Uusi brunssi löytö!
Sain vinkkauksen ystävältäni, että Robert’s Coffeella on hyvä brunssi – En tätä ennen edes tiennyt, että heillä on ylipäätänsä tarjolla brunssia! Kampissa Sähkötalossa kuulemma oli ja vielä hyvä sellainen. Hän tiesi kuinka vaativa olen, sillä haluan vaihtoehtoja riittävästi. Erityisesti terveellistä brunssia on välillä hankala saada kasaan. Pullaa ja kakkua tuntuu kyllä riittävän monissa paikoissa. Toivoisin brunssipaikkojen mieluummin panostavan siihen ruoan laatuun, kuin määrään. Ei niitä croisantteja ja kakkuja tarvitse olla viittä erilaista. Vihaan myös sitä ihmistungosta, mihin tuntuu törmäävän joka paikkassa – Siksi usein päädymmekin tekemään brunssimme itse. Haluan brunssin olevan rauhallinen, jossa voin istua mukavasti ystävien kanssa keskustellen ja nauttien.
Olin toiveikas kävellessäni aamuauringossa kohti Kamppia – Tämä brunssi oli jo vieraillut unessanikin edellisenä yönä. Uneni, eikä odotukseni olleet turhia. Ensinnäkin, siellä ei ollut vapaana ainoastaan lastenpöytää värikkäillä jakkaroilla (johon me kääpiöt kyllä mahtuisimme), vaan saimme ihan valita mieluisan pöydän – Haluaisinko istua pehmeällä nojatuolilla vai maata röhnöttää sohvalla. Kuinka ruhtinaallinen olo! Valitsin nojatuolin ja olin tyytyväisempi kuin koskaan brunssilla ollessani – Vaikka masu vielä kurnikin. Pian sekin oli tyydytetty ja neidin hymy oli herkässä.
Sitten siihen toiseen oleelliseen seikkaan. Ruoka. Monipuolisuus ja terveellisyys ovat asioita, joihin kiinnitän huomiota brunssilla ollessani. Nyt sain melkein kaikkea mitä brunssilta toivon – Ainoastaan marjat jäivät uupumaan puurostani. Hedelmiä onneksi riitti. Puurokin maistui omaan suuhuni jotenkin uskomattoman hyvältä – Omat mikropuuroni jäivät ihan kakkoseksi. Tarvitseeko kahvista edes mainita? No se oli parasta mitä brunssilla on ollut ikinä missään! Olen paha kahvikriitikko.
Ärsyttääkö teitäkin jos mehu tulee koneista? Kuinka kaukana se on lopulta mehusta? Asiakas ei tiedä yhtään mitä litkua juo oikeasti. Robet’s Coffee saa minulta kyllä pisteitä siitä, että mehuna ei ollut koneen sylkemää sokerilitkua, tai sitä perinteistä appelsiinimehua. Mehu oli aseteltu kauniisti lasipulloihin – Juon harvoin mehua, mutta tämä vei voiton. Makuvaihtoehtoina taisi olla persikka ja ananas.
Huomaatteko kuinka ihan “villiinnyin” ja laitoin hilloa puurolle, haha. Kertakaikkisen ihana lauantai ja brunssi. Herkuttelu brunsseilla ei ole mikään viikottainen juttu, joten ehkä näistä osaa nauttia siksi vielä enemmän 😛 Mieluummin minä herkuttelen näin, kuin esimerkiksi kilon karkkisäkillä kotisohvalla. Tästä päivä jatkui energisenä Indiedaysin blogipäivään!
Brunssi E
