Ruokavalion hyödyt ja haitat
Osa meistä on sitä mieltä, että tietyn ruokavalion noudattaminen on tylsää ja elämä tämän osalta liian ohjattua. Kaikki on ennalta määrättyä ja ajatus siitä, että tästä ei saa poiketa saa monet kapinoimaan sitä vastaan yhä enemmän. Mutta kuitenkin kaikesta tästä huolimatta tietynlaisen ruokavalion noudattaminen sopii yllättävän monelle meistä. Molempien puolien edustajilla on plussat ja miinukset. Olemme erilaisia ja meille kullekin sopii eri asiat. Kävin niitä hieman läpi ja toivottavasti tämä herättää teissäkin ajatuksia suuntaan jos toiseenkin.
Täsmennän vielä, että nämä ovat omia havaintojani, jotka eivät ole mitenkään yleispäteviä, eivätkä päde jokaisen henkilön kohdalla. Jos kamppailet esimerkiksi terveellisen elämäntyylin omaksumisessa, voi tämä teksti saada uusia ajatuksia sinulle. Tai jos ihmettelet tuloksien puutetta, vaikka söisitkin terveellisesti, voi ratkaisu on hyvin simppeli. Ruokavalio toimii pohjana tulevaisuudessa sille, että kykenet valitsemaan terveelliset ja sinulle sopivat vaihtoehdot juuri itsellesi. Osa tässä on meistä jo varmasti onnistunut ja se on ihanteellisin tila. Teet jo valintoja oppimasi perusteella – mikä toimii ja mikä ei.
Kun sinulla on ennalta laadittu ruokavalio
Plussat
+ Kaupparessuilta ei tartu mitään ylimääräistä mukaan
+ Kulutat vähemmän rahaa ostoksiin, kun turhat ostokset jäävät tekemättä
+ Kehosi reagoi samaan kaavaan nopeasti ja saat haluamiasi tuloksia
+ Syöt riittävästi ja tarpeeksi usein –> Energinen keho ja mieli!
+ Keho saattaa palautua paremmin
+ Aineenvaihdunnan ylläpito
+ Ruokailusi kulkee käsikädessä treeniesi kanssa
+ Ruokaa ei mene roskiin
+ Elämä on stressittömämpää, sillä illan ateriat ovat selvää pässinlihaa
+ Ylimääräiset ja lihottavat napostelut jäävät pois
+ Herkkuhimot pysyvät paremmin hallinnassasi
+ Pääset helpommin jyvälle mahdollisista ruoka yliherkkyyksistä ja allergioista
+ Opit tuntemaan kehosi viestejä paremmin
+ Et kärsi morkkiksia
Miinukset
– Joskus tietyn ruoan saaminen vaikka tienpäällä voi olla haastavaa (ratkaisu löytyy omista eväistä)
– Et voi kulkea mielitekojesi mukaan (pitää sinut kuitenkin varmasti oikealla polulla ja kuljet kohti tavoitettasi)
– Et voi käydä juhlissa tai ulkona syömässä (vaihtoehtoja on aina ja monesta ravintolasta saa lihaa, pastaa ja kasviksia. Juhliin voit tuoda omat eväät tai syödä mitä ruokavaliosi sallii)
– Joskus sosiaalisuus saattaa kärsiä tietynlaisissa tilaisuuksissa
– Kun totutat itsesi tähän, on kaavasta hakala joskus poiketa. Saattaa tuottaa päänvaivaa joskus
Syön mitä mieleni tekee
Plussat
+ Vapaus syödä mitä vain, koska vain
+ Ei sosiaalisia rajoitteita
+ Sinua ei katsota pahalla omien rajoitteidesi ja toiveidesi vuoksi
Miinukset
– Syöt liian vähän tai liian paljon
– Rahaa kuluu ruokaan helposti enemmän
– Ajankäyttö kaupassa venyy ja haahuilet päättömästi hyllyjen välissä
– Huomaat juuri ennen treenejä olevasi nälissäsi
– Ateriarytmi saattaa kadota
– Et tunnista nälkää
– Huomaat kiireessä unohtavast usein syödä
– Et syö tarpeeksi monipuolisesti
– Kärsit mahdollisesti ruokamorkkiksista
– Vatsasi ei toimi optimaalisesti
– Et kehity haluamaasi suuntaan yhtä optimaalisesti, kuin oikeanlaisella rarvinnolla voisit
– Ruokailusi painottuvat liikaa esimerkiksi hiilihydraatteihin, vaikka lihakseksi kaipaisivat proteiinia
Kärjistetysti ns. vapaa syöminen sopii esimerkiksi niille, joilla ei ole ongelmia painonhallinnan suhteen, tai omat tavoitteet eivät vaadi siihen tarvittavaa optimaalista ruokavaliota, eikä ulkoisia/sisäisiä muutoksia ole tarpeen tehdä. Ne jotka kykenevät noudattamaan tällaista linjaa, ovat usein hyvin tietoisia jo kehostaan ja ruokavalio on yleisesti toimivalla pohjalla. Osalle sopii myös näiden kahden välimuoto, jolloin ruokavalio on laadittu ja sitä noudatetaan pääsääntöisesti, mutta poikkeukset ovat sallittuja. Välimuotoon upottaisin myös henkilöt, joiden ei ole tarpeen noudattaa mitään tiettyä ruokavaliota, vaan se on toimiva jo itsessään ja ravinnosta tiedetään jo jonkin verran. Tiedetään, osataan ja toimitaan sen mukaan.
Osa saattaa tietää mikä on terveellistä, mutta ei silti elä tämän opin mukaan. Ruokavalio helpottaa usein silloinkin. Usein etukäteen laadittu ruokavalio pohja myös motivoi ihmisiä. Ruokavalio ei tarkoita sitä, että sinulla olisi 7 eri ruokaa listallasi. Niitä voi hyvinkin olla vaikka 50! Mielestäni syömisen ei pidä olla tylsää! Ruokavalion noudattaminen ei parhaassa tapauksessa ole tylsää, vaan motivoi ja tuo haluamiasi tuloksia tai vastauksia.
Kokeilin tässä muutaman kuukauden ns. vapaata linjaa ruokailun suhteen. Sinällään se ei perus runkoani kovasti muuttanut, sillä syön terveellisesti oli minulla ohjetta tai ei. Alkuun se tuntui vapauttavalta, sillä olin noudattanut 10kk ruokailuja paperilta. Lopulta tämä vapaaliito alkoi kuitenkin tökkiä ja niin alkoi kehokin. Se ei pitänyt tästä menosta laisinkaan. Niimpä aloitin jälleen erittäin hyvillä mielin uuden ruokavalion. Olen vähän “kaikki tai ei mitään”-tyyppi. On kuitenkin hienoa huomata, kuinka oppii tuntemaan kehoaan edelleen yhä paremmin – mikä toimii minulla ja mikä ei.
Olo on heti parempi ja mielikin paljon pirteämpi. Homma toimii, kunhan uskoo itse prosessiin. Tottakai minustakin välillä tuntuu, että eihän tällä ruokavaliolla voi kiristyä, kun ruokaa on näin paljon! Tämä on onneksi käyty jo aikaisemminkin läpi ja tiedän kuinka homma kohdallani toimii. Pääkoppa on usein suurin esteemme. Ei saa ajatella liikaa ja maltti on valttia – taas.
Kroppa hyrähti käyntiin jo toisena päivänä, joten sekin todistaa jotakin. Ihan näin nopeaa toimintaa en kuitenkaan odottanut, mutta tämä lupaa hyvää. Seuravaat 3 kuukautta on aikaa työstää hommaa eteenpäin ennen seuravaa lomareissua. Aikaa on siis hyvin ja tuloksia saadaan varmasti. Uutena poikkeuksena itselleni on treenit, sillä ne painottuvat toiminnallisempaan treeniin. Treenaan pääsääntöisesti siis TFW:llä ja teen sielllä 3-4 treeniä viikossa. Nyt otan mukaan myös salitreeniä 2/viikko. Salilla olisi tarkoitus painottaa niitä omia heikkoja kohtia ja vahvistaa niitä paremmiksi.
Mielenkiintoista nähdä kropan muutokset! Tämä on jotenkin niin stressitöntä, kun on taas ohjenuora jota seurata. Elämä on taas järjestyksessä ja omissa hyppysissä. Nyt tulokset ovat enään kiinni omasta työstä.
Ps. Vielä voitte tukea Minifitnestä kohti voittoa vuoden sport & wellness-blogiksi! Käy äänestämässä tästä, jos et ole vielä antanut tärkeää ääntäsi <3 Iso kiitos kaikille äänestäjille jo tässä vaiheessa. Tulen arpomaan myöhemmin lippuja I Love me-messuille, jossa tullaan julkistamaan Suomen parhaat Sport & Wellness-blogit ensimmäistä kertaa ikinä. Toivottavasti mahdollisimman moni teistä on tulossa moikkailemaan meitä!
*tekstiä täsmennetty julkaisemisen jälkeen
Ihanaa viikonloppua ystävät!
Moikka!
Nyt pitää kyllä kommentoida ensimmäistä kertaa, tämä postaus pisti jopa hieman vihaksi.. Ajattelin kun aloitin lukemaan että voisi tulla hyviä pointteja, mutta tässähän sinä vain ja ainoastaan kehut tuota omaa ohjelmoitua ruokavaliota ja lyttäät täysin vapaan syömisen! Itse olen todella hyvässä kunnossa (vaikka nyt itse sanonkin) ja syön juurikin niin vapaasti kuin haluan. Aikamoista yleistystä ja kärjistämistä oli sinun listauksessa vapaan syömisen miinukset. Miten voit muka tietää että jos syö vapaasti ei syö tarpeeksi monipuolisesti? Tai miten niin muka jos syön mitä mieli tekee niin syön liian vähän tai paljon? Syönhän juuri sen verran mitä mieleni tekee, ja se ei todellakaan ole liikaa tai liian vähän.. Ja miksi ihmeessä huomaisin ennen treenejä olevani nälissäni, tai jos huomaan otan banaanin ja thats it, maailman loppuko? Millä perustelet myös sen, että syön koska mieli tekee ateriarytmini saattaisi kadota? Onko jonkin tietyn ateriarytmin noudattaminen jotenkin parempi kuin syöminen silloin kuin tarvitsee tai haluaa? Sitten kohtaan “et tunnista nälkää”, miten niin ihminen ei tunnista nälkää jos syö koska haluaa? Tai miten perustelet väitteesi “et syö tarpeeksi monipuolisesti”? Miksei ihminen, joka syö koska haluaa voi syödä tarpeeksi monipuolisesti….? Ja siis anteeksi miten ihmeessä en muka kehity haluamaani suuntaan, jos syön koska haluan? Siis hei cmon, miten niin en muka saa hyvää ruokaa jos syön koska haluan? Sitten vielä lopuksi, kyllä musta alkaa ruuan tarkkailu mennä hieman överiksi jos pitää juhliin raahata omia eväitä? Kyllä nyt ihminen voi tavallisella ruokavaliolla ja normaalilla elämällä käydä ulkona syömässä tai jos ei voi (minun mielipiteeni) on kyllä elämän prioriteetit ulkonäössä liian kovat. Anteeksi nyt todella todella kärkäs kommenttini, pidän blogistasi, mutta jotenkin tämä postaus oli minusta aivan järkyttävän kuuloinen enkä voi ymmärtää tästä yhtikäs mitään! En tiedä ymmärsinkö postauksesi jotenkin väärin.. Anteeksi tämä super pitkä kommentti, halusin vain päästä avaamaan ajatuksiani 😀 olen siis itse ammattiurheilija, ja olen kilpaurheillut koko ikäni! Syön tasan silloin kuin haluan, vaikka tietenkin onhan minullakin heti treenien jälkeen täytyy saada proteinia, mutta lähes tulkoon silloin kuin haluan! En nykypäivänä voi käsittää tätä hirveetä ruuan tarkkailua, mikä on mennyt aivan liiallisuuksiin. Itse ainakin syön kaiken maailman viljoja, hiilihydraatteja sun muita “pahoja” ruoka-aineita nykypäivänä ja voin paremmin kuin hyvin, ja olen keskimääräistä parempi urheilija kuin moni muu.
Hyvä kommentti Petra ja tosi hyvä näkökulma, kiitos kun jaoit sen 🙂 Mahtavaa että koet tämän toimivan itselläsi.Kirjoituksen tarkoituksena ei ole missään tapauksessa lytätä vapaata syömistä, sillä mikäli se onnistuu, on se varmastikin se ihanteellisin tila. Lopulta kuitenkin iso osa meistä ei osaa/kykenee tätä toteuttamaan. Toivoin kirjoituksen herättävän ajatuksia henkilöissä, jotka ehkä taistelevat tämän asian kanssa ja voivat saada vinkkejä ja ratkaisua tästä. Aina löytyy siis ratkaisu (: Ihanaa että olet niin tasapainoisessa ja suopeassa tilassa. Luulen myöss että urheilijana sinulla on varmasti enemmän tietoja ruokavalion ja ruoan suhteen, kuin monella muulla liikkujalla. Ruokavaliosi on varmasti perus terveellinen olettaisin (: Tsemppiä urheiluihisi ja mukavaa viikonloppua! -E
Moikka,
Samaa mieltä Petran kanssa. Mulla orjallisesti ruokavalio sekoitti pään ja sitä kautta kropan erittäin tehokkaasti. Ensin haluan painottaa, että tämä oli niitä ns. massadiettejä netistä, eli on tietty ryhmä, jolle on sama ruokavalio, jota kaikki noudattavat. Itsellä ei tuon dietin alussa ollut tarpeeksi tietoa ravitsemuksesta ja kropan toiminnasta joten metsään mentiin. Mulla oli lähes koko ajan nälkä, minkä torjuin itsepintaisesti, koska ruokavaliossa nyt vain oli tuo tietty määrä ruokaa enkä tajunnut että se on mulle aivan liian vähän. Dieetin jälkeen nälän tunnistaminen olikin sitten aivan kateissa. Nälkä oli koko ajan, ihan sama mitä söin. Samoin mieli teki vain kaikkea paskaa mikä oli ollut kiellettyä dieetillä. Karjalanpiirakat, vanukkaat, leivät jne.. omnomnom.
Sanomattakin selvää, että tuon jälkeen kroppani oli aivan sekaisin. En tunnistanut aitoa nälkää ja halusin syödä vain kuraa. Ja seurauksena painoa kertyi…
Nyt tuosta on reilu vuosi ja olen oikealla tiellä. En todellakaan noudata mitään ruokavaliota, vaan olen opetellut syömään sitä mikä tekee keholleni hyvää ja mistä pidän. Syön siis täysin vapaasti ja niin kuin haluan ja se on pääasiassa terveellisesti.
Toki eri asia, jos ruokavaliota muokataan kehoa kuunnellen, mutta varsinkin noissa ns. massadieteissä näin ei tehdä ja tämä olisi jokaisen hyvä ottaa huomioon, varsinkin jos omat tiedot ja taidot ei muutosten tekemiseen riitä.
Moi! Mistä juuri itselleen sopivan ruokavalion sitten saa, ja kuinka paljon erilaisten ruokavalio-ohjelmien ostaminen maksaa? Vaikuttaako se, että olen alle 18-vuotias ruokavalion saatavuuteen?
Heippa Julia!
Esimerkiksi ravinto-asiantuntjat ja personal trainerit tekevät näitä. Monet tekevät näitä myös etänäkin. Paras ruokavalio itselleen löytyy usein ajan kanssa, mikäli ongelmia siis ylipäätänsä on. Ruokavalio halutaan usein silloin, kun jokin tökkii esimerkiksi a. treenaamisessa b. palautumisessa c. ulkoisesti tai sisäisesti -E
itse olen samoilla linjoilla edellä kommentoineen petran kanssa; eikö ideaalitilanne ole juuri se että mitään “lappua” tai “ruokavaliota” ei tarvitse noudattaa, vaan syö nimenomaan omaa kroppaansa kuunnellen! Toki erinäiset ohjelmat ovat hyviä esimerkiksi silloin kun opetellaan syömään oikein, mutta mielestäni on karmivaa että säännöllisesti kerran vuodessa pitää palata ruotuun, eli tehdä päätös noudattaa taas jotain tiettyä ohjelmaa “kun nyt on tullut ruokailtua vapaammin”. Tuntuu että välillä jengillä unohtuu nimenomaan tuo että syöminen on vain yksi pieni osa elämää eikä mikään itse tarkoitus..
itsekin tosin vielä opettelen asiaa, mutta sen olen tajunnut että en missään nimessä halua “ruokavalioni” olevan mikään ennaltamäärätty ja orjallisesti noudatettava ohjelma aanelosella.
PS. Blogistasi kyllä pidän!! 🙂 kiitos!
Heippa Anniina,
Kiitos tästäkin kommentista (: Uskon että oma olotila kertonee jo paljon sun ja Petran ruokavalio rungosta – ongelmia ei ole ja se on ihanteellisin tila. Näin on todellakin parasta, mutta ei kuitenkaan mahdollista meille kaikille. Ruokavalio ei aina myöskään tarkoita tekstiä, vaan se monilla myös ohjelmoituu tietyn tyyppiseksi ihan automaattisestikin, tehdään itselleen hvviä ja toimivia valintoja. Tämä on sinun ruokavaliosi silloin. Orjallinen noudattaminen on hyvä niille, jotka opettelevat parempia elämäntapoja, eikä vielä tunnisteta täysin mikä on terveellistä ja mikä ei. Myös tietyissä tavoiteellisssa kehonmuokkaus tai tulostavoitteissa tämä on tarpeellista. En kannata myöskään sitä, että ruokavalioita tulisi noudattaa vuodesta toiseen. Se on hyvä apu silloin, kun tavoitteisiin ei päästä ja sinne halutaan. Kaivataan muutosta tai ratkaisua ongelmaan. Ihanaa että olet löytänyt itsellesi toimian ratkaisun!
Kiva että pidät meiningistä <3 -E
Olen lukijoista sitä “pullukka vailla tuuppausta oikeaan suuntaan” osaa, ja minusta tämä postaus oli kyllä ihan järkevä. Ihan näin tiukka (juhliin omaat eväät) en välttämättä lähtisi, mutta riippuu varmasti myös juhlimistiheydestä. Omalla 3 krt vuodessa tahdilla ei varmasti ole merkitystä kokonaisuuteen. Tässä tuli kuitenkin hyviä pointteja, ja opetteluvaiheessa se A4 olisi hyvä. Eihän ekoilla salikerroillakaan muistanut ohjelmaa ulkoa vaan sitä luntattiin lapulta 😉 Tämmöinen toisenlainen kanta myös tasapainottamaan…
Heippa Meku,
Kiva saada näkökulmaa lisää (: Tuolla sinun juhlatahdillasi sillä ei tosiaan ole merkitystä ja noiss määrin soisin ihan vapaan syömisen juhlapäiville – nehän ei hommaa kuitenkaan kaada, kun muuten syödään järkevästi. Kiitos tästä Meku -E
Olen samaa mieltä parin kommentoijan kanssa, jotka kritisoivat tekstiä. Ymmärrän jossain määrin tuon orjallisen dieetin esim. Jos on tarve laihduttaa tai on kisaaja tai yksinkertaisesti ulkonäkö on todella tärkeää. Mutta ns. normaalille ihmiselle orjallinen ruokvalio melko usein aiheuttaa kyllä stressiä! Ja on kaikenlisäksi mielestäni turhaa! AInakin itse voin sanoa, ett ennen en syönyt juuri ollenkaan mitään herkkuja ja välillä olin ilman viljoja ja välillä maitotuotteita. Ja en voinut yhtään sen paremmin kun nytkään! Liikun edelleen monta tuntia viikossa ja syön ruisleipää, maitotuotteita, kotiruokaa ja vaikka tupla-patukan ja lakritsan joku päivä!!(kerran-pari viikossa) ja olen 50kg ja 162 cm. Eli mitä pelkäsin itse sillon kun söin orjallisesti, että lihon. Mutta niin ei ole käynyt! Vaan oloni on stressittömämpi!! TOki jos huomaisin, että alan lihoa niin varmasti jättäisin herkut vieelä vähemmälle ja lisäisin liikuntaa vielä enemmän. Mutta kaikkia ei voi eikä pidä miellyttää!:D Jollekin voi sopia tarkkaruokavalio mutta tuntuu jotenkin , ettei se sopisi kuitenkaan pidemmän päälle kenellekkään! VOin olla väärässäkin.
Kiva kuulla että se toimii sinulla (: Tapauksessasi mitään ongelmaa ei selvästi ole ja tämä kyseinen tapa toimii sinulla hienosti.
Upeaa! Meitä on niin moneen junaan -E
Vielä pakko lisätä jo 15 kg laihduttaneena, vielä toinen mokoma jäljellä (165 cm ja nyt 76 kg). Tiukka ruokavalio on hyvä ainakin minulla, koska se on järkevästi koostettu aikoineen, joten jos tunti ruuan jälkeen tekee mieli jotain tai muka olisi nälkä, voi mielessään todeta että voi voi, näillä mennään ja turha ajatellakaan. Toki kuten muutkin ovat sanoneet, on eri tilanteita ja joillakin terve ruokavalio on niin sisäänrakennettua että erilliset ohjelmat vaan ärsyttää, mutta on myös muunlaista. Joillakin rutiinit ja ohjelmat vapauttavat energiaa muuhun, ja hyvä niin. Kukin tavallaan 🙂
Kiitos Merja kommentistasi ja ajatuksistasi (: Erittäin hyvä pointti tuon ruokailu-aikojen suhteen – Ruokavalio auttaa pysymään helpommin oikeilla raiteilla ja kiusaksille tulee sanottua vahvemmin ei säännöllisen rytmin kautta. Ihana kuulla myös tämän puolen tarinoita, kiitos tästä ja isosti tsemppiä sinulle -E
Mä oon kanssa samaa mieltä useamman kommentoijan kanssa. Mutta ilmeisesti olet lähinnä omasta näkövinkkelistä listannut noita juttuja. 🙂 Toivottavasti vaan kellekään ei jäisi sellainen mielikuva, että terveellistä, tasapainoista ja treenienkin kannalta kehittävää syömistä ei voisi toteuttaa ilman lippulappusia ja tiukkaa kontrollia (minkä en usko olleen kirjoituksen pointtina). Oon ite aina mieltänyt tarkan ohjeiden mukaan syönnin ehdottoman tarkoituksenmukaiseksi lähinnä tiukoille projekteille, esim. fitnesskisaajien dieeteille. Toki siitä voi monelle tietyntyyppiselle ihmiselle olla hyötyä myös esim. oikeiden annoskokojen ja ateriarytmin *opettelussa* sekä rasvanpoltossa alkuun pääsemisessä, mutta mun mielestä normaaliin jokapäiväiseen painonhallintaan ja sellaiseen itsekin harrastamaani “tavistreenaukseen” eivät ruokavaliolappuset kuulu, tai niiden ei ainakaan pitäisi olla ihanteena. Terveeseen elimistöön on nimittäin kätketty aivan upea painonhallintajärjestelmä ja “hyvänolontutka”, joka on sata(miljoonaatrijljoonaa) kertaa viisaampi kuin yksikään laskuri tai ruokavalio, kun sitä oppii kuuntelemaan. Esim. kenenkään todellista energiantarvetta on mahdotonta täsmällisesti laskea, mutta keho kyllä itse tietää sen. Niinpä jos jonain päivänä on tullut jostain syystä kulutettua vähän enemmän kuin normipäivänä, saatan napata kuudennen aterian kun illalla ennen nukkumaanmenoa vielä nälkä kaihertaa. Tai vastaavasti jos on tullut syötyä joku ilta poikkeuksellisen tukevasti, menee seuraava päivä normaalia kevyemmin ihan luonnostaan. Mun mielestä on jotenkin tosi surullista, miten vähän tästä hienosta systeemistä puhutaan sen jäädessä näiden kaikkien valmiiden ruokavalioiden varjoon. En voi ymmärtää, kun muuten tosi fiksutkin ihmiset päivittelevät esim. “nyt en varmaan kehity optimaalisesti treeneissä kun söin ohi ruokavalion ylimääräistä, oli vaan niin nälkä”. Keho kertoo ihmeellisiä asioita ihmeellisen tarkasti, jos haluaa sitä kuunnella. 🙂
Mutta joo, sori, ehkä ajattelen käsitettäsi “ruokavalio” vähän yksioikoisesti, jos “ei ruokavaliolla” tarkoitetaan, että syödään todellakin ihan mitä sattuu eikä niinkään syömistä ilman jotain listaa. Olenhan itsekin tavallaan ruokavaliolla, sillä noudatan kyllä ruokavaliossani tiettyjä periaatteita. Esim. kasviksia ja proteiinia joka aterialla, hiilareita 2-3 kertaa päivässä, normipäivänä 5 ateriaa ja palkkari. Sitä “mitä sattuu” syömistä n. 10-20% ajasta hyvällä omallatunnolla. Eli jotkut ohjaavat tukipilarit järkevässä ruokavaliossa toki täytyy olla, mutta ennaltamäärätty ruokalista ja varsinkin ruokavaaka kiristävät jo pelkkänä ajatuksena vanteen lailla mun päätäni. Mutta toki tässäkin me ihmiset olemme erilaisia, kuten monissa muissakin asioissa. 🙂
Hyviä pointteja Veera Ilona nimenomaan kehon omien viestien kuuntelemisesta (: Viimeisessä kappaleessa kiteytät tämän pointtini asiaan! Osalla nämä terveelisest periaatteet jo puuttuvat ihan itsessään, jolloin hyvää runkoa on mahdotonta toteuttaailman ohjeita. Listasin mahdollisia pointteja, jotka eivät kaikki varmasti päde jokaisen henkilön kohdalla, mutta ovat mahdollisia. Nämä eivät ole siis tarkoitettu “asia on näin”-ajatuksella (: En itsekään kannata vaa’an kanssa elämistä, vaan sen tulisi ohjata sinua joko projektisi alussa, tai tiukoissa tavoitteissa, kuten fitnesskisat. -E
Tämä teksti on herättänyt vahvoja rekatioita niin puolesta kuin vastaan. Omasta puolestani voin sanoa, että olen enemmänkin sen kannalla, että tietyn ruokavalion noudattaminen tulisi olla vain hetkellinen aihe elämässä ja suunnattu henkiöille, jotka eivät esimerkiksi tunnista eri ruoka-aineiden erilaisuutta ja suhteellisia määriä (hiilarit/rasvat/protskut osana tasapainoista syömistä). Kun nämä perustiedot on hankittu, olisi syytä pyrkiä oppimaan niiden intuitiiviseen käyttöön.
Itselläni on taustaa kaikkien ääripään ilmiöt (ruokatrendit, syömihäiriöoireet bulimia, ortoreksia jne) kokeilleena ja kokeneena. Eri vaiheiden jälkeen päädyin terapiaan ja sen myötä olen huomannut juurikin sen, että ruokailun ajattelemisen pitäisi olla vain yksi pieni osa elämää. Usein ruoan korostunutta ajattelua ajaa tunne hallinnan puutteesta omassa elämässä ja elämään pyritään saamaan järjestystä sillä että kaikki on täydellisesti suunniteltua. Se on totta, että elämä tuntuu vapautuneemmalta, kun _tietää_ että mm. ruokavalio on ns täydellinen, mutta se ei todellisuudessa poista ihmisen sisällä asuvaa neuvottomuutta ja pelkoa elämän hallitsemattomuudesta. Tästä voi lukea rivien välistä merkkejä mm sen perusteella jos ajatukset esim juhliin tai matkalla lähtiessä ovat ensimmäisenä siinä, saako paikan päältä itselle sopivaa ruokaa jne. vaikka todellisuudessa ihmisten seurasta nauttiminen ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat niitä asioita, joiden keskiöön saaminen olisivat kenties kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta niitä kultaisimpia.
Omalla kohdallani voin sanoa, että em sosiaaliset tilanteet ovat olleet jokseenkin väsyttäviä ja esim lennokkaan porukassa vietetyn illan jälkeen saatoin odotella unta montakin tuntia, koska mieleni oli todella ylikuormittunut kaikesta sosiaalisesta kanssakäymisestä ja kelasin kaikkia keskustelu uudelleen ja uudelleen ja koin usein epäonnistuneeni. Nyt kun henkinen kapasiteettini on pikkuhiljaa kasvanut, voin todellakin nauttia kokonaisvaltaisemmin seurasta ja juhlien tarjoilut ovat mielessäni yhä pienemmässä roolissa. Huomaan myös syöväni seurassa vähemmän, koska en enää koe ahdistuneisuutta samalla tavalla.
Tällä hetkellä minullakin on ruokavaaka keittönpöydällä, mutta huomaan käyttäväni sitä yhä harvemmin. Toivon, että osasin ilmaista itseni tässä tekstissä ystävällisesti, sillä koin vain todella suurta samaistumista tilanteeseesi Eevi ja halusin jakaa ajatukseni.
Kiitos tarinan jakamisesta Sari! Erittän hyviä ja uusia pointteja tässäkin. Olen samaa mieltä siinä, että ruokavalion noudattaminen sopii tiettyihin tilanteisiin ja sen ei kuuluisi hallita elämää. Vaikka itse sanoisin noudattavani tiettyä ruokavaliota, tarkoittaa se usein että, ohjaudun atomaattisesti valitsemaan esimerkiksi aampalaksi puuroa. Tämä ei siis aina edes poikkea ns. normaalista mitenkään, mutta pitää paremmin oikealla suunnalla (: Vaakaa en itsekään käytä, sillä arvioiminen riittää. En myöskään toivo kenenkään ymmärtävän ruokavalio-sanaa niin, että syötäisiin liian niukasti – usein itse pohtiessani ruokavaliotani, se pysyy paremmin monipuolisena ja runsaana. Omalla kohdallani ruokavalio on myös tällä hetkellä välttämätön, sillä ilman sitä, en saavuttaisi haluamiani tuloksia. Minun ruokavalioni muuttuu tietyn suunnitelman mukaan, joka tukee tuloksia ja tavoitetta. Parasta on myös se, että en luovu mistään, kosk ruokavalio koostuu ihan niistä normaaleistakin valinnoista (: -E
Sari! Pakko laittaa kommenttia, sillä puit juuri ajatukseni sanoiksi.
Itselläni taustalla samat asiat ja oikeestaan edelleen opettelen syömään “vapaammin”. Voikin olla, että fyysisesti voisin paljon paremmin, mikäli katsoisin listaa eikä väsymys painaisi, mutta jestas se stressi ja ahdistus, joka siitä seuraisi. Määrittäisin itseni ihmisenä vain ja ainoastaan sen listan pohjalta.
Eevi, pidän blogistasi, mutta toisinaan otat huomioon vain ylipainoiset tai jotka kamppailevat painonsa kanssa ja unohdat meidät, jotka kamppailemme mielemme kanssa. Kokonaisvaltaista hyvinvointia on osata ottaa molemmat puolet huomioon, ja liian usein olen huomannut, kuinka (me) eksyneet etsimme tietämme ja hyvinvointiamme listojen ja grammojen ääreltä, koska hei, ainakin kroppa toimii..
Vorni, osuvasti sanottu, samaistun! Täällä toinen samanlainen (you are not alone).
Hyvin kommentoitu Sari, tunnistin myös itseni kommentistasi.
Näkisin asian niin, että paljon liikkuva urheilija saa varmasti anteeksi ruokavaliossaan asioita joita vähemmän liikkuva ja painonsa kanssa taisteleva tekee. Toiset osaa koostaa ruokavalionsa mutu tuntumalla terveellisemmäksi ja toiset eivät ole eläissään sellaista osanneet tehdä.
On eri asia jos pysyy ruodussa vaikkakin muutamia nameja viikossa napaansa ahtaa, kuin jollain se muutama nami voi olla totaalisen liikaa ja kaikki lähtee taas lapasesta. Monesti me kyllä opimme ajan kanssa, myös sen että normaalipainossa pysyminen on suhteellisen helppoa vaikka välillä mummon kermakakkua syökin.
Nekin ketkä ennen ovat taistelleen ruokavalionsa kanssa, oppivat kyllä. Luulen että vapaassa syömisessä on vaikeinta että se on vain ON tai OFF vaihe.
Hei suuret kiitos tästä, erittäin hyvä kirjoitus Eevi! Tykkään muutenkin positiivisesta “jalat maassa” -asenteestasi sekä tyylistäsi kirjoittaa!