Nälkäinen nainen

Dieettiä on kulunut nyt 10 viikkoa. Tuntuu kyllä jopa vähän pidemmältä. Tämän aikana on ollut 2 vapaampaa syöntipäivää ollessamme Dubaissa. Muuten dieettiä on noudattetu tiukasti. Olen kävellyt kaupassa tökkimässä pullapusseja ihan vaan huomatakseni, onko pulla pehmeää vai ei. Aivot huutaa “aaaahh pehmeäää”. Mikä mielihyvä valtaakaan mieleni? Dan katsoo vierestä ja nauraa minulle.

Olen kuikuillut han vaan “mielenkiinnosta”jäätelöaltailla ja bongaillut uutuus-jäätelöitä. Hitsiläinen kuinka suomalaiset kuluttavatkaan tuota tavaraa paljon! 

Kävelin entistä painavammalta tuntuvien kauppakassien kanssa kotiin Läkerol aski kädessäni. Olin ajatellut sen auttavan hätäiseen nälkääni. Kotona punnitsen lihaa päättävisesti, vaikka tekisi mieli kipata hieman extraa. Nälkä kurnii vaikka lautanen onkin tyhjä. 

Bussissa eteeni istuu tyttö, joka syö jotakin salmiakin tuoksuista, sillä haistan sen sieraimissani. Imppaan ilmaa ja ajattelen kurnivan vatsani kertovan vain siitä, että rasva palaa. Olen taas matkalla salille.

Nyt mennään”nauttimaan” elokuvaillasta ystävien kanssa. Mussutan elokuvissa proteiinipatukkaa ja haistelen ilmassa pyörivää karkin tuoksua. En edes syö karkkia koskaan! Leffan valkokankaalla esiintyvät tarjoilut tuntuvat kutsuvan minua luokseen maistelemaan. Dokatkaa mieluummin enemmän ja syökää vähemmän, kiitos.

Telkkarissa pyörii kokkiohjelma ja läähätän pian ääneen. Lista cheat päivälle alkaa vähitellen kasaantua. Toinen haluaa Mäkkäriin ja toinen himoitsee kunnon riisiannosta ja kanaa alakerran Nepalilaisesta. Myös puuroa kaivataan jo ensimmäisen puurottoman viikon jälkeen paljon. Hedelmäsalaattia on pakko saada. Varokaa tulevaa Insta tykitystä ruokapornon osalta! Tankkauspäivä on vihdoinkin sunnuntaina.

Aion seuraavassa kynsihuollossa vinkua itselleni karkkikynnet. Tai jäätelökynnet. Voin nuoleskella sormiani kirjaimellisesti pahan paikan tullen. Eli koko ajan?

Salille tallustellessa, viittä kassia kantaen, kuulen kuinka vatsani kurnii. Kiukutan treenin läpi olemattomilla lihasvoimilla. Tuntuu että käsien iho repeäisi, sen verran kiristää tämä pumppi. Jalat muistuttavat lähinnä enää kanankoipia. Yläkroppa näyttäisi kuitenkin tykkäävän kevyemmästä olosta, sillä leuanveto enkat paukkuvat. Jalat eivät tunnu jaksavan yhtään mitään pakkolevon ja kalorivajeen yhteissummana. Hiki lentää ja niin lentää sykekin, vaikka painot tuntuvatkin minusta kovin vähäisiltä. Alan kaivata massakautta. Silloin olin niin vahva pieni köntti. Huutaminenkin tuntuu lähinnä naurettavalta.

Vaaka tuntuu hymyilevän joka aamu, sillä paino laskee edelleen tasaisesti. 4 kiloa on lähtenyt tästä risusta, mutta se odottamani työkalupäkki ei näy vieläkään? Vatsani muistuttaa samaa, kuin ollessani 15-vuotias. Pirun geenit, minä ajattelen. Pohdin mielessäni jo ensi syksyn massakautta ja päätän kasata lisää takalistoa ja reittä. Yläkroppa alkaa olla valmis.

Voisin nukkua loputtomasti. Miksi kuitenkin herään mummojen aikaan jopa sunnuntaisin? Sitten teen perus pilkkimisen iltapäivällä kesken Suomen matsin ja herään omaan kuorsaukseeni. matsia on jäljellä 5 minuuttia. Nice. Sitten ajattelenkin jo ruokaa.

Vedän farkkuja jalkaan ja huomaan niiden jotenkin hieman valahtelevan. Sykevyön säätökään ei enää riitä. Alushousut joita en ole voinut pitää ylläni aikoihin, eivät enää purista. Ei jenkkiksiä! Mutta niiden “Rock on” ja “hot baby” tekstit eivät tunnu oikein enää näinä vuosina iskevän ja heitän nekin roskiin. Sinne meni sekin ilo.

 Rullailessani jalkojani auki rumble rollerilla, silmäni vuotavat ja huudan. Sattuu, mutta tämä on pakko tehdä. Seuraavat yöt nukun ainoastaan selälläni (jota en osaa lainkaan) ja koipia koristaa mustelmien kirjo. Onpa nättiä! Ihana dieetti.

Tulen kotiin ja siellä odottaa kuvauksista ylijäänyttä itse tehtyä inkiväärijäätelöä. Haistan sitä ja nuolen ilmaa kosketamatta jäätelöä. Kiitos, oli hyvää!

Hikoilen infrapunasaunassa aivan uudella tavalla. Makaan ja hikoilen. Vitsi mikä fiilis! Tätä treeniä jaksan hyvin tehdä samalla katsoen Viidakon tähtösiä. Drinkkinä toimii lämmennyt vesi.

Riemu irtoaa, kun voin taas pitää kivoja vaatteita. Napapaitakaan ei muistuta enään pöllittyä nuken paitaa. Korkkareilakin pysyy taas pystyssä, eikä ylimääräiset siivekkeet kyljissä aiheuta huojumista. Olo on kuin gasellilla.

Kuvat We Heart it

Treenivaatteissa housut alkavat löystyä sieltä mistä ei kaivattaisi. Paidat sen sijaan tuntuvat normaaleilta vihdoinkin, eikä makkarankuori ahdista enää ympärilläni. Vanha juoksutakki sujahtaa kiinni ensimmäistä kertaa vähään aikaan. Freedom!

Huomaat laskevasi päiviä seuraavaan tankkauspäivään. Kirjailet puoli vahingossa kalenteriisi sydämiä ja tekstiä CAPS LOCKILLA, jotta varmasti muistat tankata kyseisenä päivänä. Sydämiä kasaantuu jostakin syystä joka päivä lisää?

Tässä näitä dieettiläisen pieniä iloja  ja ajatuksia <3 -E