Sain kutsun Julialta ja Kiralta lähteä mukaan Liesijärvelle telttailemaan. Olin tästä todella innoissani, sillä en ollut nähnyt näitä mimmejä pitkään aikaan. Mukaan lähtisi myös muita tuttuja, joten mikä olisikaan voinut olla parempi tapa startata uutta viikkoa, kuin lähteä tällä jengillä telttailemaan. Mukana olisi myös aivan ihana luontooppaamme Eeva Mäkinen, joka oli hoitanut ruoka- ja majoitusjärjestelyt puolestamme. Turvaa oli luomassa myös Eevan poikaystävä Mikko, jonka rautaisista hermoista saimme nauttia illan edetessä mm lettujen paistossa.
Ei tarvinnut muuta kuin suunnata auton nokka kohti Tammelaa ja pakata mukaan hammasharja. Olimme toki saaneet pakkauslistan, jota en jostakin syystä ymmärtänyt noudattaa. Kun lämpöasteet näyttivät +19, en uskonut tarvitsevani toppatakkia tai pipoa. Toisin kuitenkin kävi. Onneksi kokenut luontokävijä Eeva oli jostakin kumman syystä osannut varautua tähän. Pakko mainita, että opin jokaisella retkellä jotakin uutta! Voiko tähän harjaantua oikeastaan ikinä, sillä tuntuu että niksejä ja oppeja olisi vaikka kuinka? “Hypi 20 haarahyppyä ennen makuupussiin menoa – näin sinulla ei tule kylmä”. “Laita käteen kunnon metsurihanska, niin kätesi ei kuumennu lettuja käristäessä”…
Meillä oli ohjelmassa metsäjoogaa, joka oli lopulta niin rentouttavaa, että puolet meistä taisi nukahtaa loppurentoutuksen aikana. Meidän piti valita oma puu, joka tuntui omalta. Valitsin sen, mistä löytyi vankka olemus ja paljon oksia. Joogaaminen metsässä oli kyllä ihan oma kokemuksensa. Hiljaisuudessa ja luonnon helmassa se on ihan eri juttu, sillä hengittäminen ja pään tyhjentäminen on paljon helpompaa. Olo keveni tunnin aikana kummasti.
Illan saavuttua myös keli tyyntyi aikaisemmasta ja saimme ihastella upeaa tyyntä maisemaa, sekä kuunnella luonnon omia ääniä. Saunomisen yhteydessä uskaltauduimme kaikki vielä uimaan ja vasta saunassa ihmettelin miksi ihoa niin kirveli ja kihelmöi. Olin tottakai heittänyt pyyhkeeni maahan, joka sattui olemaan kusiaisten valtakuntaa. Oikeasti, niin mun tuuria.
Lohinyytit ja iltanuotio kruunasivat päivän ja kömmimme tyytyväisinä telttoihimme. Teltoista kantautuva yömyöhään kuuluva hihittely kertoi tämän todellakin olevan tyttöjen reissu. Voi Mikko raasua.
Syksy tarjoaa loistavia hetkiä luonnossa ja oman luontodetoxin voi tehdä joko päiväretkenä, tai siihen voi varata myös pidemmänkin ajan. Joka tapauksessa se auttaa sinua varmasti <3 -E
Kuvat – Kira Kosonen