VIRTA
Elämä kuljettaa. Oli suunta vastatuuli tai myötätuuli, luotan siihen. Luotan siihen että mihin tahansa leijailenkin, millaisen tahansa myrskyn tai tyyneyden se eteeni tuo minäkin päivänä, on sillä syynsä. Sen tehtävänä on ajoittain ojentaa ja opettaa, kovistellakin. Voin kuitenkin aina luottaa yhteen asiaan – sillä synkimmälläkin pilvellä on kultareunus. Sen sateen jälkeen tulee aina sateenkaari, josta voi löytää taas uusia värejä.
Uskoaan ei kannata koskaan menettää, eikä peloilleen saa antaa valtaa. Se on varmasti yksi tärkeimmistä opeista, jonka olen vuosien saatossa itseeni iskostanut. On uskottava olevansa juuri oikeassa paikassa ja uskottava ennen kaikkea siihen omaan sisäiseen ääneen. Joskus se kuiskailee, joskus se huutaa. Voitte varmasti kuvitella, mitä isäni minulle sanoi kun kuuli muutama vuosi sitten lopettavani toimistotyöt ja siirtyväni yrittäjäksi? Epäilijöitä on ollut, mutta en ole antanut heidän määrittää yhtään mitään. Ehkä juuri he ovat potkineet minua tietämättään…
Järki ei ole aina paras ystävämme ja siksi välttämättä muut ihmiset eivät kykene antamaan viisaita tai lohduttavia neuvoja. Joskus olet yksin, koska vain sinä tiedät mitä tunnet syvällä sisimmässäsi. Vain sinä kykenet näkemään sydämeesi ja tutkailemaan tunteitasi. Kunnioita ja arvosta itseäsi aina, vaikka muut eivät siihen kykenisikään. Kukaan muu ei voi tuntea kuten sinä tunnet. Yksikään unelma, ajatus tai tunne ei ole turha. Kunhan sinä koet sen tärkeäksi.
Luota itseesi. Luota elämän virtaan. Kaikkea ei voi perustaa järkeen. Silloin voit kuunnella vain sydäntäsi. Mitä se haluaa? Mitä vaistosi sanovat, jos järkeä ei olisi edes keksitty? Kysy nämä itseltäsi tänään. Saatat yllättyä vastauksista, joita löydät sisältäsi.
Tämä oli sinulle, E <3
Kiitos <3
<3 -E
ihana teksti<3 kumpa uskaltaisi aina tehdä niinkuin sydän sanoo, joskus tuntuu että se vaatii niin älyttömästi rohkeutta.Sitä kautta kuitenkin päätyy varmasti elämässä hienoimpiin asioihin, kuten sulla on käynyt toimistotyöt lopetettuasi!
Sitä se todella joskus vaatii Amanda <3 Tsemppiä ja voimahali! -E
Vielä kun joskus sais tolkkua siitä mitä se sydän sanoo, välillä olo on kuin sarjakuvista kun toisella olalla istuu piru ja toisella enkeli, ja toinen käskee yhtä ja toinen toista. Ja kun ei ihan oikeasti vaan tiedä, kumpi on järki ja kumpi sydän. Kärsivällisyys ei ole mun suurin hyveeni (ylläri), mutta toisaalta – ennen pitkää se sydän vie voiton kuitenkin, kyllä se joskus selviää.
Baha’i-uskon yhdeltä keskushenkilöltä, ‘Abdu’l-Bahalta, kysyttiin aikoinaan, kumpaa tietä ihmisen pitäisi seurata, järjen vai sydämen. Hän vastasi, että vain toinen niistä on tie – järki on vain valo, joka valaisee sitä tietä. Vastakkain asettelu olisi niin ihanan helppoa, mutta on paljon kauniimpi ajatus sellainen ihana puutarhan poikki kulkeva polku jota valaisee lempeät katuvalot ?
Kuulostaa Minttu niin tutulta! Mutta siinä kun asioita hetken punnitsee ja pohtii, saa sen vastauksen usein yllättävänkin yksinkertaisesti 🙂 <3 -E
Tämä kosketti. Kiitos.
Aivan ihanaa kuulla Lotta <3 -E
Hyvin sanottu. Tietenkin joku päivä kaikki kuolee johonkin ja silloin elämä ns lakkaa kantamasta, mutta parempi kun on siihen mennessä elänyt vs pelännyt. (Itse tosin uskon sielunvaellukseen joten vain keho ja mieli kuolevat..)
Kiitos hiira <3 -E
Kiitos Eevi! Tää tuli juuri oikealla hetkellä. Tsemppasi taas uskomaan itseensä, “kyllä minäkin pystyn” 🙂
MAHTAVAA <3 Pus! -E
Voi vitsi miten hyvä mieli tuli tästä tekstistä, kiitos!
<3 Kiva kuulla Ella -E
Hehe tää tuli niin oikeaan aikaan! 😀 Irtisanouduin juuri työsuhteestani ja aloitin tänään määrittelemättömän pituisen kesäloman. Ei järjellä ajateltuna ehkä ollenkaan järkevää, mutta kun en viihtynyt, niin en viihtynyt. Kyllä elämä tuo eteen jotain paljon parempaa, aivan varmasti. Nyt saa nauttia 🙂
OIKEIN Laura!! <3 Elämä kuljettaa juuri kuten pitääkin 😉 Kovasti tsemppiä "uuteen elämään" -E
Ihana teksti. Oon niin samaa mieltä. Ja jokainen meistä tarvis kannustusta ja uskonvalamista välillä omaan itseen ja omiin mahdollisuuksiin elämässä. Tää elämä on kuitenkin ainutlaatuinen ja voit itse vaikuttaa siihen ihan oikeasti, kun vaan osaa kuunnella sitä ääntä joka kuiskaa unemia. “Ei musta kuitenkaan tuohon ole, tyydyn tähän” on niin yleistä. Ei luoteta omaan itseen eikä uskalleta olla rohkeita ja tehdäkin eri tavalla. Mutta toisaalta taas joku voi nauttia elämästä joka ei ole niin tapahtumaa täynnä ja sekin on ok. Jokainen tavallaan. <3
Loistava viesti, kiitos Elina tästä <3 Hyviä sanoja meille kaikille -E
Moi Eevi! Jäit mun mieleen fitnesspäiväkirjoista, koska sulla on saman niminen koira kuin mulla 😀 (osaan aina kiinnittää huomiota oleelliseen). Mun Lola vain on musta ja lyhytkarvainen, mutta myös kääpiökokoa, kuten minäkin (158 cm, pituuden riemuvoitto 😉
Sain nyt vihdoinkin aikaiseksi lukea tän blogin muutamassa päivässä läpi, ja on kyllä tapahtunut huimaa kehitystä! 🙂 Aluksi ekoja juttuja lukiessa mua häiritsi, kun oli niin paljon kirjoitusvirheitä, mut onneksi jutut on muuten olleet hauskoja ja viihdyttäviä. Toivottavasti et loukkaannu tuosta kun mainitsin noista kirjoitusvirheistä, se nyt oli vain mun mielipide, ja tosiaan vain siellä vanhemmissa jutuissa tuo kiinnitti mun huomion. Fitnesspäiväkirjojen ansiosta salikärpänen puraisi myös minua, siitä tulikin mulle sit rakas harrastus. 🙂 Kaikkea hyvää sulle ja paljon paijauksia Lolalle <3
Moikka Outi 🙂
Hei kiitos rakentavasta palautteesta – olet aivan täysin oikeassa! Ihana juttu että kehitys näkyy myös sinne <3
Mahtavaa että motivaatio kärpänen puraisi Tv:n kautta 😉 Tsemppiä treeneihin ja ihanaa kesää ps. Lola kiittää! -E
Aivan mahtava postaus!!! Pisti kyllä ajattelemaan…
Hyvää Eevi!
Kiitos Eevi tästä postauksesta! Asun ja opiskelen ulkomailla, ja vaikka tämä on ollut hyvä päätös kaiken kaikkiaan, joskus koti-ikävä ja stressi siitä miten sitä pärjää täällä yksin laittaa mielen koville. Tiedän että tämä oli kuitenkin paras päätös mitä olisin voinut tehdä, ja tämä vahvistus siitä että kun antaa vaan elämän viedä ja uskoa että kaikki tulee järjestymään lopulta oli tarpeen tällä hetkellä <3