MUN JOULU

Olo on hieman haikea. En ole ollut moneen vuoteen yksin jouluna.  Jouluhan on rakkauden  ja yhdessä olon aikaa, mutta tarkoittaako joulu meille sinkuille automaattisesti kurkun kakomista ja nieleskelyä jokaisen romanttisen joululeffan kohdalla? Eikä kannata miettiä sitä tulevaa Uutta Vuottakaan vielä sen enempää, ettei konvehtirasiat pääse loppumaan jo ennen joululomia viereisestä lähikaupasta.

Nyt kun jouluaatto on ihan nurkan takana, aloin jotenkin hieman panikoimaan tästä kaikesta ( ensimmäistä kertaa ikinä ). Niimpä ryhdyin tuumasta toimeen ja kehittelin itselleni selviytymistaktiikan! Käärin Minnan vilttiin koko jouluksi ja syötän sille niin paljon suklaata, ettei se pallura pääse liikkumaan mihinkään. No okei, tämän teen ehkä vasta aattoiltana, sillä ajattelimme olla sen kotona ja vetää kunnon suklaakonvehtiöverit punaviiniglögin kera. Olemme myös kutsuneet muita ystäviämme kyläilemään joulunpyhinä, joten Alias tulee raikumaan pitkin kyliä ja jääkaappi tyhjennetään varmasti ennätysvauhtia!

Jouluaattona ajattelin kuitenkin hukuttaa myös siskoni tytöt suukkoihin ja haleihin – Eve ja Emma ovat minun<3 Ajelen päiväksi Kotkaan sukuni luo, sillä perhe on aina paras.  Sinne tulee myös pukki, joka on aina oma viihdenumeronsa. Täytyy kuitenkin lähteä hyvissä ajoin ennen Monopolin esiin vetämistä, sillä veljeni ja isäni ovat hirveitä pelikavereita – jompikumpi voittaa aina.

Vaikka sitä kumppania ei löytyisikään jouluna viereltä, on lähellä aina ystäviä ja perhettä. Ainahan voi miettiä uusia perinteitä ja mennä yksi joulu kerrallaan. Lumiukko, joulusauna ja syöminen ovat asioita, joista pidän kuitenkin kiinni jokainen joulu.

Ps. Olen vinkunut joulukuusta joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien ja maanantaina saimme sen vihdoin Minnan kanssa haettua. Homma hallussa ja kuusi pystyssä koristeltuna. Olen todella fiiliksissä aidon kuusen luomasta tunnelmasta! Kotini joulutunnelmasta lisää blogissa vielä myöhemmin <3

-E