Q & A – vastauksia osa II
1. Oletko läheinen perheesi kanssa? Olen erityisen läheinen siskoni perheen kanssa, sillä he asuvat myös pääkaupunkiseudulla. Siskollani on kaksi ihanaa pientä pullukkamasua, Eve ja Emma. Mielettömiä tyttöjä ja äärinmäisen rakkaita! Näemme viikoittain ja vietämme paljon aikaa yhdessä – olisipa siihen aikaa vielä enemmän.
Muu perheeni asuu Kotkassa, joten näemme vähemmän. Emme koskaan ole olleet kovin tiivis ydinperhe, jotka tekevät yhdessä asioita. Vanhempani erosivat kun olin 10-vuotias, joten perhe on myös kasvanut sen myötä uusilla jäsenillä.
Minulla on 1 isoveli ja kaksi siskoa, toisen siskon kanssa meillä on eri isä. Olen perheeni nuorin. Oma perheeni käsittää kuitenkin myös rakkaita ystäviä, joiden kanssa olen todella läheinen. Myös Dan ja Lola ovat osa minun nykyistä ydinperhettä<3
2. Onko sinulla koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia syömisen kanssa? Olen sairastanut Bed-oireyhtymää parikymppisenä (ahmimishäiriö). Tämä kausi kesti 4-5 kuukautta ja aiheutui elämässäni kohtaamistani vaikeuksista ja yksinäisyydestä. En osannut vielä silloin käsitellä kaikkea yksin ja lasti oli yksinkertaisesti liian raskas. Asuin Helsingissä yksin enkä ollut tyytyväinen elämääni. Silloin oli helppo tukeutua ruokaan ja söin lähinnä tylsyyteeni. Olin kuitenkin normaalipainoinen, joten en saanut silloin siihen apua vaikka sitä itse hainkin.
Bed-oireyhtymää sairastavat ovat usein ulkoisesti ihan normaaleja, mutta saattavat syödä kerralla vaikka koko pannukakun – kuten minä tein. Se oli kovin yksinäistä aikaa ja syöminen lähti käsistä usein iltaisin ollessani yksin. Muuten ruokailurunkoni oli kuitenkin terveellinen. Käsittelin ongelmiani tuolloin itse ja harrastin paljon itsetutkiskelua. Aloin kasamaan itseäni alusta ja sain vähitellen elämäni hallintaan. Vaihdoin työtä ja löysin ympärilleni hyviä ihmisiä – niillä oli suuri merkitys kierteen katkaisemiseen. Suhtautumiseni herkkuihin/ruokaan ei ollut normaali, vaan pakonomainen. Oli suuri saavutus jos olin syömättä sokeria kaksi päivää. Se kertoo jotain siitä kuinka sokeri on kuin huumetta. Sokerikoukku on todellakin todellista nykypäivää. Onneksi selvisin tuosta ajasta ja se opetti todella paljon.
3. Miksi päätit lähteä kisaamaan fitneksessä? Kauanko olet ajatellut kisaamista ja mikä sai lopullisen päätöksen aikaan? Viime syksynä tein lopullisen päätökseni asiaan, jota olin pyöritellyt mielessäni jo pari vuotta. Lopullinen päätökseni taisi tulla ihan sitä kautta kun tajusin, että mietin tätä mielessäni jatkuvasti – kaipasin urheilua enemmän kuin vain harrastustasolla. Kaipasin jännitystä ja oikeita haasteita.
Koin olevani tarpeeksi kypsä tähän nyt ja elämäni oli tasapainossa. Jos elämässäni olisi vallinnnut sekamelska, en olisi missään tapauksessa lähtenyt tälle tielle. Tämä vaatii kuitenkin sitoutumista, omistautumista ja aitoa intohimoa! Myös kumppanin tuli tukea päätöstäni ja kun sain Danin tuen kisaamiselle, oli homma selvä. Nyt tai ei koskaan! Perheen äitinä se olisi jo paljon vaikeampaa. Luulen että tällaisena hoivaavana tyyppinä haluan keskittyä lapsiini koko sydämmelläni kun niiden aika on. Nyt on vielä aika keskittyä itseeni ja omaan elämääni.
4. Olet puhunut paljon vatsan toiminnasta. Mitkä ruokavalio muutokset ovat toimineet sinulla? Olen ollut niin pitkään kuin muistan jollakin tavalla herkkä suolistoinen. Vatsani turpoaa helposti ja suolisto ärsyyntyy vääristä ruoka-aineista tai nesteen vajeesta. Ensimmäinen muutokseni tapahtui kun aloin vähentämään maitotuotteita ja lopulta lopetin ne kokonaan, koska huomasin niiden välittömän hyödyn. Olin päässyt vihdoin eroon turvotuksesta ja kurkunpään jatkuvista tulehduksista. Se jälkeen olen ollut terveempi ja oloni on ollut sata kertaa parempi.
Näin kisadiietillä noudatan gluteenitonta ruokavaliota, joka on ollut myös itselleni varsin toimiva ja edesauttanut koko prosessia. En kuitenkaan aio siirtyä kisakauden ulkopuolella kokonaan gluteenittomaksi, ellei kroppa sitä sitten vaadi.
5. Mitä mieltä olet mentaalivalmennuksen tärkeydestä kilpa- vs. harrastelijaurheilussa? Äärinmäisen tärkeää ja hyvä tapa harjoittaa omaa mieltään tulevaan. Mielestäni sopii ihan molempiin, toki poikkeavat toimintamalliltaan hieman. Jokaisen kannattaisi harjoitella sitä vaikka yksin, kirjoista tai palkkaamalla ihan oman mentaalivalmentajan. Siinä oppii itsestään paljon ja ymmärtää kuinka omia ajatuksia joskus kannattaa käsitellä. Tämä on Suomessa vielä aika “uutta”, joten sitä ehkä hieman arkaillaan.
6. Mikä on kengänkokosi? 36.
7. Mitkä ovat mittasi? (Rinta, vyötärö, lantio) Apua, en minä ole niitä koskaan mitannut:D Mittaako ihmiset sellaisia?
8. Mitä ruokaa et ikinä (enää) söisi? En keksi mitään – ilmeisesti tykkään ruuasta sen verran:D Nyt keksin! Pinaattikeitosta en tykkää. Se tuli joskus ylös lautaselle takaisin koulussa. Niin ja maksalaatikko. Tulihan ne sieltä! Ainiin ja ananasta en voi sietää lämpimänä tai varsinkaan pitsassa.
9. Mikä on nolointa mitä sinulle on tapahtunut? Kun olimme ensimmäisellä yhteisellä lomallamme Danin kanssa Nizzassa ja sain ruokamyrkytyksen. Olin olosta huolimatta altaalla kunnes tunsin että kohta lentää ykänä. Juoksin sisään mutta en ehtinyt kuin käytävälle. Siihen sitten oksensin samalla juosten vessaan. Seuraavaksi kerkesin lavuaarille ja sitä kautta vasta vessanpöntölle. Hulluin ja oksettavien kokemus ikinä, sekä myös noloin 😀 Käytävälle sattui tulemaan juuri turistiryhmä pällistelemään tapahtumia.
Näitä pieniä tapahtuu viikoittain. Kuten vaikka nimien unohtelu. Monesti olen mennyt kiropraktikolle tuntia myöhemmin tai vääränä päivänä. Noloa on minusta olla myöhässä tapaamisista tai unohtaa työasioita. Se on epäkunnioittavaa muita ihmisiä kohtaan.
10. Oletko ikinä tehnyt raskaustestiä? Olen kolme kertaa – ja ei, en ole ollut raskaana ikinä. Mutta toivottavasti vielä olen kun siihen on oikea aika<3
11. Millainen on sinun viikottainen treeniohjelma off seasonilla ja dieetillä? Salitreenejä on määrällisesti saman verran, mutta offilla keskitytään enemmän lihaksen kasvattamiseen, jolloin treenissä painot ovat mahdollisimmat suuret ja toistomäärät usein alhaisempia. Kisadieetillä toistomääriä nostetaan (syke nousee ja kalorit palaa) ja painot joko pysyvät samassa tai tippuvat hieman. Riippuu paljolti liikkeestä ja aikaisemmista painoista, sekä omasta jaksamisesta. Hiit-treenejä teen nyt kisadieetillä, joita en tee välillä offilla lainkaan. Mitään suurta eroa kisadieetin ja offin välillä treeneissä ei ole, paitsi treeniteho on offilla tietyllä tavalla kovempi! Silloin se isoin työ kuitenkin tehdään. Dieetillä kysytään paljon kovaa päätä ja tahtoa!
12. Minkä kokoisilla painoilla teet sarjoja ja monella toistolla? Riippuu paljon siitä mikä lihasryhmä on kyseessä. Kyykkylaitteessa teen esimerkiksi 100 kilolla, penkissä 40-50 kilolla, joten ne riippuvat täysin liikkeestä ja harjoitettavasta lihaksesta. Sarjoja on kaikissa 3-4, usein 4. Toistoja ohjelmistani löytyy 8-20. Eniten käytän 10-12 toistoja.
13. Nimeä viisi omasta mielestä parasta ja huonointa piirrettä itsessäsi? Parhaat; suorapuheisuus, aitous, järjestelmällisyys/luovuus, sosiaalisuus, itsevarmuus. Huonoimmat; Huono nimimuisti, tulistuminen, huono suhtautumaan muutoksiin, liika ärähtely turhiin asioihin, stressaaminen turhista asioista
14. Lempitreeni salilla ja miksi juuri se? Jalat. Se on aina rankin niin henkisesti kuin fyysisesti. Se on kuitenkin aina varma treeni joka palkitsee voittajan;) Jalkapäivänä vaaditaan kovinta asennetta, oli sitten energiat korkealla tai vähissä.
15. Mikä on tärkeintä mitä olet oppinut treenaamisen myötä? Varmasti se kuinka asenne ratkaisee. Pääkopalla on isoin merkitys treenissä kuin elämässäkin. Rajoja ylitetään mielen voimalla! Itsensä kuunteleminen ja itsestään oppiminen ovat olleet myös äärinmäisen tärkeitä asioita, joita olen oppinut treenaamisen myötä ja opin edelleen.
16. Heikkoutesi ja vahvuutesi salilla? Heikkouteni on jalat, vaikka pidän niiden treenaamisesta eniten. Tuntuu että esteenäni ei ole niinkään pääkoppa, vaan selkäni. Jos on hyvä päivä, ei selkäni hidasta menoani lainkaan. Kuitenkin liian usein selkäni antaa merkkejä kesken treenin ja on pakko kuunnella sen mielipiteitä.
Vahvuuteni on varmasti kestävyys. Jaksan painaa isoilla painoilla pitkään. Voimatasoni ovat edelleen suht samat tässä kohtaa dieettiäni, joka on jopa aika epänormaalia. Se tosin kertoo myös tekemästäni pohjatyöstä ja sen merkityksestä tässä lajissa.
17. Mikä on sun ehdoton terveysherkku? Terveysherkuista rakastan mintunmakuista raakasuklaata ja kaikkia itsetehtyjä terveellisempiä herkkuja, kuten myslipatukoita! Kaurapaistos uunissa ja itsetehty inkiväärijäätelö on HERKKUA! Erilaiset letut ovat varmasti sellainen joita teen mielelläni ja usein! Ne ovat helppoja ja niihin saa paljon makuja ja erilaisia yhdistelmiä jopa tiukallakin ruokavaliolla.
18. Arjen terveellinen lempiherkku? Marjat ehdottomasti!! Myös kookosöljy puurossa on ihan parasta. Näistä en luovu edes dieetillä. Banaani tai Quest Bar on myös parhautta!
19. mitkä ovat vahvuuksiasi ruokailun, arkielämän ja treenaamisen suhteen? Ruokailun suhteen vahvuuteni on varmasti ennakointi. Jos lähdemme Ikeaan otan mukaan veden lisäksi hätävaraksi jotakin suuhun laitettavaa. Nopea välipala vähintään on aina kassissa mukana! Nälkä ei ole ystäväni:D
Arkielämässä järjestelmällisyyteni pelastaa usein monta tilannetta kotona. Pystyn pitämään monta lankaa käsissäni samanaikaisesti. Monitoiminainen, se on se sana!
Treenaamisen suhteen sanoisin että kova pää. En luovuta enkä helposti jää sohvalle makaamaan vaikka kuinka väsyttäisi – mutta löytyy niitäkin päiviä kun ei oikeasti edes kannata sinne salille suunnata ja pyhitän itselleni reilusti lepopäivän.
20. Minkälainen sisustustyyli sinulla on? Aika kliini, neutraaleja värejä, moderni. Tämäkin muuttuu aina paljon paikan mukaan. Sisustaisin mökin ja kotini aivan toisella staililla. Mökille laittaisin merihenkisyyttä ja luonnonmateriaaleja, pehmeyttä. Kotiin modernimpaa, mukavaa ja yksinkertaista. Suosin valkoista ja pehmeitä sävyjä. Kodissa saa kuitenkin näkyä persoonaa ja elämisen merkkejä.
21. Onko sulla jotain hyvää kikkaa, miten saisi vatsalihakset näkyviin? Vatsalihakset näkyvät ihmisillä eritavalla. Osalla ne ovat luonnostaan pinnalla, toisilla ne eivät näy juuri lainkaan vaikka rasvaprosentti olisi sama kuin toisella. Luonnollinen malli määrää hieman, mutta niitä voi myös treenata isommaksi ja näkyvimmiksi. Vatsalihakset ovat lihas, joten nekin vaativat ns. voimatreeniä isommalla vastuksella tai painolla. Pelkkä omalla kehonpainolla harjoittelu ei välttämättä riitä siihen upeaan siks päkkiin. Itselläni ne näkyvät vasta kun rasvaprosentti on normaalia alhaisempi, mutta keskivartaloni ei muutenkaan ole kovin hallitseva. Hyvin paljon malliin vaikuttaa nuorempana tehty työ/liikuntatausta, jolloin coren löytäminen on usein helpomman työn takana. Oma päkkini kasvaa parhaiten voimaharjoittelulla!
22. Teetkö etävalmennusta/ nettivalmennusta? Kyllä teen aikataulujen puitteissa.
23. Mikä jännittää, tai mitä odotat eniten ensimmäisissä kisoissa? Oma vuoro jännittää. T-kävely erityisesti. Vaikka se on jännittävää, on se silti super siistiä! Esiintyminen on mielstäni kivaa, kunhan tietää mitä tekee. Varma olo ja harjoittelu vaikuttavat siihen omaan fiilikseen ja varmuuteen eniten. Odotan kisakokemusta kokonaisuutena!!
24. Kauanko opiskelit Personal Traineriksi? Safen koulutus kesti noin 4 kuukautta, jolloin opiskeltiin hyvin tiiviisti joka viikonloppu aamusta iltaan, sekä myös perjantai iltapäivät ja kaikki pyhät. Oma aikaisempi urheilutausta ja omatoiminen opiskelu auttoivat kyllä huomattavasti asioiden sisäistämistä ja ymmärtämistä. Sen jälkeen olen käynyt erilaisia jatkokoulutuksia kuten TFW level I ja Spartanin bodyweight-kolutuksen, sekä lukenut paljon alan kirjallisuutta.
25. Millainen palkka personal trainerilla on? Riippuu paljolti teetkö itsellesi töitä vai oletko jonkun toisen palkkalistoilla. Jos yrittäjyys innostaa, kannattaa sitä tehdä oman yrityksen alla, sillä silloin määrittelet itse palkkasi ja työaikasi. Vapaus on parasta!
26. Minkä rotuinen sun koira on? Lolassa on Cihua ja cottonia mixattuna. Hän on 8-vuotias rakas<3
27. kuinka tulot riittävät kaikkeen fitness elämäntyylin liittyviin menoihin? On salijäsenyys, terveellinen ruoka, lisäravinteet, treenivaatteet, PT, kehonhuoltoa, ehostus, hiukset, kynnet, rusketus, hampaidenvalkaisu ja paljon, paljon muuta? Nyt kun aloin asiaa pohtimaan, tekisin samoja terveyteeni kohdistuvia toimenpiteitä ihan ilman kisoihin tähtäämistä. Eli oikeastaan en koe tämän lajin venyttävän budjettiani juurikaan.
Varmasti kun lajeja tarkastellaan menee Fitness kuitenkin suhteellisen edulliseen vuosibudjettiin. Tässä lajissa on myös hyvää se että budjetin määrittelet sinä itse – kukaan ei sano paljonko mihinkin pitäisi käyttää:) Eniten rahaa kuuluu kisojen alla ehostautumiseen, mutta esimerkiksi suurin summa tulee salikortista – mutta eikö se meillä jokaisella olisi muutenkin?;)
28. Minkälainen treenijako sinulla on nyt? Rinta-olkapää, jalat, Olkapää-rinta, jalat, selkä. Hiittejä tulee viisi ja pyrin tekemään ne aina mahdollisimman erillään muusta treenistä. Esimerkiksi aamulla 20 min hiit ja iltapäivällä salitreeni. Viikossa minulla on yksi lepopäivä ja keskiviikkoisin teen pelkän hiitin.
29. Mitä vanhenemisen merkkejä huomaat jo itsessäsi? Mitä, vanhenenko minä?;) Rypyt silmien ympärillä nauraessa! Eivät ole olleet niin voimakkaat vuosi sitten…
30. Miten löydät aikaa kaikelle (työ, treenaminen, blogaaminen)? Mietin sitä välillä itsekin. Joudun paljon priorisoimaan asioita ja sanomaan myös ei työtarjouksille. Kaikkea ei pysty millään tekemään, joten pyrin luomaan tasapainoa kaiken välille, vaikka tuntuisikin että töitä olisi hirveästi. En unohda koskaan kiireen keskellä ystäviäni, perhettä, ruokaa tai treeniä:D Pyykit saattavat unohtua…
Työni ei aina edes tunnu työltä, joten töitä tulee tehtyä välillä ihan huomaamatta vaikka näin sunnuntaisin;) Kun työstään ja tekemisestään pitää paljon, saattaa käydä näin!
31. Treenasitko jo lapsena/nuorena. Oletko pelannut joskus jossain joukkueessa? Urheilin paljon koska rakastin ihan kaikkea mahdollista liikkumista. Pelasin pihalla veljeni kanssa jalkapalloa ja viereisellä leiksalla jääkiekkoa. Koulun pihalle mentiin joka ilta pelaamaan pesäpalloa, kirkkistä, polttopalloa, koripalloa mitä vain! Olen harrastanut yksilölajeja ainoastaan yleisurheilun puolelta, muutoin kaikki ovat olleet joukkuepelejä. Ainiin ja harrastin myös monta vuotta street-tanssia!
Kävimme koulujen välisissä lentopallo-, pesis-, ja sählyotteluissa ja tottakai myös yleisurheilukisoissa. Kaikkea on saanut tehdä ja siitä olen todella kiitollinen! Yksi laji mistä en pitänyt lainkaan oli uinti – olen liian vilukissa:D
32. Asia jota et voi vastustaa? Aurinko:D Lapsen iloisuus. Halaus. Lolan rutistelu.
33. Pidätkö peilikuvastasi? Se muuttuu paljon vuoden aikana mutta olen oppinut suhtautumaan kehoni muutoksiin, se on osa elämää. Olen vihannut nuorena varmaan jokaista ruumiinosaani jossakin vaiheessa, mutta nyt ne silloin koetut viat eivät ole enää todellisuutta:) Olen kiitollinen terveydestäni. Pidän peilikuvastani, ehdottomasti!
34. Millainen on sun ”perus” aamiainen? Puuro, marjoja, kookosöljy, chia-siemeniä, munakas, kahvi mantelimaidolla ja vesilasi. AH. päivän paras ateria! Ei vaan voi kyllästyä.
35. Kuinka monta kertaa liikut viikossa? 6 päivänä viikossa. Sunnuntaisin pyrin malttamaan mieleni;) Hyötyliikunta on arjen paras liikuntamuoto, koska sillä voi tehdä suuria asioita pienillä valinnoilla. Valitsen melkein aina hissin sijaan rappuset.
36. Tykkäätkö juosta ulkona kesällä? En enää juokse, mutta tykkään käydä kävelemässä. Rakastan luontoa. Teen kyllä mäkivetoja ulkona kovin mielelläni! Luonnon helmassa on helpompi rauhoittua ja vetää happea hetki.
37. Käytätkö enemmän rahaa ruokaan vai vaatteisiin ja miksi? Ruokaan ehdottomasti:D Se on asia josta ei pitäisi pihistellä, koska se vaikuttaa terveyteen niin suurelta osin. Panostan mieluiten ravintooni ja se mitä jäljelle jää menee usein matkusteluun, kodin sisustamiseen tai vaatteisiin.
38. Millainen tyyli sinulla on? En juurikaan seuraile muotia ainakaan aktiivisesti, mutta olen pienestä saakka rakastanut vaatteita, värejä ja erilaisia materiaaleja. Tyylini on aika rento, ajaton, sporttinen. Pukeudun mieluiten mukavuus edellä, mutta saatan juhlan tullen yllättää!
39. Mikä on sinun normaali offipaino, entä kisapaino? Muuttuu kyllä paljon kehittymisen mennessä eteenpäin. Mutta vakioitunut luonnollinen painoni on 54 kg, mutta toivon sen nousevan lihasmassan muodossa 😀 Kisapainoa on vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, mutta noin 6 kiloa vähemmän.
40. Pakastatko kesällä marjoja talvea varten? Minkä verran ja sokeroitko niitä? Oi kyllä! Minusta se on parasta napata pakkasesta pala kesää. Olen aivan fiiliksissä uudesta pakastimesta, sillä aikasempaan kotiimme mahtui vain muutama säälittävä pussi – olen siis vasta aloittanut tämän ihanuuden! Pussitin juuri pari päivää sitten 5 litraa mustikoita pakastimeen – se oli jotenkin seesteistä puuhaa. En heittänyt sokeria sekaan lainkaan, vaan ihan natuna menee. Mummolasta saadaan sitten niitä itsetehtyjä hilloja, jotka on muuten NIIIN hyviä. Lettukestejä odotellessa…
41. Kerro vähä uudesta kodista? Täällä on ihanasti tilaa ja valoa! Rakastan valoa ja puhtaita linjoja. Meillä on nyt vihdoin se oma pieni piha jota olen kaivannut pitkään! Olen ihan rakastunut tähän<3 Meillä on tosin jonkin verran remontoitavaa, joten juuri nyt eletään rempan keskellä! Tulosta odotellessa…
42. Mikä on rasvaprosenttisi? En ole mitannut rasvaprosenttiani, vaan lähinnä seuraillut ulkoisia muutoksia ja painoa. Mittasin kehonkoostumukseni viime keväänä ja rasvat olivat silloin 21 tienoilla, eli hyvin normaali.
43. Minkä suuruisilla painoilla teet hauiskääntöjä? Yhden käden hauiskääntö irtoaa 12 kilolla. En tosin ole tehnyt hauistreeniä tänä vuonna juuri lainkaan. Ne ovat riittävät isot (vähän liikaakin):D
44. Mikä sai sinut lähtemään Fitnesspäiväkirjoihin mukaan? Hyvät tyypit ja hyvä idea. Aihe kosketti ja oli lähellä omaa sydäntäni. Halusin olla vaikuttamassa ja motivoimassa muita! Suomi kaipaa lisää potkua.
45. Mikä asia sinua kaduttaa? Pahat sanat muille ihmisille. Niitä katuu aina jälkeenpäin.
46. Mikä kamera sinulla on käytössä? Oletko aina tykännyt kuvata sekä olla kuvissa? Canonin järkkäri. Itseasiassa ennen blogaamista en tykännyt olla valokuvissa tai videolla sitten yhtään! Siihenkin kuitenkin oppi ajan kanssa kun huomasi, että joskus sitä saattaa jopa onnistua kuvissa:D Harjoittelemista siis ja tottumiskysymys.
47. Kerro hyviä ja huonoja muistoja kouluun liittyen; lempiaineet, mikä motivoi jaksamaan, teitkö aina tunnollisesti läksyt ja luitko kokeisiin? Minulla on lähinnä hyviä muistoja koulusta. Kotkassa oli hyvä kasvaa ja käydä koulut. Sai mennä ja tulla vapaasti. Olin tunnollinen oppilas ja tein melkein aina läksyni. Pidin koulusta, mutta vihasin kokeita ja luin niihin viime tipassa. Liikuntatunnit ja kuvaamataito olivat kohokohtia! Pidin myös äidinkielestä ja uskomatonta mutta totta, Ruotsista!
Tykkäsin tehdä käsilläni ja olin poikien kanssa puukäsitöissä monien muiden tyttöjen virkatessa ja ommellessa. Osaa tehdä siis vaikka mitä puusta ja hitsata, mutta napin kiinnittäminen on isoin saavutukseni rättipuolelta. Olen kyllä onnistunut jotenkin tekemään omat esiintymisasuni tanssiesityksiin, mutta taisin saada niihin vähän apua:D Kiikutan reikäiset housut ompelijalle ja tässä ehkä yksi syy miksi kaikki housuni ovat liian pitkiä…Osaan kuitenkin vaihtaa lamppujen kiinnityksiä ja nikkaroida muuta hauskaa!
48. Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on? Haaveiletko jo lapsista, kuinka monta lasta haluaisit? Ensiksi haluan kisata ja katsoa mihin se johtaa – pidänkö siitä ja haluanko tehdä sitä lisää. Haavena on hieman vielä matkustella ja saada uusi koti omanlaiseksi. Haluan lapsia, mutta en ihan vielä. Luulen että haluan mennä naimisiin ennen lapsien hankkimista. Olen onnellinen yhdestä, mutta unelmien täyttymys olisi saada kaksi ihanaa lasta, mielellään tietenkin se tyttö ja poika.
49. Kuinka ihosi/päänahkasi kestää jatkuvaa suihkussa ravaamista? Mitä tuotteita itse käytät? Itseasiassa pesen hiukseni 1-2 kertaa viikossa. Puhdistan päänahkaani erillisellä puhdistusvedellä, joka raikastaa päänahkaa ja pitää sen puhtaampana pidempään. Hiuksiin käytän pesujen välillä kuivashampoota.
50. Mittaatko itse esim. leposykettä? Jos esim eilispäivän jalkatreenin jäljiltä on aivan töööt, voiko kuitenkin turvallisin mielin treenata esim. yläkroppaa? En mittaa. Tunnen kehoni olotilat aika hyvin ja tiedostan kun on oikeasti liian loppu treenaamaan – eli aika harvoin;) Jos olen treenannut jalat hapoille, ei se estä yläkropan treenaamista millään lailla. Sen sijaan juoksemaan en lähtisi niillä jaloilla!
51. Miten meikkaat arkena ja juhlana? Olen laiska meikkaamaan. Siksi käyn laittamassa ripseni ja värjään kotona kulmani. Näin saan freshin lookin ihan ilman meikkiäkin. Se helpottaa huomattavasti arkeani ja hikoiltuja tunteja:)
Mutta perus arkimeikkini sutaistaan 4-minuutissa naamaan. Vähän BB-voidetta, puuteria, aurinkopuuteria ja sipaus poskipunaa. Juhlameikki eroaa siinä että teen pohjan usein huolellisemmin, jotta meikki pysyy pitkään paikallaan. Käytän pohjalla usein kevyttä meikkivoidetta ja irtopuuteria. Meikkaan silloin myös silmät, eli laitan usein tummaa luomiväriä ja eyelineria yläluomeen. Käytän harvoin huulipunaa, mutta huulikiiltoa tykkään käyttää. Ehdoton suosikkini on Clarinsin eclat minute – se on ihan lempparini! Luonnollisen näköinen ja tuntuinen, joka myös kosteuttaa huulia. Se kulkee mukana päivittäin. Luonnollinen meikki on minusta paras meikki!
52. Ootko koskaan pohtinut, miksi useilla fitness-naisilla on vaalea/blondiksi värjätty tukka? En ole ajatellut asiaa noin – onhan siellä tummiakin tyttöjä ja joskus jopa punatukkaisia. Ei kai ne kaikki ole blondeja:) Luulen että se vaalea vaikutelma katsojille johtuu niistä lavavaloista, sillä hiusten väri vaalenee niiden vuoksi aika paljon ja saattaa taittaa väriä joskus oudollakin tavalla. Esimerkiksi vaalea tyvi palaa puhki valoissa ja luonnossa hyvännäköinen vaaleus saattaa näyttää lavalla vetyperoksidipurkilta:D Jännittävää nähdä miltä oma tukka näyttää…
53. Mitkä ovat Danin mielestä sinun oudoimmat puolesi? Dan; Se käy pissalla aina vessan ovi auki. Se nauraa omille jutuilleen usein enemmän kuin muut. Siitä lähtee epätavallisen paljon ääntä niin pieneksi mimmiksi. Yllättävän normaali tapaus.
Ps. Tarkkasilmäiset saattoivatkin huomata, että olin eilen Hartwalilla järjestetyssä Tubecon-tapahtumassa yhtenä panelistina Lifestyle-osiossa. Kävimme siellä keskustelua blogaamisesta ja vlogaamisesta. Laitan teille videolinkkiä kun se ilmestyy nettiin <3 -E
Paita – MONKI / Kengät – Nelly / Lasit – Tommy Hilfiger / Laukku – Versace
Mistä löytää hiusten puhditus vettä? Googletus ei auttanut.
Jos vain kerkeät,julkaisisitko reseptejäsi? 🙂
Tulossa omaa postausta pian Satu 🙂 Kurkkaa ensin vanhat reseptit (ellet jo tehnyt sitä;), kisojen jälkeen tulossa taas lisää! -E
Täällä myös yksi paljon liikkuva kuulis mielellään lisää tuosta puhdistusvedestä!
Tulossa Anna 🙂 -E
Viime aikojen kuvistasi näkee että kuntosi vaan kiristyy ja kiristyy! On kiva seurata sun kehitystä, hurjasti tsemppiä! Ja tosi huippua että toteutit Q&A:n, tätä oli kiva lukea. 🙂
Kyllä, kovaa mennään eteenpäin Lisa! Kiva että se näkyy sinnekin 😉 Kiitos tsempeistä -E
Muakin alko kiinnostaa toi hiusasia!!
Tulossa! 🙂 -E
Täälläkin kaivataan vinkkejä puhdistusvedestä! Mulla jää välillä ennen töitä salille meno välistä, koska ei yksinkertaisesti ole aikaa suihkun jälkeen kuivata tukkaa tuntikausia.
Teen tästä pian postausta 🙂 -E
Tästä kommentista: todella helpottavaa kuulla, että jollain muullakin on ollut tällainen vaihe elämässään ja päässyt siitä yli. Olen itse tasan juuri 20-vuotias, käyn paljon salilla ja urheilen monipuolisesti (nautin siitä en urheile ulkonäön takia missään nimessä) se on minulle ns. Itsestään selvyys. Ravintoni runko on terveellinen ja hyvä, pidän huolen että olen ravittu ja syön terveellisesti pääasiassa. Mutta tosiaan, minulla taitaa olla myös tämä syömishäiriö. Että syöminen lähtee lapasesta ja herkut ovat pakonomaisia.. Tilanne myös elämässäni on ja on ollut monimutkainen ja kivikkoinen. Onko sinulla mitään vinkkejä, millä tästä voisi päästä lopullisesti eroon? Tuntuu, että suhtautumiseni ruokaan ei koskaan tule olemaan normaali enää.. Olen jo varmaan kolme vuotta kamppaillut tämän asian kanssa. On myös erittäin turhauttavaa, kun liikun paljon ja syön muuten hyvin, että juuri tämä pakonomaisuus herkkuihin ja ahmimisen tapaiseen syömiseen estää niiden kunnollisten ulkoistenkin tulosten näkymisen. en syö tai liiku sen pinnallisen puolen takia, mutta tiedän itsekin, että jos näitä ahmimisia ei olisi, olisin erittäin hyvässä kunnossa myös ulkoisesti ja olo olisi parempi. Nyt olen siis täysin normaalipainoinen/hoikka, eli siinä mielessä ongelma ei näy että olisin jotenkin lihava.
2. Onko sinulla koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia syömisen kanssa? Olen sairastanut Bed-oireyhtymää parikymppisenä (ahmimishäiriö). Tämä kausi kesti 4-5 kuukautta ja aiheutui elämässäni kohtaamistani vaikeuksista ja yksinäisyydestä. En osannut vielä silloin käsitellä kaikkea yksin ja lasti oli yksinkertaisesti liian raskas. Asuin Helsingissä yksin enkä ollut tyytyväinen elämääni. Silloin oli helppo tukeutua ruokaan ja söin lähinnä tylsyyteeni. Olin kuitenkin normaalipainoinen, joten en saanut silloin siihen apua vaikka sitä itse hainkin.
Bed-oireyhtymää sairastavat ovat usein ulkoisesti ihan normaaleja, mutta saattavat syödä kerralla vaikka koko pannukakun – kuten minä tein. Se oli kovin yksinäistä aikaa ja syöminen lähti käsistä usein iltaisin ollessani yksin. Muuten ruokailurunkoni oli kuitenkin terveellinen. Käsittelin ongelmiani tuolloin itse ja harrastin paljon itsetutkiskelua. Aloin kasamaan itseäni alusta ja sain vähitellen elämäni hallintaan. Vaihdoin työtä ja löysin ympärilleni hyviä ihmisiä – niillä oli suuri merkitys kierteen katkaisemiseen. Suhtautumiseni herkkuihin/ruokaan ei ollut normaali, vaan pakonomainen. Oli suuri saavutus jos olin syömättä sokeria kaksi päivää. Se kertoo jotain siitä kuinka sokeri on kuin huumetta. Sokerikoukku on todellakin todellista nykypäivää. Onneksi selvisin tuosta ajasta ja se opetti todella paljon.
Minustakin tuntui silloin kun sairastin että siitä on mahdotonta päästä eroon. Mutta onneksi se ei ole sitä, vaan pienin askelin korjattavissa 🙂
Kannattaa hakea tukea läheisiltä/läheiseltä ihmiseltä ja tehdä asioita joista nauttii. Eristäytyminen kotiin on pahin kaikista, ainakin itselläni oli.
Tasapainoin elämä on edellytys kyllä ihan kaikelle ja itsetutkiskelua kannattaa harjoittaa. Jooga auttoi minua paljon! Hirveästi tsemppiä <3 -E
Aikaisempaan BED syömishäiriöön liittyvään kommenttiin vielä lisään: on muuten hienoa, että puhut asiasta avoimesti. Luulen tämän syömishäiriön olevan itseasiassa aika paljon yleisempi kuin ajatellaan, mutta asiaa pidetään tabuna. Itsekään en asiasta puhu avoimesti enkä paljoa ole kuullut puhuttavan. Annan vielä taustatiedoksi itsestäni sen, että olen vartalotyyppiä, jossa kaikki rasva kertyy keskivartaloon. Turvotus näkyy myös hieman kasvoissa ja käsissä, mutta esim. Jalkoihin rasvaa ei keerry ollenkaan (ne ovat kyllä nykyään suht lihaksikkaat, mutta tosiaan ennen olivat todella ohuet). Eli rasvan “liikkuminen” kehossani on todella isoa/ vaihtelevaa… Saatan olla kahden viikon sisällä todella turvonnut ja vatsassa makkaroita, ja saman kahden viikon sisällä vatsani saattaa olla hyvinkin litteä.. Tämä kaikki siis johtuu siitä olenko saanut kontrolloitua ahmimistani vai en. Esim jos viikon olen pysynyt täysin kontrollissa, tulokset näkyvät heti. Jos olen viikon ahminut monena päivänä, sekin näkyy jo.
Täällä myös yksi, jolla melko varmasti on jonkun asteinen BED. Ennen oli pahempi, mutta nyt on vähän helpottanut. Itsellä on auttanut ruokapäiväkirjan pitäminen ja sinne myös herkkujen kirjaaminen. Oon ajatellut että, jos totuttaisin itseni pieniin herkkumääriin just vaikka pari palaa suklaata tai pulla muutaman kerran viikossa, saattais ahminta vähentyä. Oon myös yrittänyt, että herkuttelisin muiden ihmisten seurassa, jolloin ei kehtaa syödä niin paljon, eli homma pysyy käsissä. Tosin eilen tuli ahmittua, mutta nyt oli taas niin huono ja turvonnut olo, ja kadutti, että kyllä uskon pääseväni tästä yli.
Kannattaa ehdottomasti kokeilla sokerilakkoa – sillä alkoi omakin irtautuminen 🙂 Lopulta sitä saattoi jo pystyä hallitsemaan sitä sokerinkin puputusta kun tunneside ja koukku oli saatu katki. Tsemppiä kovasti <3 -E
Kuulostaa tutulta ja muistan tuon todella hyvin. Keskivartalosta se näkyy ja naamasta. Minusta on tärkeää puhua tästäkin avoimesti, sillä tiedän kuinka moni nuori sairastaa erilaisia syömishäiriöitä. Toivottavasti osa saa apua ja tukea täältä 🙂 -E
Kiitos vastauksistasi! Ne olivat kivaa luettavaa… Olet niin ihanan avoin ja iloinen, että olisi mahtava joskus tavata! 🙂 ♡
-B
Ihana <3 Saa tulla vetäisemään hihasta jos kävelen kadulla vastaan! 🙂 -E
Hei!
Kerroit, että värjäät kulmiasi kotona. Itse olen jo muutaman vuoden ajan käynyt värjäämässä kulmat kauneushoitolassa, ei sekään kallista ole, mutta helpompaa ajallisesti olisi tehdä kotona. Minkä merkkistä väriä käytät ja millä sävyllä? Itelläni on tosi tummat kulmat, mutta joissain kohdissa kasvaa vaaleampana kun olen niistä kohdista joskus nuorena kaiken nyppinyt.. Joten lähinnä paikkailen värillä. Voisitko siis suositella jotain hyvää tuotetta, joka ei ole ainakaan mikään punaiseen taittuva?
Kuinka usein värjäät kulmat? 🙂
Moikka Christina,
Apua en saa päähäni sen nimeä, mutta en ole kyllä nähnyt kaupoissa kuin tätä yhtä merkkiä. Löytyy Stokkalta ja esim Anttilasta. Käytän sitä ruskeaa sävyä – aikutusajalla saa helposti säädettyä värin tummuutta 🙂 Värjään ne kerran kk. Pysyy tosi hyvin ja on äärinmäisen nopea levittää! -E
Oli pakko käydä tarkistamassa kaapista, kun oletan että omakin kulmien värjäyssetti on samaa kamaa (ei oo muita merkkejä kaupoissa näkynyt) – Depend on värin merkki. Mä värjään myös ripset itse, joskin mustalla, kun on noita ripsikarvoja luonnostaan niin paljon ja pitkästi että melkein näköä haittaa 😉
Eiks toi pisulla käynti ovi auki oo ihan normaalia? Itse ainakin harrastan samaa. 😀 Täytyy myöntää, että oot mahdottoman avoin nainen! 🙂
IHANAA että joku muukin tekee sitä 😀 -E
Mäkin jäin tuota syömishäiriötä pohtimaan, ja erityisesti tuota kommentin kysymystä miten siitä voisi päästä kokonaan eroon…
Henkilökohtaisesti luulen, ettei voikaan, sen kanssa pitää vain itse oppia elämään ja ymmärtää se, ja opetella tulemaan toimeen sen kanssa. Mä olen itse sairastanut anoreksiaa ja seurannut sivusta yhtä ortoreksia-kamppailua, ja ainakin itselläni oli jo lähtökohtaisesti aivan kieroutunut suhde ruokaan. Kiitos alkoholisti-äitini, meillä ei ollut aina kotona ruokaa ollenkaan, ja niiden aikojen varjot näkyy mun suhteessa ruokaan edelleen. Jääkaappi ei meillä ole koskaan tyhjä, koska se pelkän valon näkeminen on ahdistavaa, ja kun teini-ikää lähestyvä suursyömäri-tyttäreni seisoo sen avoimen jääkaapin edessä ja valittaa, että hän kuolee nälkään eikä oo mitään ruokaa, niin mutsi laskee aika hartaasti kymppitonniin ettei tulis joka kerta karjaistua että turpa kiinni kun et ees tiedä miltä se tuntuu kun on oikeasti nälkä eikä ihan oikeasti ole mitään ruokaa.
Ja sokerikoukku, mulle se varsinkin on joko tai. En osaa kohtuukäyttöä, ja aina kun lankean siihen, se lähtee käsistä ihan totaalisesti. Ensin kyllä sujuu, ja sitten huomaan käveleväni kauppojen ohi miettien, että ehtisinköhän vetäistä sen karkkipussin ennen kotiin menoa jos kävisin sen ostamassa, ja sitten joka paikasta alkaa löytyä pussi jos toinenkin… Sokeriholisti varmaan hautaan saakka.
Hei! Onko sinulla kokemusta Aloe Verasta sisäisesti nautittuna? Luin artikkelin jossa kerrottiin sillä olevan hyvä vaikutukset suolistoon ja vatsaan ja että se parantaa ruoansulatusta. Jos olet kokeillut niin kerrotko tarkemmin mitä.
Moikka Jenni,
Olen kokeillut kyllä ja suosittelen 🙂 Se tosin ei maultaan ole mitään nannaa ja jäi siksi lopulta itsellänikin sen jälkeen pois kun selvittiin pahimmasta.
Mutta auttaa kyllä ja jos sen saa alas niin kannattaa kyllä käyttää. Luontaistuotekaupoista löytyy ihan puhdasta Aloe Veraa nestemäisenä! -E
Moikka eevi!
Oisko sulla antaa vinkkiä palautumiseen, protskujauheeseen mitä vois käyttää kun on allerginen maitoproteiinille ja makeutusaineille.. Oon epätoivoisesti koittanut ettiä mutta kaikkiin on tungettu makeutusainetta, paitsi tietty maustamattomaan.
Kiitos jos osaisit neuvoa 🙂
Heippa, miten suoritat 20min hiitin?:)
Täältäki löytyy yks joka käy vessassa ovi auki 😀 kiva huomata, etten oo ainot joka tätä harrastaa. Tää sun blogi inspiroi tosi paljon mua, ku tääki saamaton kaveri on taas löytäny innostuksen liikkumiseen. Oisko sulla mitään vinkkejä, miten tämmösen rapakuntosen kannattais alottaa, kun pohjakunto ei oo mikään kovin kehuttava ?
En yleensä kommentoi lukemiini blogeihin, mutta nyt oli aivan pakko. Mä aivan yllätyin kuinka rehellistä ja avointa tekstiä oon juuri lukenut täällä sun blogissa. Varsinkin nää vastaukset lukijoiden kysymyksiin antoi susta juuri aivan mahtavan kuvan..WOU!! Ihanaa lukea aitoa tekstiä aremmistakin asioista. Oot kyllä Eevi mahtava roolimalli ja toivon kaikkea parasta sulle 🙂
Kiitos Mimmi <3 -E
Hei, pakko kysyä paljonko syöt päivässä ja olisi tosi mielenkiintoista lukea esimerkki päivän syömisistäsi. Itse olen treenannut pitkään salilla ja nyt ihan vasta herännyt siihen, että pitäisi syödäkin enemmän jotta tuloksia syntyisi. Olen nyt viikon syönyt oppien mukaan arviolta 500kcal yli kulutuksen ja olen NIIN täysi 😀 Olenkohan kuitenkin syönyt liikaa vai tottuuko isoihin ruokamääriin? 😀
Olen uusi lukija blogisi parissa, itseasiassa päädyin tänne tv:stä tulleiden Fitnesspäiväkirjan uusintojen myötä 🙂 Joten voi olla, että olet ehkä joskus blogihistoriassasi jo avannutkin syömistäsi.
Paljon sä oot pitkä? 🙂
Hei Eevi. Olisiko sinulla antaa vinkkejä miten saa tuollaisen upea vyötärön kuten sinulla? Mä olen aika tasapaksu keskivartalosta ja haluaisin kovasti kaventaa tuota vyötärön seutua. Olen lukenut että tietyt vatsaliikkeet vain paksuntavat keskivartaloa, pitääkö se mielestäsi paikkansa? 🙂
Täytyy antaa palaute! Oon aika tuore lukija eli tämän vuoden alussa löytänyt sut vasta. Katoin myös tvstä fitnesspäiväkirjoja, mutta ohjelma ei jostain syystä kolahtanut vaikka itsenkin noudatan samoja periaatteita kuin te sarjan naiset. Nytkun oon enemmän ja enemmän lukenut sua niin Eevi oot mahtava! Juuri tuollaisen esimerkin haluan mun tyttärille näyttämään millainen ihminen pärjää (:. Oot aito ja aidosti onnellinen etkä esitä mitään! Hienoa työtä (:
aaaw. Ihana kommentti Aino <3 Kiitos tästä. Piristit! -E
Kun teet hiitin aamulla ja salitreenin illalla, niin teetkö sen hiitin tyhjällä vatsalla?
Teen molempia 🙂 Joskus jos herään tosi aikaisin haluan venyttää aamiaista ja teen tyhjällä vatsalla. Mutta lopputuloksen kannalta ei väliä 🙂 -E
Heippa, ihanan innoittava ja järkevä blogi sinulla. Kysyisin semmoista, että korvaatko millään poisjättämiäsi maitotuotteita?
itselläni on juurikin tuota vatsan turvotusta ja kurkkuongelmaa ja kurkku kipeytyy varsinkin rahkasta. Olen tottunut syömään rahkaa aamupalaksi ja välipalaksi marjojen kanssa, mutta nyt närästää niin kovasti että maitotuotteet on pois pelistä.
ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä maidottomaan ruokailuun 🙂
Moikka Taru,
Kiitos kovasti 🙂 Suosittelen käyttämään tuota blogissani olevaa hakukenttää, ja käyttämään esimerkiksi hakusanoja maidoton, maidottomuus jne. Niistä olen kirjoitellut vähän enemmänkin. Toivottavasti saat vinkkejä sieltä! -E
Mikä toi päänahan puhdistusvesi on? Minkä merkkinen tuote on kyseessä ja mistä sitä saa? Itse käyn aina aamuisin salilla mutta en aina jaksa/ehdi pestä hiuksia sen jälkeen nii tuo puhdistusvesi kuulosti ihanalta ☺
Moikka Anu,
Weledalta löytyy tämä ihanuus 🙂 -E