gina Tricotista ja H&M:ltä. Olen testaillut niitäkin aiemmin ja ovat toimineet laatunsa puolesta ihan asiallisesti. Netistä bongailen itse usein treenivaatteiden aleja, kuten vaikka Nelly, Fitnestukku tai Ellos – Heillä on usein hyviä ale-hintoja. Mukavaa joulun odotusta -E
Kannatan Emilian kommenttia! Olis tosi kiva lukea vähän sun ajatuksia ruokien hinnoista ja vinkkejä “vähävaraisille” tai muuten vain tarkan “markan” vartijoille. 😉
Itse olen laittanut ruokavalioni remonttiin n 2kk sitten.. ja kyllä alkuun hirvitti käydä kaupassa ,kun tuntui että rahaa palaa ihan miljoonasti: etenkin kotimaiset kasvikset/hedelmät/jne., on niin paljon kalliimpia kuin ulkolaiset, tuoreet marjat maksaa ihan hirveästi (heh, en ihmettele että moni valitsee sen magamättösäkinkarkkia 2,90e kuin 200g tuoreita mustikoita 4e 😉 )…
Mutta..kyllä tämä OLOTILA puhtaamman ja terveellisemmän ruokavalion myötä on jokaisen “ylimääräisen” euron arvoinen!
Ja alkuun rahaa paloi varmaan enemmän, koska laitoin niin monta asiaa ns kerralla uusiksi, niinsanottuja “kuivavarastoja”/peruselintarvikkeita myöten. Nyt kun kaapeissa on jo aika hyvät “varastot”, ei kaupankassalla enää ihan hirveästi ahdista.
Ja tuleehan sitä säästöäkin: kun kaikki ne entiset sipsit, karkit, keksit, pullat, mehut, leivät (aloin leipomaan leipäni itse: hei hei säilöntäaineet) ym, ym. on jääneet KOKONAAN pois – niihin ei mene rahaa enää yhtään.
Pari omaa vinkkiäni emilialle:
– kyttää tarjouksia (ja osta tarjouksia pakkaseen!)
– suunnittele jokaiselle viikolle ruokalista: tämä auttaa paljon, kun käy ostamassa kerran viikossa koko viikon ruuat – hakee vain lisänä esim. piimää/kahvimaitoa, tms. niin saa selkeän käsityksen siitä “paljonko tämä viikko kustansi” ja “paljonko vielä on jäljellä loppukuulle”.
-vaatteista sen verran: että laita ensin ruokavaliosi remonttiin, urheilla voit vähän “huonommissakin vaatteissa” / vaatteet on toissijaisia! Ja kun rahaa alkaa jäädä säästöön, voit ostaa vaatteita. Itse olen opetellut myös tavan: ennenkuin ostan uutta, myyn alta jotain vanhaa pois: pienistä summista tulee äkkiä ihan kivoja isompia summia, olen myynyt eurolla vanhoja cd-levyjä lähemmäs 100euron arvosta. Puhumattakaan parilla eurolla vanhoja vaatteita, jne. Nykyään on fb:ssäkin niin hyviä kirppispalstoja, ei tarvitse edes pöytävuokria tms. maksella 😉
– marjojen/sienien kerääminen itse pakkaseen! Myös omenoita kannattaa pakastaa: jos siis omasta pihasta tai ystäviltä löytyy, niin pieniksi kuutikoiksi pakasterasiaan ja saat keitettyä näistä talven keskelle esim. ihanaa omenasosetta puuron päälle
AIVAN ihana kommentti Miilu! <3 Ole täysin samoilla linjoilla kanssasi. Lopulta raha palaa luoksesi 😉 Kirppiksiltä löytyy muuten usein tosi hyvääkin tavaraa!
Iso kiitos tästä ja mukavaa joulun odotusta -E
Hih, eilen illalla postasin juuri samasta väsymys-kaamosmasennus-aiheesta, mutten päässyt miettimisestä huolimatta johtopäätökseen siitä, onko masis vain päänsisäinen juttu ja ongelma, vai oikea vaiva. Itse kärsin tällä hetkellä sali-motivaatiopuutoksesta eikä kehitystä tapahdu koska en löydä mistään energiaa nostaa lisää rautaa :/ Sen sijaan juoksu tuulessa ja tuiskussa tuntuu kumman energisoivalta ja hyvältä, joten sitä on tullut harrastettua ja ihmeesti jalat jaksavat töpöttää monta kilsaa kun taas rautaa ei jaksa punkea 😀 Oisko sulla tähän vinkkiä tai selitystä? 😉
Viimeaikaiset postaukset ovat olleet todella inspiroivia – lisää näitä! 🙂
Heippa Johku! Tosiaan, mielestäni se voi olla molempia. Osalla ruokavalio on niin retuperällä, että masennus kumpuaa ihan sieltä saakka. Osalla (kuten minulla) ruokavalio ja tarvittavat ravintolisät ovat kunnossa, joten tämä oli itselleni enemmänkin päänsisäinen juttu. Jos lohduttaa, olen kärsinyt aivan samasta ongelmasta – Turhauttavaa! Kannattaa koittaa nostaa hieman ruokamääriä ja katsoa auttaisiko se. Myös muutama oikeasti lepopäivä, jollloin makaat äxsässä, saattaa auttaa. Käytätkö kreatiinia? Jos et, suosittelen. Syitä voi olla niin monia, mutta usein vastaus löytyy joko ruuasta, treenistä tai levosta. Tsemppiä hirvesäti, kyllä se siitä helpottuu <3 -E
Kirjoitit miten jyvät erottuvat akanoista. Täytyy todeta, että olen huomannut samanlaisen ilmiön. Päätin viime talvena, että ylipaino saa riittää, ja kesällä hankin itselleni PT:n avuksi tähän elämänmuutokseeni. Se oli elämäni paras päätös, olen saanut energiaa ja paino on hiljalleen pudonnut ja PT:n avulla olen oppinut todella paljon uusia asioita ruokavaliosta ja itsestäni. Olen erittäin tyytyväinen, ja uskon, että puolen vuoden päästä pärjään jo omillani ja jatkan tätä linjaa, kun olen saanut paljon hyviä apuja ja oppeja.
Mutta ne jyvät ja akanat. Minun eräs hyvä ystäväni, joka oli samassa paino tilanteessa kanssani, on kovin “kiireinen” nykyään ylläpitämään minkäänlaista yhteyttä tai näkemään koskaan. Olen hiljalleen alkanut epäillä, että hänet tekee “kiireiseksi” myös se, miten olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja tehnyt muutoksen. Harmi sinänsä, mutta oma ulkomuoto kun nyt vain on jokaisesta itsestään kiinni. Eikä nyt tarkoitukseni ole moittia hänen kokoaan missään tapauksessa, lähinnä vain harmittaa, jos välit hajoavat treenaamiseni takia.
Heippa S ja kiitos erittäin hyvästä kommentistasi – Tämä ilmiö on todella valitettavaa, mutta myös hyvin yleistä! Kaveripiireissä, sekä myös jopa parisuhteissa. Ystäväsi saattaa kokea itsensä epäonnistuneeksi seurassasi, sillä hän ei ole kyennyt ehkä samaan. Itsetunto ja oma varmuus voivat olla heikkoja ja se heijastuu usein näin – meihin muihin ihmisiin ja varsinkin läheisiin. Sinuna ehkä yrittäisin jutella hänen kanssaan ja kysyisin suoraan mikä häntä närästää. Jos vastakaikua ei heru, olet ainakin yrittänyt ja huomioinut hänet – Hän saattaa kokea itsensä vierelläsi heikompana, eikä pysty ottamaan itse ensimmäistä askelta. Kokeile ja katso mihin se kantaa 🙂 Kateellisuus tuntuu myös painavan liian monien ihmisien mieltä nykypäivänä – se on todella harmillista! Osa meistä ei osaa iloita toisen onnesta, emmekä voi sille oikein mitään. Upeaa kuitenkin kuulla, että olet saavuttanut omat tavoitteesi ja pitänyt niistä kiinni!!Tsemppiä ja ihanaa viikonloppua -E
Tämän tekstin innoittamana ostin tänään vihdoin kauan haaveilemani nastalenkkarit. Innostuin juoksusta ensimmäistä kertaa elämässäni viime kesänä, ja olen yrittänyt pitää harrastusta yllä aina kun kesälenkkareillani olen pysynyt pystyssä. Köyhänä opiskelijana päätin tänään käyttää joululahjarahani kunnollisiin kenkiin, ja alennuksesta löytyikin juuri sopivat. 🙂 Kiitos inspiraatiosta! Terveyteensä satsaamista ei taatusti tule koskaan katumaan.
Upeaa ja minusta on niin mahtava kuulla aina siitä, kun ihmiset tekevät fiksuja sijoituksia ja valintoja omaan terveyteensä! Keep on going 😉 -E