Aiheuttaako joulun perinteet stressiä?
Mietin jouluaattoa. Nyt on nimittäin aikaa ajatella vähän kaikkea. Istun aamun varhaisessa junavuorossa matkalla kohti Helsinkiä. Pyrin käyttämään junaa aina kun mahdollista ja pidän siitä, että saan vain olla. On kuitenkin eri asia istua ratin takana jännittämässä kuinka sekaisin Suomi on mennyt talven tulosta, tai pidätellä pissahätää väkisin perille saakka, sillä muutenhan kaikki ne jotka juuri ohitin, pääsevät taas edelleni. Sehän ei tule kuuloonkaan. Juna tuntui hyvältä ja mahdolliselta. Ainakin siihen saakka, kunnes junasta puuttui muutama vaunu ja tunnelma muuttui äkkiä hyvin tiiviiksi. Ahdistavaa näin suomalaisille. Kun tästä oli päästy yli, sain ohi kulkevalta naiselta kahvit syliini. Minua ei huolestuttanut märät housuni, vaan lähinnä harmitti ettei nainen saanu tänä aamuna aamukahvia, joka on kuitenkin tärkeää henkiinjäämiselle erityisesti alkuviikosta. Koitin kyllä hieman tsempata häntä!
Takaisin jouluaattoon. Olen pohtinut tänä jouluna ostavani mahdollisimman vähän – siis vielä vähemmän kuin viime vuonna. Jos jotain tarvitsee, on se tietenkin eri asia. En jätä kummipojalle ostamatta hänen tarvitsemaansa talvipukua, tai siskoni lapsille jotain, millä on merkitystä. Aikuiset sen sijaan tarvitsevat aika vähän. Me aikuiset ostamme nimittäin itse sen mitä oikeasti tarvitsemme, eikö? Loppupeleissä me emme useimmissa tapauksissa tarvitse, vaan haluamme.
Haluan ehdottomasti muistaa perhettä ja läheisiä, mutta koitan tässä pohtia uusia vaihtoehtoja. Lahjoitanko heidän puolestaan rahaa hyväntekeväisyyteen? Sekin on aika henkilökohtainen asia, joten se voi mennä todella pieleen. Kaikki eivät syystä tai toisesta halua lahjoittaa, tai kohteen valinta voi olla myös yllättävän hankalaa ollakseen juuri oikea kyseiselle henkilölle. Mietin mitä voisin tehdä itse? Päädyin erilaisiin yllätyslaatikoihin, jotka on jollakin tavalla yksilöity. Siis toteutus samalla tavalla kuin herkkukorit! Kaikki mitä kulutetaan päivittäin menee kuitenkin käyttöön? Sinne ei saa tunkea mitään turhaa. Ensin mietin valmistavani jotain myös itse, mutta sitten muistin, ettei kukaan halua saada jouluna lahjaksi jouluherkkuja. Niitä kun on ehditty mussuttaa jo kuukauden päivät. Ehdotuksia otetaan mielellään vastaan. Luoko joululahjojen osto teille stressiä?
Löysin tässä muutama viikko sitten takaperin paperivihkosen, jossa olin kirjannut kuinka paljon kenenkin joululahjaan kulutan rahaa. Lista oli 8 vuotta vanha ja budjetissa keskimäärin kymmenen euroa henkilö kohden. Pisti ajattelemaan sitä mihin ollaan tultu, sillä nyt rahaa palaa aika paljon enemmän. Tämän jälkeen aloin todella pohtimaan missä on järkeä ja missä ei.
Tässä iässä joululahjoilla ei ole enää samaa merkitystä kuin lapsena. Nyt sitä arvostaa ihmisiä ja yhteistä aikaa. Jouluun kuuluu mielestäni perinteet, sillä niiden kautta luodaan muistoja ja ne ovat usein asioita, jotka ovat meille mielekkäitä. Perinteet kytkeytyvät vahvasti myös siihen, keiden kanssa jouluaan haluaa viettää. Sehän on perinteisesti koko perheen ja suvun juhla, mutta tänä päivänä joulua voi viettää hyvin monessa eri muodossa. Joistakin perinteistä haluan pitää kiinni, mutta yllättävän monet ovat sellaisia, jotka tuntuvat elävän aina elämäntilanteen mukaan. Ainoa mikä on pysynyt kaikkien vuosien jälkeen on Lumiukko. Tiedätkö sen lastenohjelman? Se katsotaan aina. Myös joulupuuro aamiaisella on poikkeuksetta aina toteutunut ja joulukuusi on aina löytynyt kotoa – yhtenä jouluna kokeilin muovista joulukuusta. Se oli virhe. Joulusauna taitaa olla myös hyvin perinteinen juttu, sillä se onnistuu lähestulkoon missä tahansa. Viime vuonna mukaan tuli avannossa pulahtaminen!
Perinteet saattavat mennä usein hieman uusiksi uuden parisuhteen ja muiden elämäntilanteiden muutoksien myötä. Niin ainakin itselleni on aina käynyt. Sitä joutuu punnitsemaan, neuvottelemaan ja priorisoimaan. Joulun hankaluutena on päättää, keiden kanssa sitä milloinkin viettää. Olemme tänä vuonna päättäneet jakaneet joulua siitä syystä monelle eri päivälle, jotta ehditään olla Rymättylässä, Turussa, Helsingissä ja Kotkassa – ilman säntäilyä ja kiirettä seuraavaan paikkaan. Se kuitenkin valitettavasti aina syö joulun ideaa rauhoittumisesta ja läsnäolosta. Siksi olenkin päättänyt tänä jouluna tehdä kuten meille on kaikkein parasta, sen sijaan että miettisin aina muita. Ajatus lähti isäni kehotuksesta siirtää yhteistä joulua.
Isäni soitti tässä muutama viikko sitten ja ilmoitti, että meille on luotu uusi perinne. 26 päivä joulukuuta kokoonnumme isäni luokse Kotkaan, jonne saapuu koko perhe. Kuulostaa todella yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä. Meillä kaikilla on monta paikkaa, jossa haluaisi, tai pitäisi olla yhtäaikaa. Oli mielestäni hyvä idea poistaa jouluaatolta paineet ja stressi meiltä jokaiselta. Jouluaattona ei siis säntäillä, tai ajella ympäri Suomea, vaan ollaan Turussa. Rauhoitutaan ja nautitaan täällä olevan perheen ja ystävien kanssa.
Parisuhteissa käydään usein valtataistelua joulun kanssa, kun pohditaan kumman vanhempien luokse mennään. Siitä voi aiheutua yllättäviäkin riitoja, jotka voisi ratkaista vaikka sitten tällaisella isällisellä päätöksellä ”Tapanin-ajoista”. Vietämme ydinperheen joulua Tapaninpäivänä. Uusi perinne on siis luotu.
Ps. Turussa on lunta! <3
Panta – Glitter / Takki – SVEA / Housut – Samsøe & Samsøe / Kengät – Dr. Martens
Näin juuri! Meilläkin kun on uusioperhe, niin pahimmillaan on jouduttu aattona ehtimään 4 eri paikkaan ja joka paikassa on pitänyt syödä. Ei mitään järkeä ahtaa itseensä 4 kertaa iso jouluateria ja jälkiruuat päälle. Stressihän tämmöisestä vaan tulee ja se ei ole joulun tarkoitus! Niinpä tänä vuonna meidän perhe päätti myös muuttaa perinteitä (johtuu myös siitä että yksi perheenjäsen on vuorotöissä ja aaton, joulupäivän ja tapaninpäivän töissä). Niinpä meidän joulu vietetään tänä vuonna lauantaina 22.12. Saadaan näin kaikki kasaan, eikä kenelläkään ole kiire seuraavaan paikkaa. Voidaan nauttia rauhassa yhteisestä ajasta ilman kiirettä ja velvollisuutta “täälläkin on pakko syödä taas”. Minusta tämä on tärkeämpää kuin se, että ollaan kaikki kasassa 24.12. Joulu kun nimenomaan kuuluu olla rauhoittumisen aikaa, niin miksi luoda turhaa stressiä yhdelle päivälle.
Juuri näin! Mielestäni joulun idea on juuri rauhoittuminen, mihin ympäriinsä säntäily ei sovi. Toisaalta jouluun kuuluu myös läheiset, mutta miksi pitäisi olla kaikkien rakkaiden seurassa 24.12 tai 25.12? Loppuen lopuksi ne ovat vain päiviä muiden joukossa.
Kuluva tavara ja ajatuksella kootut lahjat ovat hyviä. Lahjan saaja voi silloin ilahtua lahjasta, mutta myös siitä että lahja on tarkoitettu juuri hänelle. Lahjoillahan on tarkoitus osoittaa välittämistä. Myös yhteinen aika on hyvä lahja. Ystävää voi ilahduttaa yhteisellä kahvilahetkellä tai lounaalla.
Olen ulkosuomalainen. Tänä syksynä olen saanut pettymyksekseni huomata joulun kulutushysterian olevan uudessa kotimaassani vielä suurempaa kuin Suomessa. Joulu on todella osattu kaupallistaa niin hyvin että tärkein pääsee unohtumaan. Olen tulossa jouluksi Suomeen. Lasken jo päiviä jouluun. En kuitenkaan siitä syystä että kaipaisin lahjoja tai jouluherkkuja vaan ihan vain siksi että pääsen näkemään perhettä ja ystäviä. Yritän olla stressaamatta ajan riittämisestä mahdollisimman monelle vaan viettää lomaa juuri niiden kaikkein rakkaimpien kanssa.
Hyvää ja mahdollisimman stressitöntä joulukuun alkua sinulle:)
Hei, tärkeä aihe josta kirjoitat. Jotta ihmiset vähentäisivät tavaran haalimista, pakko ostaa lahja ajatus pois. Itse teen lahjoja sillä ajatuksella että saan neuloa innoissani / kun tykkään neulomisesta . Pakolla en kenellekkää osta turhaa vaan käyttö tavaraa / jopa ruokatarvike koreja ?pienet jutut myös aikuisille . Enemmän lapsille . Lemmikkn kuvaa voi hyödyntää lahjassa piristää pitkin vuotta??. Hyvää joulun odotusta.