Muistat varmasti kirjoitukseni lapsettomuuden pelosta. Sain kyseisen aiheen tiimoilta lukuisia, aivan ihania viestejä, kiitos tuhannesti niistä<3 Huomasin viesteistänne sen, kuinka aiheesta pitäisi puhua enemmän, sillä moni tuntuu kaipaavan vertaistukea sitä kuitenkaan saamatta. Emme ole yksin ajatuksiemme kanssa, vaikka usein siltä tuntuukin. Ajattelin olevani jotenkin outo, kun pelkään jotain sellaista, mitä ei ollut vielä olemassa. Toisaalta podin myös huonoa omaatuntoa, sillä tiesin osan kärsivän lapsettomuudesta ja koin oman ongelmani paljon mitättömämmäksi. Eräs lukijani lähettikin minulle viestiä ja mainitsi, kuinka tästä pelosta voisi päästä ainakin osittain eroon. En edes ollut osannut kuvitella, että oloani voisi helpottaa 45 minuutin käynti asiantuntijalla. Halusin jakaa tämän kokemukseni teille, sillä uskon tämän tiedon auttavan myös jotakin toista.
Päädyin varaamaan ajan Ovumia Fertinovan klinikalle, joka on erikoistunut lapsettomuushoitoihin. Heiltä löytyy myös hedelmällisyyskatsastus, jonka avulla voidaan selvittää raskaaksi tulemisen mahdollisuuksia. Koska koin pelkoa, halusin selvittää asiaa jo ennen, kuin raskaaksi tuleminen tulee itselleni ajankohtaiseksi. Minua kiinnosti miltä tilanteeni näyttää ammattilaisen näkökulmasta, mutta mieltäni askarrutti paljon myös se kuuluisa kysymys “paljonko minulla on oikeasti aikaa jäljellä?”. Päässäni on nimittäin pyörinyt tieto siitä, että hedelmällisyys alkaa heiketä jo 30 vuoden iässä ja raskauden alkamisen mahdollisuus laskee huomattavasti 35 ikävuoden jälkeen. Perhe on itselleni kuitenkin aina ollut asia, jota olen toivonut myös itselleni. En haluaisi joutua tilanteeseen, jossa joutuisin katumaan. Tämä asia nousi myös pelkoihini hyvin voimakkaasti. Koska olemme kaikki yksilöitä ja tilanteemme erilaisia, ei tätä asiaa kannata koskaan pitää itsestäänselvänä. Läheisten lapsettomuus on avannut omat silmäni sille, kuinka raskasta lapsettomuus ja lapsen yrittäminen voivatkaan olla.
Klinikalla oli hyvin myötätuntoinen ilmapiiri, joka rauhoitti minua, sillä ainahan tämmöiset tilanteet jännittävät hirveästi! Vastaanotolla kävimme pitkän keskustelun naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin kanssa. Kävimme myös läpi kuukautiskiertoni, joka jälkeen minulle tehtiin ultraäänitutkimus. Ultrassa näin munasarjat ja lääkäri tutki kuinka hedelmällisiä ne minulla rakenteellisesti ovat. Lääkäri sanoi mustien läikkien olevan hyvä asia – mitä enemmän niitä on, sen parempi! Odotin vain läikkien ilmestymistä ruudulle. Lääkäri kertoikin pian, ettei tämän tutkimuksen perusteella ole syytä epäillä sitä, ettenkö voisi tulla raskaaksi. Tarvitsimme tämän tueksi kuitenkin vielä verikokeita. Tietenkään nämä tulokset eivät tarkoita sitä, etteikö ongelmia voisi ilmaantua, mutta periaatteessa syytä miksi en voisi tulla raskaaksi, ei tämän perusteella hedelmällisyyden osalta löytynyt. Vaikka raskaus vaatii muutakin kuin pelkän hedelmällisyyden, hillitsi tämä tulos pelkojani huomattavasti.
Jäin kuitenkin miettimään lukuja, joita tuijotin varmaan viisi minuuttia putkeen. Ajatelkaa, että jo 35 ikävuoden kohdalla 55,7 prosentilla esiintyy ongelmia raskauden kanssa. Mitä vanhemmaksi tulemme, sen todennäköisempää esimerkiksi keskenmenot ja tuulimunaraskaudet ovat. Itseäni helpotti kuitenkin tieto siitä, että meillä kaikilla on viallisia munasoluja, jonka vuoksi tämä voi sattua kenelle tahansa. Tajusin myös samalla, kuinka vähän tiesin asioista. Olisin helposti lähtenyt syyttämään itseäni tämmöisen tilanteen kohdalla, vaikka kyseessähän on rakenteelliset asiat. Kaikki mitä sisällämme on, on määräytynyt jo syntyessämme. On tiettyjä asioita joihin voimme itse vaikuttaa, mutta paljon myös sellaisia, joihin meillä ei ole valtaa. Minulle oli tärkeää ymmärtää näiden ero. Tiesittekö, että lapsettomuus-ongelmista 25% johtuu sekä naisesta että miehestä ja 25% tapauksista syy jää epäselväksi. Olen jotenkin ajatellut, että naisilla prosenttiosuus olisi suurempi. Hyvä siis oikaista näitäkin luuloja samalla.
Otimme käynnin lopuksi vielä verikokeet (AMH-testi), joka mittaa veren hormonitasoja. Hormonia erittyy munasarjoista ja sen pitoisuus kertoo vielä tarkasti, kuinka paljon munasarjoissa on jäljellä pieniä, varhaisia munarakkuloita (eli näitä mustia läikkiä, joista puhuin). Niiden määrä on määräytynyt jo syntyessämme ja ne hupenevat iän myötä – vauhti on kuitenkin yksilöllinen. Vielä uupuu yksi verikoe (progesteroni) , jonka avulla voidaan selvittää ovulaatio, eli irtoaako kyseisenä kuukautena munasolu.
Jos joku muu pohtii samoja asioita kuin minä, suosittelen lämpimästi selvittämään asian hedelmällisyyskatsastuksen avulla. Siinä kevenee kummasti taakka harteilta ja toisaalta, on hyvä muistuttaa itseään siitä, kuinka vastaukset ovat toisinaan meistä riippumattomia. Kiinnostaisi tietää onko joku muu käynyt kyseisessä tutkimuksessa? Millaisia kokemuksia teillä jäi? <3 Jos hedelmällisyyskatsastus voisi koskettaa myös sinua, kannattaa käydä lukemassa lisää aiheesta täältä.
Nyt oikein ihanaa viikonloppua ja paljon haleja kaikille, joita asia jollakin tavalla koskettaa.
Halusin vielä huikata biisistä, joka nostaa kylmät väreet pintaan. Kuunnelkaa<3
-E