“Some ei ole ammatti”

Intohimosta liikkumiseen

Päätin luoda oman urani ja tulevaisuuteni oman intohimoni varaan kuutisen vuotta sitten. Vanhemmat ihmiset varoittelivat, nuoret kannustivat. Lähdin tuolloin turvallisesta palkkatyöstä, jossa ei ollu mitään vikaa – se ei vain ollut intohimoni enää. Hyvinvointiala oli tuntunut aina omalta jutulta ja uskoin siihen. Lähdin kuitenkin samaan aikaan “somevesille”, joka oli aika vierasta vielä tuolloin. Halusin vain tuottaa kivoja kuvia, sekä opetella kirjoittamaan – rakastin aineiden kirjoittamista kouluaikoina, joten tämä tuntui luistavan kuin vanhasta muistista.

Halusin luoda työn, joka olisi omaa käsialaani. Samaan aikaan tein sitä mitä olen aina rakastanut – liikkumista ja valmentamista. Itsenäinen, pitkäjänteinen ja vapaa luonteeni tuntui sopivan tähän yritysmaailmaan hyvin. Saatoin päättää kaikesta itse. Siitä seurasi myös paineita ja vastuuta, mutta siihenkin kasvoi vauhdilla. Tähän ei kuitenkaan koskaan turru tai totu, vaan sen kanssa oppii elämään. Some ei kuitenkaan voinut olla ammatti, joten pysyin siitä vaiti. Sana blogaaja aiheutti tuhahteluja. Myöhemmin myös personal trainerin työ tuntui menettävän merkitystään sen trendikkyyden myötä. Tuli vale-PT otsikoita ja nopeasti myös blogaajat nostettiin ainakin verottajan toimesta esiin. Hyvinvointiala ja samaan aikaan sosiaalinen media kasvoi kohisten.

Mitä sinä haluat?

Sisäistä paloa ja tunnetta kannattaa kuunnella, oli se sitten mikä tahansa. Siinä on nimittäin PALJON isommat mahdollisuudet lyödä läpi, kun jollakin mihin ei ole itsellään tunnesidettä. Tunnesiteen merkitys on valtava. Vaikka kuinka sain kuulla siitä, että samanlaisia tekijöitä on jo, ei se tarkoittanut minulle koskaan sitä, että minä en voisi erottua ja onnistua. Vaikka arvostusta ei tulisi ulkopuolelta, täytyy arvostuksen itseään ja omaa työtään kohtaan tulla sisältäpäin. Silloin se on aitoa. Omaan juttuun täytyy uskoa, muuta vaihtoehtoa ei ole. Saatat olla luomassa juuri uutta ammattia!

Arvot ohjaavat paljon arjen valintojamme ja omalla kohdallani myös sitä, millaisia valintoja teen työelämässä – se on yksi arvoistani, mutta sen alle ei suinkaan mene raha. Sen alle kuuluu minulla mm. merkityksellisyys. Jos arvosi ei maksa sinulle mitään, se ei ole todellinen arvosi. Tämä on mielestäni hyvä muistisääntö kaikkeen. Jokainen asia, jolla on meille merkitystä vaatii oman hintalappunsa. Juttu piileekin siinä, että sen on valmis maksamaan. Omat arvoni ovat myös muuttuneet vuosien saatossa ja työ arvona on myös muuttanut muotoaan – sen vuoksi samat jipot ja porkkanat eivät enää toimi minuun, eivätkä ne siksi saa minua liikkeelle.

Sosiaalisen median muutokset

Sosiaalisen median tekijänä olen nähnyt alan huippuvuodet, sekä myös sen, kuinka nopeasti trendit laskevat. Vaikka sitä saattaisi ulkoapäin ajatella, että sosiaalisen median tuottajilla menisi lujaa nyt, on totuus toinen. Huippu oli silloin, kun siitä alkoi muovautua trendi. Nyt tekijöitä ja tuottamisen muotoja on jo liikaakin. Raha, jota yritykset investoivat hajautuu laajemmalle. Myös budjeteista kiristetään jatkuvasti. Kuluttajat ovat tietoisempia kaikesta ja tietoa on saatavilla helposti. Tylsistyminen on kirosana ja uusia virikkeitä vaaditaan jatkuvasti. Nopeatempoisuus korostuu yhteiskunnassamme, joka näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Tätä alaa piinaa myös sama vitsaus, mitä tahansa muutakin ammatinharjoittajaa. Hinnoittelu ja erityisesti alihinnoittelu. Kun yksi ei arvosta työtään riittävästi, syntyy siitä vähitellen epidemia. Työn arvo laskee pysyvästi. Elämässä et voi koskaan laskea minkään varaan, sillä kaikki todennäköisemmin muuttuu, kuin pysyy samana. On hyvä nauttia hetkestä, mutta myös mukauduttava muutokseen.

Sosiaalinen media on myös muuttanut tämän työn täysin. Se on muuttanut sen, millaista on olla julkisuudessa. Se on tehnyt sisällön tuottamisesta monipuolisempaa, mutta mielestäni myös paljon vaikeampaa. Monet jättäytyvät pois siksi, etteivät kestä ulkoapäin tulevaa painetta. Kommentteja ja kuraa, jolta ei voi kukaan välttyä täysin. Tekeminen on muuttunut koko ajan ammattimaisemmaksi ja osittain myös ohjeistetummaksi. Oma sisäinen luovuus saattaa toisinaan kärsiä.

Myös riittämättömyyden tunne tuntuu vaivaavan meitä kaikkia. Jos julkisuus ei ole uran ja työn kannalta merkityksellistä, minäkin jäisin pois. Se nimittäin moninkertaistuu tällä alalla, jossa kilpailu on kovaa ja omat tunnit eivät tunnu riittävän mitenkään kaikkeen. Silloin on hyvä muistaa kaksi asiaa; 1. somen luoma illuusio siitä, että joku toinen jaksaa ja pystyy aina 2. Vertailu ei kannata, sillä se ei ole totuus. Siitä saattaa tosin muodostua oma totuutesi, mikäli tälle ajatukselle antaa liikaa arvoa

Vaikka kuinka olenkin hetkessä eläjä, enkä murehdi sen suuremmin tulevaa, on joitain asioita hyvä pohtia. En esimerkiksi usko, että olisin kovin helposti valmis menemään takaisin palkkatöihin. Yrittäjän vapaus ja päätäntävalta on kiehtovaa. Toisaalta myös siitä saa suurta tyydytystä, kun saa itse tehtyä rahansa. Mikä olisi se juttu, jolla tulisin toimeen ilman sosiaalista mediaa ja esillä oloa? Vai onko maailma muuttumassa juuri siihen, että jopa brändeiltä vaaditaan kukoistamista Somessa? Onko Some loppuelämän menestyksen kannalta välttämättömyys?

Julkisuuden merkityksestä

Oma näkemykseni kuitenkin on edelleen se, että julkisuudessa ollaan syystä. Se on yksi äärimmäisen hyvä työkalu omalle tekemiselle ja intohimon kasvattamiselle. Siksi aikoinaan myös nousin esiin. En siksi, että vain halusin. Julkisuuden henkilönä oleminen ei ole ammatti. En haluaisi yhdenkään nuoren tavoittelevan sellaista, mutta silti se tuntuu olevan kova trendi. Se johtuu varmasti siitä, että kuva jää hyvin yksipuoliseksi ja kiiltokuvamaiseksi. Julkisuudessa olevat henkilöt eivät tienaa vierailemalla tv-ohjelmissa, poseeraamalla lehtien kansissa, tai antamalla haastatteluita. Ei ainakaan tässä maassa. On oltava syy; mitä haluat tuoda esiin? Syy sille kaikelle on oltava, muuten se on vain esillä oloa, jossa ei ainakaan itselleni olisi mitään pointtia. Nämä kaikki ovat yksi keino saada lisää töitä, mainostaa omaa työtään, osaamistaan, tai yritystään. Tämä on nimenomaan se puhumani työkalu kertoa uusista ideoista ja osaamisestaan. Yksikään ei elä pressipäivien tuotekassien sisällöillä. Myös sana julkkis on saanut uusia muotoja, sillä jos aikaisemmin näyttelijät, artistit ja TV-kasvot olivat julkkiksia, nyt myös sosiaalisen median kasvot voivat olla sitä.

Edes julkisuus ei takaa menestystä. Siihen ei kannata luottaa, sillä se peli on hataralla pohjalla. Tämä tuntuu kuitenkin olevan monen nuoren ajatus siitä, kuinka voisi itse menestyä. Intohimo ja oma juttu ovat paljon tärkeämpiä ja varmempia menestystekijöitä kuin se. Nostaisin myös esiin aitouden. Jos et kelpaa sellaisena, hyvä niin. Vain näin voimme löytää oman paikkamme. Kun aloitin täysipäiväisen työni hyvinvointialan yrittäjänä, tein itselleni selväksi omat säännöt ja rajani. Tekisin työtäni omien arvojeni mukaan. Jos menettäisin intohimon, en tekisi sitä enää, sillä muuten en eläisi arvojeni mukaan. Elämässä rahaa tarvitaan vain tietty määrä. Sen sijaan onnellisuutta, terveyttä, merkityksellisyyttä, rakkautta ja hyvää oloa kannattaa “kuluttaa”. Ne asiat tekevät elämästä tärkeää. On myös tärkeää muistaa kunnioittaa muita samalla alalla työskenteleviä. Terävöitä  omat motiivisi, keinosi ja pelisääntösi.

Määritä mitä oikeasti haluat ja tarvitset, ja ole valmis tekemään töitä intohimon kautta. Se mitä luo sydämestään ei voi kutsua ikinä turhaksi, onnistui siinä tai ei. Pelko on siinä mielessä täysin turhaa. Olen saanut elää unelmaani, mutta mikä on näin 30 vuotiaana unelmani? Itseasiassa täysin sama kuin 6 vuotta sitten, mutta muoto on kasvanut ja kehittynyt. Sain kaiken mistä uneksin ja olen elämästäni hyvin kiitollinen. Nyt seuraavat askeleeni tulevat kuitenkin tähtäämään siihen, että kaikella tällä on ollut merkitys. Julkisuus, sosiaalinen media ja työ, josta en ole ollut vapaalla. Tehtäväni on rakentaa tulevaisuutta itseni lisäksi muille sukupolville. Kaikki merkityksellinen syntyy ajan kanssa. Olen luottanut urani kohdalla paljon siihen, että asiat tapahtuvat kuten niiden kuuluukin. On tapahtunut paljon hyvää, unohtamatta huonoa ja vaikeaa aikaa. Se kuuluu meidän jokaisen elämään, kertoi sosiaalinen media millaista tarinaa tahansa. Jokaisella meillä on samat arkiset ongelmat, edustimme me mitä tahansa.

Mitä on hyvinvointi?

Tämä vuosi on tuonut mukanaan paljon muutoksia. Yhtenä isoimpana, oli perustaa täysin uudenlainen hyvinvointialan yritys, jonka tiesimme olevan vastaus meille jokaiselle. Perustimme kahden muun osakkaan kanssa Elämyspuu Oy:n tulevaisuutta varten heinäkuussa ja olemme aivan rakastuneet tähän konseptiin. Toteutan sen parissa edelleen omaa intohimoani ja arvojani. Ilman kuuden vuoden työtä tämä ei olisi ollut samanlaista. Ehkä en olisi edes päätynyt tähän paikkaan. Elämyspuu on kuin kuljetun polun määränpää, oman hyvinvoinnin avain.  Mieli on voimavara kaikkeen olemiseen ja tekemiseen. Kun siitä pitää hyvää huolta, löytyy kaikki vastaukset kaikkeen ulkoiseenkin. Me vain unohdamme usein juuri sen tärkeimmän kiireen ja stressin keskellä. Voimme itse päättää elämmekö hyvää elämää, vai epätasapainoista elämää, jossa tehtävänä on vain selviytyä.

Ehkä tämä kaikki on myös oma sisäinen vastalauseeni pinnallisuudelle ja riittämättömyydelle. Elämyspuun tarkoituksena on kirkastaa se, mikä elämässä on aidosti tärkeää ja merkityksellistä. Hyvinvointialan työni on muuttunut, mutta niin sen kuuluukin. Jokaiselta vaaditaan kasvua ja muutosta. Sen kuitenkin tiedän, mikä kaiken punaisena lankana on – voida henkisesti ja fyysisesti aidosti hyvin. Toteuttaa oman näköistä elämää ihan jokaikinen päivä. Henkinen hyvinvointi tulee olemaan meidän jokaisen ainut ja oikea voimavara!<3 On myös ihan mahtavaa huomata, kuinka oma työnkuva ja vuosien tekeminen kiteytyy juuri tähän kaikkeen nyt ja tässä.

MIETI mitä sinä haluat ja miksi? Mitä kohtaan sinulla on intohimoa ja paloa? Mistä nautit? 

Love, Eevi

Kuvat – Puurovisuals