En tiedä mitä sanoisin. Olen vihainen ja sisälläni kiehuu. Samaan aikaan koen surua. Pidän sen sisälläni ja puren hammasta. Mietin, miltä mahtaa tuntua vain katsella vierestä. Istua ja seurata ottelua, jossa piti itse otella. Sillä paikalla, missä nyt joku muu seisoo itsevarmana ja luottavaisena. Olemme Puolassa, Gdańskissa sijaitsevalla loppuun myydyllä Ergo areenalla. Isoilla näytöillä kuuluisi …
