Vaatiiko Bikini Fitness silikoneja?
En ole asiaa koskaan peitellyt, mutta en ole siitä varsinaisesti avautunutkaan. Tämä on ollut minusta aina kovin henkilökohtainen asia. Nyt asia on kuitenkin pyörinyt blogissani jopa liiakseltaan ja siksi päätinkin kirjoittaa aiheesta avoimesti ja suoraan.
En tiedä miksi minua kiehuttaa kommentit naisten rinnoista. Ainakin minusta siinä mennään todella yksityiselle sektorille. Olen jättänyt nämä kyselyt ja kommentoinnit rinnoistani omaan arvoonsa, mutta kisaamisen myötä aihe on noussut todella pinnalle täällä – toki ymmärrettävistä syistä.
Onko rintani pelkkää rasvaa? Ei ole. Olin haikaillut naisellisuuteni perään jo hyvin varhain. Koin jääväni paitsi naisellisuudesta ja siitä nauttimisesta. Rintani eivät koskaan kasvaneet. Tämä asia teki minut todella surulliseksi hyvin pitkään. Hankin silikonit Suomalaisella klinikalla vuonna 2012. Punnitsin ja perehdyin asiaan vuosia ennen päätöstäni. Halusin mahdollisimman luonnolliset ja omaan kehooni sopivan kokoiset rinnat. Ajatuksenani ei ollut oikeastaan edes se miltä näytän ulospäin, vaan syyt olivat hieman syvemmällä sisälläni. Halusin kokea olevani nainen ja pystyä nauttimaan kehostani ja olostani. Sen ei minusta pitäisi kuulua kenellekään muulle. Päätös oli minun. Tottakai bikineissä oli tämän leikkauksen jälkeen mukavampi olla, sitä en kiellä. 
Minun oli äärimmäisen vaikeaa nauttia kosketuksesta. Yksi parhaista hetkistäni on ollut leikkauksen jälkeen se ensimmäinen, toisen ihmisen kosketus. Pystyin vihdoin tuntemaan niitä tunteita ja fiiliksiä, joita olin kaivannut elämääni pitkään. Oli mahtavaa pystyä riisumaan rintaliivit ilman, että olo olisi vaivaannuttava. Tuntui että pystyin vasta implanttien ottamisen jälkeen elämään ilman sitä jatkuvasti painavaa fiilistä että jotain puuttuu. Minusta tuli onnellisempi. Joskus näinkin pinnalliseksi, ulkonäkökeskeiseksi luokiteltava asia on toiselle jotain ihan muuta.
Ne näyttävät omaani ja kumppanini silmään hyvin luonnollisilta, enkä ole koskaan katunut päätöstäni ottaa silikonirinnat. Se päätös teki minun elämästäni paremman, vaikka se kuinka pinnallista jonkun muun mielestä olisikin. Se ei kuitenkaan ole toiselta pois ja kyseessä ei ole kenenkään muun elämä. Jos jotakin ei ymmärrä, onko sitä silloin oikeutta arvostella tai tuomita? Edes kaikki läheiseni eivät olleet tietoisia tästä muutoksestani ennen tätä vuotta.
Bikini Fitness ei edellytä silikonirintoja. Kyse on kokonaisuudesta ja tiedän monia alalla menestyneitä, joilla on luomurinnat. Minusta se on upeaa ja nämä naiset ovat äärinmäisen kauniita ja kehot tasapainoisia. “Olisipa minullakin tuollaiset rinnat“. Mutta kun luontoäiti ei minulle suonut oikeastaan muuta kuin ne nännit.
Päätökseni tein jo kauan ennen saliharjoittelun aloittamista. “Ovatko ne tiellä”- on varmasti oudoin kysymys mihin olen törmännyt. Ai minkä tiellä? Ovatko sinun kätesi tiellä? Ne eivät vaikuta treenaamiseen tai mihinkään muuhunkaan. Bikinit ja rintaliivit jouduin uusimaan vuonna 2012. Tuolloin en tiennyt edes koko tästä lajista mitään. Fitness didn’t made me do it.
Moni ei kuitenkaan tiedä kuinka illuusio isommasta povesta saadaan oikeasti aikaiseksi kisalavalle. Sillä ei loppupeleissä ole mitään tekemistä sen kanssa, minkä kokoinen rinta on oikeasti. Toppauksilla luodaan illuusio, samalla lailla kuin oikeilla asennoillakin siellä lavalla. Osa hyödyntää näitä paremmin kuin toiset. Poven korostamisella haetaan tasapainoa ylävartaloon ja korostetaan myös naisellisuutta. Konsteja on monia! Villalangasta, pumpuliin ja riisillä täytettyihin pussukoihin. Täytettä siis on myös minulla kisabikineissä runsaasti. 2 toppaukset, yhdet fileet ja pumpulia. Kun yläosan riisuu, nököttää pöydällä tissit – tai siltä se ainakin näyttää. Se niistä isoista ryntäistä.
Tässä kuva joka havainnollistaa toppausten osuutta asiaan hyvin. Ensimmäisessä kuvassa yläosastani on poistettu toppaukset ja toisessa kuvassa bikineissä on kisatoppaukset. Tältä näyttää myös tämä kaunis kisaväri viikon jälkeen kisoista:D Todellista glamouria.
Jonkun mielestä silikonirinnat tekevät minusta epäaidon. Minusta epäaidon tekee ihmisen olemus ja käytös, ei ulkonäkö – kuten aikaisemmassa postauksessani jo asiaa avasin. En kuitenkaan itse henkilökohtaisesti halua tehdä itselleni mitään muita toimenpiteitä. Ulkonäöllisesti ajateltuna en siis muuttaisi itsessäni mitään muilla leikkauksilla tai esimerkiksi botoxilla. Jos joku sanoo tässä olevan ristiriitaa, antaisin mielelläni hänen kokeilla sitä entistä minääni ja kehoani, kokeilla miltä se itsestään tuntuisi. En voisi koskaan katua jotain sellaista päätöstä, joka on parantanut omaa elämänlaatuani näin paljon – voiko se siis olla niin väärin?
En oleta että kaikki ymmärtäisivät päätöstäni, mutta onneksi tänä päivänä asia ei ole enää samanlainen tabu, kuin vielä 90-luvulla. Toivottavasti tämä tekstini kuitenkin avasi omia motiivejani osalle teistä paremmin ja ehkä oikaisi tiettyjä olettamuksia lajistani. 
-E <3
Kisakuvat – BODY-lehti
Olipa hieno teksti. Wau. Oikeesti. Oon itsekin tätä sun silikonit vai ei asiaa miettinyt, et onko sulla vai ei. Ihan kuin se mun elämääni oikeastaan liikuttaisi 😀 mutta luonnolliset rinnat sulla näyttää olevan, ilman noita toppauksia kauniit. Rohkea teksti ja asian ydin tuli selväksi, ei ulkonäköasia vaikka sellaiseksi usein mielletään. Monella silikonit varmaan on ulkonäöllisesti, ne usein sitten ne överitkin. Hyvä Eevi! ♡
Hyvä E:) tuli taas niin asiaa. Ihana lukea. Itse olen ollut vastaan silikooneja. Mutta en koskaan ole ketään moittinut niiden ottamisesta. Jokaisen oma asia onko niitä vai ei. Kaikkein tärkeintä on se että itse on tyytyväinen kroppaansa. Hyvä että otit asian kunnolla puheeksi. Ei se ulkonäkö kaikkea ratkaise vaan se että olet sisältä aito itsesi.
Moikka! Kiinnostavaa luettavaa, sillä olen itse paininut jo vuosia samaisen asian kanssa. Itselläni ainoa este onkin kuulemani kauhutarinat silikoneista tulleista komplikaatioista. Mun mielestä silikonit eivät millään tavalla vaikuta ihmisen “aitouteen” sillä kuten ilmeisesti sinäkin, arvioin ihmisiä vain luonteen ja käytöksen perusteella, en ulkonäön. Että komppaan kyllä sua tässä jutussa! Tiedän millaista on tuntea naisellisuutensa jollain tapaa puutteelliseksi;(
Asiaa! Itsekin lähes rinnattomana voisin ottaa samanlaiset täytteet kuin sulla. Ymmärrän täysin valintasi. Onnea vielä voitosta, oot todella ansainnu sen! 🙂
Rohkea teksti! Seuraan sun blogia päivittäin ja jostain postauksesta näin kyllä kysymyksiä aiheesta, mutta en itse jäänyt sitä sen tarkemmin miettimään. Rinnat on iso asia suurimmalle osalle naisista, joten ymmärrän hyvin valintasi!
Rohkea kirjoitus itsellesi varmasti herkästä aiheesta -se kertoo myös siitä kuinka aito olet. Toivon että jokainen edelliseen kirjoitukseen ilkeästi kommentoinut meni itseensä, ja miettisi tästä edes mitä suustaan päästää, etenkin sosiaalisessa mediassa jossa voi anonyymisti hyvinkin loukata ketä tahansa..
Arvostan myös sitä että katkaisit touhun heti, ja valoitit myös tätä asiaa fitness kisojen suunnasta katsottuna.
Ajattelin että kommentoin tähän jotain positiivista siitä kuinka upea olet ja kuinka kannustat muita osaavasti, mutta pakko myöntää, etä kirjoituksesi veti hiljaiseksi ja en osaa pukea ajatuksiani sanoiksi!
Ketään ei saisi ikinä arvostella ulkokuoren mukaan, sillä sisältä ihminen voi olla ihan erilainen ja palasina. Uskon, että kirjoituksesi saa myös monet miettimään sitä!
Olet kaikin puolin upea eevi ja onnea MM-kisoihin! Olet ne kisat ansainnut kovalla työllä! 🙂
hieno juttu Eevi :), ei pelkästään rinnat vaan miten kirjoitit asiasta. Minusta on tylsää, että tätä on täällä näin kovasti jauhettu, niin että koit että sinun täytyy avata näin henkilökohtaista asiaa. Eihän ne sun rinnat pitäisi muille kuulua, luomut tai silikonit mitä väliä sen muille on.
Sun kisaprojektia on ollu tosi kiva seurata ja hienoa, että matka jatkuu vielä mm kisoihin. Ihaillen seuraan sun tekemistä :).
ikävää, että olet joutunut tuon kaiken keskelle. Todella mielenkiintoista silti lukea asiasta näin yksityiskohtaisesti. Ja tuo ero ennen toppauksia on huikea! Kiitos tästä kirjoituksesta, oli tätä mukava lukea vaikkakin itse olen sitä mieltä että sut törkeästi ajettiin nurkkaan tässä asiassa. Paljon voimia ja onnea tulevaan koitokseen 🙂
Erittäin hyvä ja asiallinen kirjoitus Eevi 🙂 Tosiaan jokaisen oma asia, mitä tekee, jos sen tarpeelliseksi kokee. Mut noi toppaukset kyllä näyttäs vaikuttavan enemmän ku ite silarit. Tsemppiä jatkoon 🙂
– Emmi –
Kirjoituksesi oli todella rohkea ja rehellinen. Älä kuitenkaan anna ikävien ihmisten painostuksen vaikuttaa siihen kuinka julkiseksi yksityiselämäsi päästät. Jos edes haukkuisivat omalla kokonimellään…
Muista että meitä tsemppaajia on taatusti pahan olon lietsojia enemmän!! What goes around-comes around! You go girl!
Kiitos Eevi tästä tekstistä. Kun joku puhuisi omista ajatuksistani. Samaistun suhun niin hyvin! Olen itse myös menossa leikkaukseen. Suhteeni entiseen poikaystäväänikin päättyi päätökseni tiimoilta. Haluan kokoe itseni naiselliseksi ja ajatella alasti peilin edessä, että onpa minulla kauniit rinnat. Nyt en voi sitä tehdä kun mullakin on vain nännit, ei muuta. Se haittaa kaikessa tekemisessa, pukeutumisessa ja on alitajuntaisesti koko ajan mielessä. Kiitos kun otit asian rohkeasti esille! Respect?
Kiitos Eevi!
Hienoa, että otit asian esille perustellen todella hyvin. Helpottavaa huomata etten ole ainut, joka tuntee noin. Olen miettinyt pitkään uskallanko ottaa silikonit ja tekisivätkö ne minut onnellisemmaksi, olisinko sinut niiden kanssa. Voin samaistua täysin miten kirjoitit, varsinkin tuohon toisen kosketukseen.
Kiitos vielä että teit aiheesta postauksen, se teki oloni jo paljon helpottuneemmaksi. Tällä oli isompi merkitys kuin uskotkaan.
Onnea kisamenestyksestä ja tsemppiä tulevaan koitokseen! 🙂
Sitä ei voi tosiaan tietää, miltä jostakin toisesta tuntuu. Minun tuli todella paha mieli puolestasi, kun eilen luin että aiot/joudut aiheesta kirjoittaa. Se on varmasti lopulta kohun kannalta se paras vaihtoeho, mutta ei kenenkään pitäisi joutua vastaavaan tilanteeseen. Toisen saappaisiin on vaikea astua, itse harrastin vielä murroiässä yleisurheilua ja kauheinta, mitä tiesin oli se kun rinnat alkoivat kasvamaan. Olivathan kaikki idolini pienirintaisia ja rasvattomia atleetteja. Käytin aina tiukkoja urheilutoppeja myös koulussa, jotta rintani olisivat näyttäneet mahdollisimman pieniltä. Tässä ehkä juuri se nuoren naisen haavoittovuus ja altistuminen ulkoisille paineille. Siksi tämä bikini-fitneksen suosio onkin niin huolestuttavaa. Kukaan kun ei oikeasti näytä siltä, miltä lavalla näytetään vaan siinä on monta illuusiota mukana.
Sinulla on mielestäni todella haastava ja vastuullinen tehtävä valistaa nuoria terveelliseen elämään ja niin myös teetkin. Ehkäpä joku nuorille suunnattu postaus treeni ja ruokamääristä voisi silti olla kohdallaan.
Haluan myös pyytää anteeksi instagram-kommenttiani ulkoisesta epäaitoudesta. Edelleenkin omien unelmien tavoittelussa ei ole mitään pahaa ja toivotan sinulle paljon tsemppiä ja onnea MM-kisoihin!!
Niin ja piti vielä lisätä, että mielestäni rintasi näyttävät todella kauniilta 🙂 Ja että toivottavasti sulla on riittänyt virtaa treenaamiseen myös kovasta kritiikistä huolimatta!
Sun blogia on niin mahtava seurata! Tuntuu että kirjoitat niin aidosti ja rehellisesti mitään roolia vetämättä. Ihailen kyllä sun positiivista asennetta. Onnea vielä voitosta!
Hieno teksti Eevi 🙂 kysyisin, että oliko sinulla koskaan mitään komplikaatioita vai paraniko hyvin ilman mitään ylimääräisiä lääkärikäyntejä? Itse kävin vuosi sitten laittaa silikonit ja kuukausi leikkauksesta sairaalaan tiputukseen, niin olen miettiny, että onko kenelläkään ollut mitään. Kun aina vaan lukee, ettei mitään ole ollut ja päätös ollut hyvä.
En ole ikinä aiemmin sulle mitään kommentoinut, mutta nyt tuli “tarve” kommentoida 🙂 ensinnäkin onnea tositosi paljon SM-voitosta, oot sen ansainnut kovalla työllä! <3 Ja onnea myös tuleviin MM-kisoihin!
Oon tätä silikonispekulaatiota seurannut täällä blogin puolella, ja on aiva noussut myötähäpeä monien kommentoijien tavasta kirjoittaa ja udella. Hyvä kun nyt valaisit asiaa niin ehkä vähän vähenee tuollainen.. 🙂
Mä itse oon pian 17-vuotias ja oon miettinyy about vuoden että jos ei omat tissit tästä enää suuremmin kasva, otan implantit kun ikä sen sallii ja sitten kun oon täysin varma asiasta. Mä uskon että se ei mua pinnallisemmaksi muuta, (kuten monet yleensä silikoneista helposti luulee) mä en voi mitään sille ettei niitä tissejä omasta takaa ole ja uskon olevani tyytyväinen kroppaani ja nauttimaan kropastani tällasen muutoksen jälkeen enemmän. Juuri niin kuin oot sanonut, aitous on sisällä päin eikä silikonit yms. siihen vaikuta.
Ihanaa syksyn jatkoa Eevi, oot mun roolimalli ja ihailun kohde monella tapaa! <3
Äärimmäisen hyvä ja rohkea teksti, aito sellainen. Ihmettelen, jos tämän tekstin luettuaan ihmiset eivät osaa katsoa asiaa muuten kuin läpi “tuomitsemislasiensa”. Kuva havainnollisti hyvin asiaa ja kertoi totuuden illuusion takaa.
Tämän kommentin kirjoittajalla täällä myöskin olematon rintavarustus, heeei. 🙂 Olen kokenut, että “rinnattomuus”/ pienirintaisuus on vain hyvä, koska harrastan myös aktiivisesti liikuntaa eli se sinänsä sopii elämäntyyliini, kun ei tarvitse liiaksi huolehtia niiden pomppimisesta ja esim. sattuuko niihin, kun juoksen tai muuta vastaavaa. Mutta kyllä väistämättä silikonien mahdollisuuttakin ajattelee, koska naisena varmasti me kaikki haluamme kokea olevamme naisellisia ja rinnat nyt vaan sattuvat olemaan yksi osa sitä…
Kiitos tekstistäsi 🙂
Olen kokenut myös tälläisestä silikonien kyselystä! Minulta tultiin kyselemään kauheasti onko minulla silikonit jopa vieraat ihmiset!! Tämä asia vaivasi minua hyvin paljon ja loppujen lopuksi ajattelin että minun ei olisi edes kannattanut ottaa niitä. Onneksi aviomieheni kannusti ja puolusti minulle asiasta ja sai minut järkiini. Sanoin kyseleville ihmisille suoraan että minulla on silikonit ja sitten kyseleminen loppui. Samoin toivon nyt sinulle kun olet sanonut suoraan totuuden rinnoistasi. JA OLEN MYÖS samaa mieltä kanssasi ettei silikonit tee ihmisestä feikkiä kukaan ihminen ei olisi feikki vaikka olisi kaikenmaailman muoto ja kauneusleikkaukset käynytkin. Osaat kirjoittaa hyvin blogiasi ja tiedät mitä teet. T. Lotta ps: katsoin fitnesspäiväkirjojen instagramissa videota jonka olit ottanun Danin kanssa. Siinä kuvasitte soijajugu kastiketta ja siinä samassa huomasin upeat keittiö tasonne!! Ja toivoisin kovasti kuvia uudesta onnellisesta kodistanne.?
Oot ihana Eevi. Ketään ihmistä ei minusta ol lupa tuomita ja ihmetten miten niitä mielipiteitä tullaan niin hanakasti viljelemään. Minusta se on tökeröä käytöksen puutetta että tullaan pamauttaa ‘mites noi sun tissit hei ja MINUN MIELESTÄ’.. tässä maailmassa vaan vissiin mikään ei ole henkilökohtasta vaan aina joku juntero kokee asiakseen kertoa pari mielipidettä toisen ihmisen asioista.
Moi Eevi! Olen varmasti sinua yli 10 vuotta vanhempi ja kahden lapsen äiti nykyään. En yleensä asioita näin julkisesti kommentoi tai provosoidu, mutta nyt on pakko. Ihmettelen sitä, että mikä oikeuttaa ihmisiä, jotka eivät tunne sinua, arvostelemaan sinua rinnoista tai pakaroista näin kisojen jälkeen. Olet kirjoittanut näistä asioista, mitä olet joutunut kohtaamaan, mielestäni hyvin ja avoimesti. Mielummin, jos ei ole mitään hyvää asiaa sanottavana, niin olkoon hiljaa. Itse olen saanut blogistasi monta hyvää vinkkiä omaan ruuhkaiseen elämääni sekä ravintoon (koukussa nykyään inkivääriin). Ole oma itsesi ja isot tsempit tuleviin kisoihin!
Tää oli ensimmäinen sun teksti jonka tosissaan luin alusta loppuun. Tosi hyvä kirjoitus!! Itsellä sama ongelma rintojen kanssa ja haluaisin silarit, mutta epäaidon mainetta en..
Jos ne ottaa itseään varten niin onko sillä väliä mitä muut ajattelee?
Upea kirjoitus, muuta en olisi toki odottanutkaan 🙂 Myös mulla on silikonit samasta syystä enkä päivääkään ole katunut. Tarvetta ei ole ollut asiasta huudella, koska en koe sen kuuluvan muille. Eikä kisailu ole suunnitelmissa, joten salaisuudeksi myös jäänee. En jaksa niitä silikoneihin liittyviä ennakkoluuloja, joita en itse koe täyttäväni. Olet rohkea ja harmittaa, että jouduit paljastamaan näin hlökohtaisen asian julkisesti. Toisaalta olet hyvä esimerkki siitä, ettei kaikki aina laita jättitissejä ja myös äly voi viihtyä samassa päässä.
Iltapäivälehtien lööppejä odotellessa..
Oot kyllä todella hyvä kirjoittamaan! Enkä voisi olla asiasta kanssasi yhtään enempää samaa mieltä 🙂 itse en silikoneja ottaisi, mutta en todellakaan tuomitse niitä, jotka tämän päätöksen ovat tehneet. Ei se ole keneltäkään muulta pois, jos jollain on silikonirinnat. Ja hei, ne on vaan tissit kuitenkin 😀
Hienoa, että uskalsit kertoa omat kokemukset ja ajatukset asiasta, vaikka se ei todellakaan kuulu muille!
Tuntuu muuten, että kisojen jälkeen olet saanut yllättävän paljon negatiivisia kommentteja blogiisi. Ensin kisatuloksesta, nyt ulkonäöstä jne. On se jännä, miten yksi fysiikkalaji voi saada näin paljon hämmennystä aikaan. Eikä asiaa ainakaan auta se, että iltapäivälehdet riepottelee samoja asioita uutisissaan..
Tsempit sulle ja kiitos inspiroivasta blogista! 🙂
Rohkea ja erittäin hyvä kirjoitus! Ymmärrän täysin miksi aikoinaan hankit silikonit. Ikävää kyllä, että ihmiset ovat tästä asiasta alkaneet ns. riehumaan. Luen blogiasi päivittäin ja olet ihanan aito 🙂 ❤️ ole ylpeä itsesäni ja jätä paskapuheet omaan arvoonsa, toki näin varmaan teetkin ?
*itsestäsi, korjaan.
Heippa Eevi! Tämä sun teksti saa kyllä varmasti ihmiset ajattelemaan asioita uusista näkökulmista, vähemmän tuomutsevasti, toivottavasti! Mä itse ajattelen asian niin, että keneltä se on pois jos joku toinen henkilö ottaa silikonit ja on onnellisempi niin?!?!? Mua ihmetyttää suuresti kun ihmisiä haittaa se että joku on onnellinen ja tyytyväisempi itseensä. En voi ymmärtää koskaan että miksi ihmiset vaivautuu keksimällä keksimään jotain negatiivista sanottavaa muista ihmisistä. En vaan ymmärrä mitä ne siitä saa kun toisia lyttäävät. Jatka sä vaan samaan malliin ja anna oman upean persoonan näkyä! Kaikille muille terveisenä se että keskittykää toistenne valoisiin puoliin ja sanokaa ne asiat ääneen. Niistä tulee oikeasti _molemmille_ hyvä mieli <3
Ihanan rohkea ja avoin teksti, kiitos. Jos silikonit ovat saaneet sinut varvemmaksi itsestäsi ei asiassa mielestäni ole keskusteltavaa. upeaa että noin “pieni” mutta meille naisille niin iso asia sai sinusta muokattua sen Eevin kenen kirjoituksia saan seurata. Oot nimittäin aivan huippu, iloinen, itsevarma ja aito! 🙂
Todellakin rohkea kirjoitus ja peukut sulle pystyyn. Mä en oo edes lukenut parin aiemman postauksen kommentteja kovin pitkälle kun negatiivinen asenne on alkanut ottaa päähän, ja harmittamaan sun puolesta. Varsinkin kuvat siitä miten kisatoppaukset vaikuttaa kokonaisuuteen oli mielenkiintoinen. En ollut edes ajatellut asiaa, mutta ero on huikea.
Kuten aiemmat kommentoijat mä en vaan ymmärrä mitä se kenenkin takapuolta kutittaa onko kellään silareita, saatika muita operaatioita tehty. Henk.koht. en ymmärrä heitä, jotka haluaa tupla-D silarit, mutta se on heidän kroppa ja sillä siisti. Omakin näkemys tulee enemmin siitä, että omaan vähän isommat tissit joiden toivoisin olevan pienemmät.
Olipa hieno teksti taas kerran Eevi! ? Voisitko tehdä samantyylisen postauksen myös fitneksestä ja terveydestä,kun tosi monet puhuvat siitä kuinka se vaikuttaa muka lapsettomuuteen yms. Olisi kiva kuulla näkemyksiäsi.
Moi Eevi,
Osaat kyllä asian kuin asian tuoda esille hienosti ja kirjoittaa syvällisesit eri aiheista. Tämän vuoksi pidän erityisesti tekstiesi lukemisesta. Muutakin kuin treeniohjeita toisen perään 🙂 Kummastuttaa hieman tämä kauhea haloo tissiasioista, koska mitä sen on väliä, jos joku haluaa ja tuntee tarvitsevansa niitä! (Minä myös). Ja miksi muut luulee olevansa jotenkin oikeutettuja tietämään kaiken ja saavansa arvostella toisten valintoja.. no, moni saa mielenrauhan luettuaan tämän tekstin.
Minä puolestaan haluan toivottaa sulle Eevi todella kovasti tsemppiä MM-kisoihin, loista samallalailla kuin SM-kisoissakin 😉
Hieno kirjoitus. Harmi että sun “piti” asiasta kertoa koska kuten sanoit, se todellakaan kuulu kenellekään. Olet kyllä uskomattoman kärsivällinen noiden inhottavien ja asiaankuulumattomien kommenttien suhteen. Itse varmaan vaan kehottaisin nillittäjiä hankkimaan elämän tai vähintäänkin terapiaa sillä toisen ihmisen rinnoista itkeminen ja inttäminen on mielestäni sairasta. Peukkuja sulle! Olet upea ja AITO ihminen! 🙂
Voi tissit. Mä toivoisin, että pääsisin rintojen pienennysleikkaukseen. Isot rinnat vaatii todella tukevat liivit. Monet katsoo sun rintoja eikä silmiin tai sitten katse harhailee. Ihmiset kyselee, että missä olet ottanut silikonit.. Ehkä mä urheilulla ja ruokavaliolla saan nää joskus pieniksi 🙂
Rohkea kirjoitus ja tsemppiä Eevi:)
Jep. Ja ne ON tiellä. Tosin mä en silti haluaisi omiani pienemmiksi, kun ne on mulle annettu ja sopii ihan hyvin muuhun kroppaani. Mutta tosiaan ois mukava jos esim. töissä yksikönjohtaja katsois mua silmiin kun keskustellaan…
Ei voi muuta sanoa, kuin mahtavaa Eevi! <3
Tosi hyvin Eevi kirjoitettu. Itsekkin olen miettinyt rintaleikkausta, mutta itse olen tyytyväinen kokoo mutta itseäni sapettaa suoraan sanoen kun nää roikkuu liian alhaalla omasta mielestäni. Itse haluan vaan kohotuksen omasta ja poikaystäväni mielestä sopivat. Mutta kuten sanoin en hae kenenkään muun mieltymistä kuin omani. Minulle on ihan sama mitä kukin tekee omalle keholleen, kunhan on itse tyytyväinen omaan kehoonsa.
Olen itsekin miettinyt silikonien hankkimista, mutta sitten päätin että en hanki. Mulla on hädin tuskin 70A rinnat, eli todella pienet. Mutta toisaalta kun katsoo ympärilleen niin ei tämä nyt niin epätavallista ole, monella naisella on ihan yhtä pienet rinnat eli olisi hölmöä sanoa että nämä olisi jotenkin epänormaalit. Silikonit on toki oma valinta, mutta itse en vaan itse halua olla lähettämässä sellaista viestiä että tällaiset pienet rinnat ei ole jotenkin ok. Vaikka sanoisi että on, niin silikonien hankkiminen kyllä lähettää aika vahvasti sellaisen viestin ettei ole ainakaan itsellä. Nyt lähemmäs kolmekymppisenä olen jo hyvinkin sinut rintojeni kanssa ja ainakin tietää ettei näitä tarvi sitten 20 vuoden päästä etsiä sieltä navan korkeudelta.
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Minuakin tässä silikonitrendissä huolettaa erityisesti se, että pienirintaisuus alkaa monien puheissa vaikuttaa sairaudelta, joka tulee korjata leikkauksella. Päätös silikonien hankkimisesta toki kuuluu yksilölle itselleen, mutta on naiivia olla ottamatta huomioon sen laajempia merkityksiä: haluaako olla mukana toiminnassa, jonka seurauksena normaali ominaisuus alkaa vaikuttaa lääketieteellistä hoitoa vaativalta?
Ihanaa, että joku kommentoi myös näin! 🙂 <3 Pienet tissit RULES.
Aivan samaa mieltä. Monet silikoneista avautuvat bloggaajat perustelevat huoletta päätöstään usein sillä, etteivät kokeneet oloaan naiselliseksi pienien rintojensa kanssa ja että olo oli kuin pikkupojalla. Millaisen esimerkin tämä antaa nuoremmille? Sen, että pienirintaisuus on joku vika? Pienirintainen ei ole naisellinen? Surullista. Keskustelua seuranneena olen huomannut, että osa vetää herneitä nenään silikonien kyseenalaistamisesta, vaikka itse on juuri aikaisemmin puhunut paljon tökerömmin pienistä rinnoista. Se, että päätöstä perustellaan avoimesti sillä, että pienet rinnat olisivat joku vika, on jotain käsittämätöntä.
Kiitän Eeviä avoimuudesta ja rohkeudesta tehdä tämä postaus. Bloggaajana rajanveto yksityisen ja yleisen välillä on varmasti usein haastavaa.
Itse pidän irvokkaana sitä, että nuoret naiset silpovat itseään vapaaehtoisesti. Sillä eräänlaisesta silpomisestahan kauneusleikkauksissa on kyse. Vedän nyt kuvioon erittäin vaarallisen vertailukohdan: viiltely. Eikö senkin tarkoituksena ole saada itselle parempi olo kajoamalla syvästi omaan kehoon?
On mielestäni surullista, että leikkaus tuodaan esiin oman naisellisuuden buustaajana. Voiko todella, näin kohtalaisen tasa-arvoisena vuonna 2015, oma naiseus olla rinnoista kiinni? En todellakaan halua vähätellä kenenkään omia tuntemuksia, joista Eevikin rohkeasti kirjoitti. Silti väitän, ettei naiseus ei lähde rinnoista, se lähtee korvien välistä. Hakeutumalla leikkauksiin korjaamaan naiseuttaan ihminen tavallaan myös hyväksyy sen, että hän ei sellaisenaan riitä, vaan hän pelkistyy esineeksi, jota voi kokonaisenakin korjailla. Se, pitäisikö korjailun kohdistua henkilön tisseihin vai itseasiassa päähän, on mielestäni keskeinen kysymys.
Jokainen nainen, joka asian vielä tuo julkisesti esiin, liittyy siihen naiseuden käsitettä mielestäni rapauttavaan kaanoniin, joka tekee ehjästä korjausta vaativaa ja välittää tätä diskurssia eteenpäin. Korostan, että puhun nyt ilmiöstä yleisellä tasolla, enkä halua ottaa Eevin tapaukseen kantaa muuten kuin käyttämällä hänen postaustaan pohjana näille pohdinnoille.
Osuvasti sanottu. Naiseutta voi toteuttaa ja kokea monella tapaa. Itselleni tärkein on tapa liikkua. Pienirintaisuudesta on myös huomattavaa etua urheillessa – ei käy yhtään kateeksi isorintaiset ratsastuskaverit.
Erittäin hyvin sanottu, kiitos aiemmille kommentoijille siitä että tuotte esille tämän puolen! Jos ihmisellä on luonnostaan pienet rinnat, miten se voisi olla väärin? Minä ainakin haluan ajatella, että keho jonka olen saanut on juuri sellainen kuin sen kuuluukin olla. Ei kenenkään pitäisi tuntea olevansa puutteellinen omana itsenään, on kammottava ajatella että meidän täytyisi korjata itsemme leikkauksilla ollaksemme “ehjiä”. Mitä edes on normaali? Lyhyet jalat, iso nenä, siniset silmät, pienet rinnat, pienet kädet, isot kädet, pieni takapuoli, kiharat hiukset, suorat hiukset… Ne ovat kaikki vain piirteitä, asioita jotka tekevät sinusta SINUT. Ei meidän kuulu olla toistemme kopioita.
“A good body is one that carries the soul of a person who loves it”.
Kiitos tästä kommentista! Olen samaa mieltä. Välillä on suuri helpotus huomata, että ei ole yhteiskunnassa, tai tässä tapauksessa blogimaailmassa, yksin arvojensa ja analyysiensä kanssa.
Minäkin haluan kiittää edellisiä kommentoijia siitä, että toitte tähän keskusteluun näkökulman, jonka puuttuminen pisti silmään. On ikävää ja huolestuttavaa, että kuvittelemme omaan kehoomme kohdistuvien puutteellisuuden tunteiden johtuvan siitä, että kehossa todella olisi jokin puute, jonka korjaamisen jälkeen vasta olemme kokonaisia. En ymmärrä, miksi tuollainen vajavaisuuden kokemus kumpuaisi meistä sisältä: enimmäkseen sen on istuttanut meihin ympäristö, joka monin tavoin viestittää, että vain yhdenlainen keho kelpaa ja on oikeanlainen naiselle. Yhä useamman kokema tarve rintojen kirurgiselle suurentamiselle on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys (joskin totta kai samalla myös jokaisen näin kokevan todella herkkä yksityisasia) – se ilmentää vallitsevaa naisvartaloon kohdistuvaa esineellistämistä ja alentamista.
Samalla kun sanon näin, olen kuitenkin pahoillani, että näin kovasanainen näkökulma on mielestäni välttämättä nostettava tällaisessa yhteydessä esiin ja että Eevi ylipäätään on ahdistettu puimaan henkilökohtaista asiaansa julkisesti. En yllä sanomallani yritä väittää, että minulla tai muilla olisi oikeus arvostella hänen valintaansa. Jokainen päättää itse omasta kehostaan, ja näitä päätöksiä on kunnioitettava. En myöskään missään nimessä väheksy niitä tunteita, joita kokemukset oman kehon puutteellisuudesta tai vääränlaiseudesta meissä herättävät. Eivät ne ole itsellenikään vieraita.
Minusta tämä keskustelu on ollut monella tapaa ajatuksia herättävä, vaikkakin epäasialliset kommentoijat olisivat voineet jättää kommenttinsa kirjoittamatta. Niin järjetöntä kuin se tavallaan onkin, olen ainakin itse viime päivinä ihan tämän sinänsä ikävän “tissi-gaten” vuoksi ajatellut paljon kehoa ja kehollisuutta: rakentanut edelleen omia näkemyksiäni näistä ja pohtinut myös omaa suhdettani vartalooni.
Toivotan Eeville tsemppiä tuleviin kisoihin ja niihin valmistautumiseen! Seuraan mielenkiinnolla blogistasi välittyvää energisyyttäsi ja päämäärätietoisuuttasi sekä tulevia vaiheitasi.
Mahtavaa, että joku tähän postaukseen kommentoi muutakin kuin että ihanaa ja kommentti oli vielä asiallinen. Ei se ihmisestä kokonaisuudessaan epäaitoa tee, mutta silikonit ei oo luonnolliset koska ne on silarit siitä on ihan turha tapella. Tekoripset on epäluonnolliset koska ne ei oo luonnolliset. Se, että kokee että ei riitä pienten rintojensa kanssa ei tarkota että siinä kehossa olis jotain vikaa ja että se täytyy korjata. Se ajatus on siinä virheellinen, se että ei voi hyväksyä itseään. Sitähän kai jokainen haluais, että vois hyväksyä ja rakastaa itteensä ja tulla rakastetuks sellasena kun on. Mulla on isot rinnat ja joskus halusin pienet, koska nää roikkuu ja on rumat. Mutta en vois kuvitella enää itteeni pienirintasena, nää on kuitenki ne mun rinnat, mun kauniit rinnat. Ei kaiklla oo oikeesti sellaset rinnat mitä media meille syöttää. Minkä takia media ja mainokset on ne jotka päättää, millanen on kaunis ihminen. Me ollaan kauniita niinku me ollaan, olit sitte ottanu ne silarit tai et, oli rinnat pienet tai ei. Me voidaan ite päättää mihin kauneusihanteisiin antaudutaan ja mitä kannatetaan. Mä en lue enää yhtään naistenlehteä ja todella harvoja blogeja ja mun keho tuntuu paremmalta ku koskaan, enkä edes oo mitenkään kovin urheilullisessa kunnossa. Saan rauhassa olla tavallinen ja kaunis. Eikä elämässä kuitenkaan tuu koskaan olemaan valmis. Kaikki muuttuu ja kehittyy koko ajan ja lopulta kaikki kuolee.
Eevihän sanoi että hän tuntee itse oman olonsa enemmän naiselliseksi, eikä tarkoita ettei hänen mielestään jonkun toisen pienirintaisuus olisi naisellista. Pointti oli se mitä tuntee, ei ainoastaan se miltä näyttää? Esimerkiksi kaverini otti silikonirinnat ja kuppikoko on silti b, eli ei tätä “sanomaa” ainakaan koolla välttämättä pääse levittämään. Minulla taas on kroppaani sopivat silikonirinnat ja kukaan ei ole kysynyt onko minulla silikonit, ei edes bikinit päällä, koska niitä ei kertakaikkiaan erota. Mua harmittaa se, että ihmiset vieläkin kommentoi, että meistä silikonirintaisista olisi väärin olla pienempirintainen, ei todellakaan ole niin, mulle kaikki ihmiset on samalla tasolla AINA, eikä ulkoinen asia muuta sitä mitenkään! Jos et omista silikoneja et voi mitenkään ymmärtää sitä fiilistä täysin minkä haluaa kertoa tai kirjoittaa asiasta, se on asia minkä ymmärtää vain sen kokemalla ja sama pätee moneen muuhunkin asiaan elämässä. 🙂
Niiiin hyvä kirjoitus jälleen kerran!! Ikävää että jouduit tällaisen keskelle vaikka asian ei pitäisi liikuttaa ketään. Mahtavaa kuitenkin nähdä miten asiallisesti osaat ottaa kantaa sun ympärillä pyöriviin juttuihin etkä provosoidu niistä. Paljon paljon tsemppiä sulle jatkoon, oot upea roolimalli ja esikuva mulle ja monelle muulle nuorelle! 🙂
Heip!
Huippukirjoitus ja aivan kuin omasta elämästäni.
Sillä erotuksella että olen kohta nelikymppinen 3 lapsen äiti.
Vuosi sitten päätin että nyt loppui tissitön elämä ja kävin myös suomalaisella klinikalla.
Voi Luoja, en edes tajunnut kuinka paljon elämänlaatu parani!
Edelleen katson joka aamu peiliin ja tunnen niin syvää kiitollisuutta itseäni kohtaan.. Mä tein mitä halusin ja koen olevani nyt kokonainen.
Tsemppiä sulle!!
Wau. En oikeesti osaa sanoa muuta! Ihan älyttömän hyvä teksti, ja tuo illuusion selittäminen kuvilla. Oot todella rohkea ja huippu! Tsemppiä mm-kisoihin!
Wow! Ensinnäkin kiitos tästä postauksesta, ei sen takia että kokisin itseni “epänaiselliseksi” vaikka välillä nämä pelkät nännit häiritsevätkin ja haluaisin olla muodokkaampi enkä “uskalla” mennä leikkaukseen, vaan sen takia että rehellisesti näytit että kaikki tuo on joka tapauksessa pelkkää illuusiota! Tässä pari vuotta olen seurannut ja päässyt fitneksen makuun, joita aiemmin pidin todella rumina naisina ja tullut fiilis että kyllähän niillä kaikilla on silikonit ja jos joskus sinne haluan treenata itseni niin pakko käydä sitä ennen operatiossa. Tiedän että asia ei niin ole, mutta… 🙂 Vaikka puolisoni pitääkin musta tällaisena kuin olen, on oma epävarmuus ollut nuoresta tytöstä saakka todella pinnalla, mutta pikkuhiljaa olen alkanut hyväksymään itseäni “ketunnokkineen”. Luoja ei suonut mulle tissejä, johtuen varmasti osittain kilpaurheilu taustastani jossa jos teini-iässä treenasin melkein 20h viikossa, mutta onneks luoja soi Eevin joka kertoi avoimesti mitä bikini fitneksen “kulisseissa” tapahtuu ja voin vihdoin myöntää että en tarvitse silikoneja. Ainakaan vielä, koska elämä on niin paljon helpompaa kulkea ilman rintaliivejä! ? Katotaan asiaa uudestaan parin lapsen ja imetyksen jälkeen että mimmosilta ihopusseilta nämä sillon näyttää! ? Pus!
Ymmärrän kun oma keho tuntuu väärältä. Mulla kävi hassusti, kun sain lapset ja rinnat kasvoi valtavan paljon imetyksen aikana niin en kokenut niitä omakseni ollenkaan. Hävetti ja piilottelin niitä. Nyt kun mul on omat pienet tissini koen olevani minä?. Luulin haluavani tekorinnat kunnes koin isot rinnat ja totesin että ne ei ole mua varten. En kyl ymmärrä miksi se kenellekään kuuluu mitä joku toinen kehollaan tekee. Kurjaa jos sulle on tullut tylsiä kommentteja. Ole vaan oma itsesi. Kuitenkin aina on joku kateellinen ja negatiivinen jolla on joku poikittainen sana. Antaa kaikkien kukkien kukkia❤✌
Kiitos postauksesta! Kaikki on jo hyviä kommentteja jättänyt niin ei ole lisättävää! Ehkä täällä on nyt taas rauha maassa kun saatiin tääkin asia käsiteltyä loppuun.
Hyvä tuo vertauskuva, antaa monelle varmaan vähän perspektiiviä 🙂
Todella hieno kirjoitus! Ja iski itselläkin todella lähelle, vaikka en rintojani ole korjauttanutkaan, vaan 2 hammastani. Kahdessa hampaassani on laminaatikuori värivirheen vuoksi. Harmiton värivirhe, ainoastaan kosmeettinen haitta, ei mitään terveydellisesti vaarallista, mutta jonka takia en hymyile suu auki yhdessäkään koulukuvassa, ja yo-kuvastakin pyysin muokkaamaan sen pois. Ja kuinka pahalta ne (varmasti hyvää tarkoittavat) “sulla on jotain hampaassa” tai lasten suorat “sulla on likaiset hampaat” -kommentit tuntuivat. Vieläkin tulee pelkästä muistosta pahamieli.
Joten, todella ymmärrän tuon tunteen, kun joku kohta omasta kehosta ei tunnu “oikealta”.
Ja samalla olen hiukan pyöritellyt päätäni tälle aito vs. pinnallinen -keskustelulle, koska eiväthän ne edes ole vastakohtia, eivätkä toisensa poissulkevia 🙂 Aidon vastakohta on väärennös ja pinnallisen syvällinen, joten “faktat kuntoon, tyypit” 😀 Joo, täysin turhaa kielioppinatsinillitystä, en vain voi sille mitään 😀
Aivan mahtava teksti! Itse en omista rintoja, en minkäänlaisia. Joka häiritsee todella paljon, siitä saan kuulla kavereiltani ja todella moni mieskin niistä on huomautellut. Se vetää pohjalle. Itse olen miettinyt silikoneja, mutta pelkään aina niistä tulevia kommentteja.
Voi että, en oo kyllä edes osannu aavistella sulla olevan silarit, koska jotenkin ne vaan sitten on sulle kun nenä päähän ja nimenomaan selkeästi muista, kun pinnallisista syistä. Et niitä selvästi esittele, eivätkä ne ole mitenkään silikonimaisenepä-aidot, niinkun monellamonella muulla. 😉
Myöskin arvasin tämän toppaamisen kisoihin, ei edes silikonit ole noin tasasen pyöreästi biksuissa, joten sekään ei herättänyt mussa minkäänlaisia epäilyjä. Huh oot hieno tyttö!
Moikka Eevi.
Tämä kirjoitus yllätti todella positiivisesti, toi oikein hymyn huulille. FIttness päiväkirjoja katsoessani tykästyin sinuun kovasti, olit ihanan positiivinen, realistinen ja jalkasi tuntuivat olevan hyvin maassa. En pidä bikini fittneksestä lajina, vaikka arvostankin kovaa työtä, jonka kisaajat ovat kehonsa eteen tehneet. Toivoin kuitenkin sinun menestyvän kisoissa, ja olin iloinen kuullessani voitostasi.
Minulle oli selvää, että sinulla oli silikonit, joskin hyvin luonnolliset sellaiset. Hämmennyinkin suuresti törmätessäni #tissigateen kommenteissasi. Miksi näin ilmiselvä asia täytyy ottaa esille? Miksi sillä on merkitystä?
Sitten kirjoitit aitoutta koskevan postauksesi. Postauksessa ja sen kommenteissa et kuitenkaan ottanut silikoniasiaa esille. Hämmennyin. Sitten minua alkoi harmittaa. Minua harmitti se, että sinä, jonka koen niin rehelliseksi ja aidoksi huolimatta siitä, että olet tekemisissä hyvin pinnallisen lajin parissa, et myönnä näin yksinkertaista asiaa. Siitäkin huolimatta, ettei kukaan mielestäni väittänytkään, ettetkö näyttäisi todella hyvältä bikineissä. Minua harmitti myös se, että nuorten suojelusta välittävänä ihmisenä et halunnut varmistaa, etteivät nuoret ulkonäöstään epävarmat tytöt usko, että minimaalisella rasvaprosentillakin voi omata jotain muutakin kuin nännit. Pelästyin, että minulla onkin aivan väärä kuva sinusta. Tai että kisaprojekti on jotenkin muuttanut sinua. Minua harmitti se, että rintojensa “epätäydellisyyttä” korjannut ihminen kehottaa minua ja muita hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin on, vaikka ei niin sanotusti ole sitä itse tehnyt. Miksi vaadit minua hyväksymään olemattomat rintani, kun sinun ei itse enää tarvitse elää omiesi kanssa.
Tänään blogiisi tullessani hymy levisi huulilleni. Olit tehnyt juuri sen, mitä oletin sinun alusta asti tekevän. Puhuvan asioista rehellisesti ja suoraan. Olet kuitenkin juuri niin aito kun ajattelin. Kiitos tästä postauksesta!
Teet tällä palveluksen kaikille niille pienirintaisille, jotka hankkivat silikonit. Oli ihana lukea, että joku muukin tuntee juuri samoin kuin minä. Pienirintaisena minäkin haluaisin ottaa hieman täytettä rintoihini, jotta itselleni tulisi parempi olo kehostani. Ymmärrän hyvin, miten tyytyväinen olet ollut päätökseesi. Olen tehnyt kehoosi luonnollisen näköisen “parannuksen”, joka on tehnyt sinut hieman onnellisemmaksi. Vaikuttamatta kenenkään muun elämään. Tajuntaani ei mahdu, miksi tämä olisi jonkun mielestä huono asia.
Sen koen meidän ulkonäkökeskeisessä maailmassamme kuitenkin tärkeänä, että ihailun kohteena ja “julkisuudessa” olevat henkilöt myöntävät asian suoraan. Minusta on hyvä, että ensinäkin nuoret tytöt tai pojat eivät erehdy luulemaan suurella osalla naisista olevan suuret rinnat hoikasta ulkomuodosta huolimatta. Tämä auttaa varmasti estämään tyttöjen kehon kuvan vääristymistä ja riittämättömyyden tunnetta omasta kehostaan. Toisaalta koen tämän tärkeäksi myös meille pienirintaisille. On tärkeää tehdä selväksi, että luonnolliset silikonit on ok hankkia ilman, että kaikilla muilla on oikeus tuomita sinut pinnalliseksi ja epäaidoksi. Sillä niin hassulta kuin se saattaakin tuntua, olemattomilla rinnoilla voi olla valtava vaikutus itsetuntoon. Miksi itseään todella paljon harmittavaa asiaa ei saisi hieman korjata? Keneltä se on pois? Minäkin pidän luonnottomien näköisiä silikoneja epäaitoina. En kuitenkaan koe sopusuhtaisten silikonien ottamista epäaitona, vaikka ne eivät olekaan luonnollinen osa kehoa.
Ymmärrän myös, että tuntui varmasti pahalta joutua yht’äkkiä ihmisten kyselyjen kohteeksi. Keho on henkilökohtainen asia. Ottaessasi silikonit et ole ollut nuorten “idoli” ja näkyvillä samalla tavalla kuin nyt. Sait vuosia nauttia kehostasi ilman, että tekemistäsi parannuksista hiljaa pysyminen voisi olla pahaksi kenenkään nuoren kehonkuvalle tai itsetunnolle. Ymmärrän, että on vuosia myöhemmin vaikeaa puhua asiasta, jonka sinä ja asiasta tienneet lähipiiriisi kuuluvat ihmiset ovat varmasti haudanneet vuosia sitten.
Kiitos kuitenkin että myönsit asian. Kiitos siitä, että puhuit vaikeasta asiasta rehellisesti. Vaikutat hienolta ihmiseltä ja todistit olevasi aito maailmassa, jossa Kardashianin kaltaiset moneen kertaan korjaillut ihmiset kieltävät kaikki toimenpiteet, ja hämärtävät nuorten käsitystä siitä, miltä luonnollinen naisvartalo näyttää.
Toivottavasti tämä asia on nyt loppuun käsitelty, ja niin sinä kuin lukijatkin saavat rauhan.
Nyt on ihan pakko kommentoida aiheesta, joka liippaa itseäni hyvin läheltä. Olen aina ollut pienirintainen, mulla on oikeasti vain ne nännit. Ja olen vihannut aina rintojani, varsinkin kun tajusin että muilla ne kasvoi, minulla ei koskaan. Ja tähän väliin on todettava, että mikään ei ole niin raivostuttavaa, kun rinnat omaava henkilö, joka valittaa ettei hänellä ole tissejä!! ? Niinpä nykyään aina napautan takaisin, että sinulla ON tissit, minulla EI,olisit onnellinen niistä vaikkei ne välttämättä ole se c-kuppi. Ite kun pääsis oikeasti siihen a:han…
Olen miettinyt vakavasti silareita. Aikuisten oikeasti. En haluaisi isoja, vaan semmoiset pienehköt, luonnolliset ja kauniit rinnat. Ystäväni hommasi pari vuotta sitten ja ymmärrän häntä ihan täysin. Olemme käyneet paljon keskusteluita asiasta hänen kanssaan. Keskusteluita, jotka ovat Eevi samankaltaisia kuin äsken kirjoitit. Läheisyys hävetti. Ekan kerran kun riisuin rintsikat nykyisen rakkaani edessä, minua nolotti. Tunsin itseni epähaluttavaksi (taisin keksiä sanan tohon ?) ja rumaksi. Ajattelin että mies tuumi mielessään kuinka rumat nuo ovat, olisi pitänyt pysyä edellisessä tytössä, en ikinä voisi kiihottaa häntä. Ihan oikeasti. Mutta sitten tapahtui jotain hassua.
Aloimme seurustella, rohkaistuin. Jouduin saunaan hänen siskojensa ja kymmenen muun naisen kanssa ja aloin ymmärtämään että vartaloita on erilaisia. Rohkaistuin lisää ja aloin hiljalleen hyväksyä itseäni. Opiskelijaporukalla saunoimme paljon ja jälleen näin erilaisia vartaloita. Mieheni on kertonut rakastavansa minua näin. Kysyin mitä tuumisit jos hankkisin silarit? Kuulemma rakastaisi minua yhtä paljon kuin aiemmin. Se olisi minun päätös, hänelle asialla ei ole mitään merkitystä.
En enää ajattele hankkivani silikoneja, olen oppinut nyt hyväksymään itseni näin. En pidä rinnoistani vieläkään ja joskus toivon, että kehittyisin vaan todella myöhään (kaverini kertoi että hänen äidilleen rinnat kasvoivat kunnolla vasta 25- vuotiaana!! ) ja rinnat äkkiä kasvaisivatkin ? Mutta tuskinpa vaan ja tämän vuoksi olen nyt oppinut ja hyväksynyt, että naisia on erilaisia vartaloiltaan. Onneksi minulla on sentään luonnostaan jo kunnon kokoinen takamus, kun kerran rintoja ei ole nimeksikään! ?
Vaikka itse puhuin, että olen oppinut hyväksymään itseni, en missään nimessä arvostele sinua. Minä tiedän ne tunteet mitä sinä olet tuntenut ja ymmärrän sua täysin. Kaikki ei ymmärrä, mutta niillä kaikilla onkin rinnat omasta takaa. Se on helppo silloin puhua ja tuomita. Siinä vaiheessa mä tuomitsen, jos nainen hankkii silarit vain huomioksi, ja hänellä on luonnostaan kunnon rinnat. Sori, pitkä kommentti, mutta halusin vain kertoa, että ymmärrän sua ja et ole ainoa ihminen joka on tällaista kokenut tai että olisit jotenkin vähemmän aito ihminen. Tsemppiä Eevi, oot ihana!
Kiitos tekstistäsi! Juuri tällaisten syiden vuoksi olen iloinen, että tiede mahdollistaa tällaisenkin leikkauksen. Niin kauan kun leikkaukset toteutetaan asiakkaan omasta halusta, ei siis halusta miellyttää muita, ollaan oikealla polulla. Toisaalta olisi hienoa sekin, että pystyisi hyväksymään itsensä sellaisena kuin on, mutta ehkä joskus vain ei löydy siihen keinoja tai voimavaroja. Ja hassua tosiaan, ei ihan heti uskoisi, että tuossa vasemmassa kuvassa tosiaan on silikonit! Et ole vetänyt överiksi, näytät upealta ja sopusuhtaiselta!
Ja kyllä mä olen kiinnostunut muiden rinnoista! 😀 lähinnä siksi, että kaksi lasta imettäneenä olen todella joutunut pohtimaan suhdettani omiin rintoihini. Ei ole ollut helppoa hyväksyä, ei vain pieniä rintoja, vaan pienentyneet rinnat. Hädin tuskin olin tyytyväinen niihin ennen, saati sitten kun kaikki vähäkin katosi parempiin suihin 😀 sittemmin on tullut tehtyä vertailua muihin. Toisaalta niihin, joita ei ole vielä imetty kuiviin, kaiholla ja toisaalta muihin imettäneisiin, miten heille kävi. Vähitellen on oppinut iloitsemaan siitä, mitä rintani ovat tehneet, nyt niissä näkyy eletty elämä, jota en vaihtaisi pois. Silti joskus mielessä käy, mitä jos leikkauttaisi palan itsetuntoa?
Kaikkea hyvää Eevi, olet piristävän säteilevä auringonpilkahdus!
Ihana Eevi <3 Oon seuraillut sun blogia aika pitkään ja sen lisäksi katoin Fitnesspäiväkirjat. Oot aivan älyttömän inspiroiva ja aito nainen, ihailen sua niin paljon ja oon saanu sulta niin paljon uusia vinkkejä ravitsemukseen, liikuntaan ja hyvinvointiin.
Tämän postauksen luettuani käsitykseni vain vahvistui. En ollut edes huomannut aikaisemman postauksen kommentteja, kunnes äsken kävin ne vilkaisemassa. Ihan kamalaa tekstiä ja arvostelua asiasta, joka ei heille millään tavalla kuulu ja jota sun ei tarvitsisi myöskään heille selitellä. Toivottavasti kuitenkin tämä postaus auttaisi arvostelijoita ymmärtämään sun pointin.
Itse ymmärrän täysin pienitissisenä tuon sun tunteen siitä, kun on pienet rinnat. Ymmärrän motiivisi sen suhteen. Olet vahva ja upea nainen, ja älä anna kateellisten arvostelujen vaikuttaa suhun millään lailla. Sun blogisi on yksi mun lemppareista, jatka samaan tahtiin <3
Moikka Eevi, hyvä kirjoitus. En ole myöskään ikinä ymmärtänyt miten silikonit vievät pois ihmisen aitouden, sillä ajatuksellahan jokainen meikkiä käyttäväkin on epäaito. Itselleni on laitettu silikonit rintasyövän takia. Ja nimen omaan esteettisyyden takia! Jos olisin jäänyt ilman toista rintaa, tai jos toiseenkin rintaani ei olisi laitettu silikonia jotta ne olisivat samaa paria, olisin varmasti ollut epätyytyväinen kehooni. Joku toinen olisi voinut olla ottamatta “tekotissejä” ja olla tyytyväinen itseensä niin, mutta minä en! Ja vaikka lähtökohta on eri, on mielestäni periaate sama; että olen tyytyväinen ulkonäkööni ja näin ollen elämän laatuni on parempi. MINULLE. Jos joku toinen on sinut itsensä kanssa ilman toista rintaa niin hyvä niinkin! Usein vain kuulee sitä kuinka on jotenkin ymmärrettävämpää kun silikonit on sairauden takia, mutta yhtä kaikki; eivät ne tässäkään tapauksessa ole terveyden takia laitettu vaan puhtaasti pinnallisista syistä! Niin että tsemppiä sulle ja hei, oikein nätit ovat rintasi 🙂
Tähän ja edelliseenkin postaukseen, liittyen ihmetyttää feikiksi kutsuminen, jos
sinulla on
a) silikonirinnat tai muuta kirurgisesti paranneltua esteettisistä syistä
b) feikkirusketus
c) feikkiripset/-kynnet tms
Mihin vedät feikissä rajan? Se, että joku valitsee ripsenpidennykset sen sijaan, ettei meikkaa aamulla juurikaan, käyttää rusketusta purkista, koska haluaa kevyen päivetyksen turvallisesti ilman riskiä uv-säteilystä tai sitten vielä isommin, sopusuhtaisemman vartalon silikonirinnoilla?
Entä, onko meikkaaminen feikkiä? Push up rintaliivit?
Kerran me täällä vain eletään. Itselläni on kestopigmentoinnit silmien ylärajauksina, ripsenpidennykset helpottamassa arkeani, kynnet myös samasta syystä, usein hieman sävyä purkista ja hiustenpidennykset otin hetki sitten pois. Moni ei päältäpäin tajua mitään eikä se ole tarkoituskaan. Haluan näyttää parhaalta mahdolliselta itseltäni, oli se sitten jonkun mielestä feikkiä tai pinnallista.
GO EEVI!! <3
Rohkeasti kirjoitettu, olet kyllä upea nuori nainen Eevi! Mahtavaa syksyä ja kaikkea hyvää jatkossa!
Huh, kirjoitit juuri ne sanat mitä itse en ole pystynyt kirjoittamaan paperille! Ihan mahtavaa tekstiä ihan yleisestikkin, miksi tissien tai tatuointiwn tai minkään muun pitäisi olla kenenkään muun asia kun omanitsensä niin kauan kun se ei vaikuta kehenkään muuhun? Itselläni myös on silikonit enkä niistä kenellekkään puhu tai sano mutta jos joku kysyy niin voin myöntää että on! Ja sitten tämä yleinen mielikuva silareist on mahdollisimman isot ja näyttävät 😮 ei ei ei, itsellä on myös omaan kroppaan sopivat ei liian isot vaan juuri oikean kokoiset ja luoja miten ihmisen voi tehdä onnelliseksi ? ihan samallalailla joku ostaa laukkuja tai autoja tai tai ihan mitä vaan kenelläkään ei oo asia hukkumuaan tai moittimaan tai moralisoimaan ketään jokainen tekww niinkun haluaa ja mikä tekee itsensä onnelliseksi! Kiitos eevi mahtavasta ja motivoivasta blogista ✌️
Daymn, mahtava kirjoitus! HIenoa, että uskalsit kirjoittaa aiheesta. Olen itsekin miettinyt jo fitnesspäiväkirjoista asti, että Eevillä varmaan on kyllä silarit, mutta juuri sellaiset kuin itse haluaisin. Luonnolliset, omaan kehoon sopivat. Mielestäni silloin implantit ovat onnistuneesti laitettu, kun porukka joutuu miettimään että niin, onko vaiko eikö ole implantteja. Olen 17-vuotias tyttö, sama ongelma, rinnat eivät ole kasvaneet. 14- vuotiaasta asti olen miettinyt silikonien ottoa. Olen perehtynyt asiaan, katsellut kuvia ja vaikka mitä. Kaikkein epävarmimmaksi minut tekee oman äitini huono suhtautuminen asiaan. Mediassa silikonirinnallisista naisista annetaan niin bimbo kuva. Se on sääli, sillä aina eivät implantit liity millään tavalla persoonaan ja luonteeseen.
Kaikella tällä haluan sanoa, että kiitos Eevi tästä postauksesta! Tämä taas antoi minulle hieman pohdinnan aihetta ja uusia näkökulmia. Kiitos muutenkin mahtavasta blogista, jota lukiessa aina tulee hymy huulille ja tekee mieli kiljahdella “hyvä Eevi oot mahtava!”. Olet upea, keep going! Ja tsemppiä näiden moraalisoijien kanssa ;D
T. Ihaileva lukijasi
Minäkin olen suunnilleen samaan aikaan sinun kanssa käynyt Suomessa operaatiossa. Minulla myös hyvin luonnollinen lopputulos ja kukaan ei tajua, että minua leikelty. Olen ne itse maksanut ja ne ovat siis minun. Tämä on koko ajan vaan yleisempää, muutama viikko sitten kaverinikin kävi leikkauksessa. Muistan jo yläasteikäisenä harmitelleeni rinnattomuuttani. Olen kanssa niin onnellinen, että kävin leikkauksessa. Olen päättänyt, että se on minun henkilökohtainen asia, ja siitä en puhu tai huutele kummemmin. Moni ei todella ymmärrä, että taustalla voi olla vaikka mitä ongelmaa ja sairautta, joita en tähän enemmän höpise omalta kohdaltani 😀 en ole sulle ennen kommentoinut, mutta olet kyllä todella kaunis ja fiksu <3 ps. Ihan hassua tähän kommentoida, koska mulle tuo leikkaus kuuluu kategoriaan "oma henkilökohtainen asia" ja kuitenkin niin itsestäänselvä asia loppujen lopuksi. Tällä operaatiolla en ole ketään loukannut, enkä hetkeäkään ole ajatellut olevani ketään muuta parempi. mutta samaistuin niin tähän. Vaikka enää en edes aina muista et olen leikkauksessa käynyt 😉
🙂 hauskaa, mä oon maailman onnellisin lauta! Rinnat ei nosta eikä laske mun ihmisarvoa millään tavalla, mulle on ihan sama millaset nää on malliltaan, kunhan ovat huomaamattomat ja eivät tursua paidan kauluksesta. Sen sijaan otsani kolmenkympin rypyt olisin valmis tasottamaan 🙂
Avasit rohkeasti meille lukijoille todella henkilökohtaisen tarinan, kiitos siitä. Olen samaa mieltä siitä, että kenenkään tarinaa ei tule tuomita, ennen kuin on kävellyt saman elämänpolun ylä- ja alamäkineen, kivine ja kantoineen. Ja se lienee mahdotonta. Vaikutat julkisuuden perusteella onnelliselta, hyvinvoivalta naiselta niin siisäisesti kuin ulkoisestikin. Minun tekee kuitenkin pahaa niiden ulkonäöstään epävarmojen naisten ja tyttöjen puolesta, kun sanot, että silikonirinnat tekevät onnelliseksi ja itsevarmaksi. Elämässä tulee vastaan paljon asioita, jotka aiheuttavat epävarmuutta, huonoa itsetuntoa, ehkä ahdistustakin. Yrittämällä muuttaa näitä asioita taitaa olla melko pitkä ja mutkikas tie. Olen itse tehnyt sellaisen havainnon, että helpommalla pääsen kun pyrin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Helppoa sekään ei aina tosin ole, toistan tätä asiaa itselleni jokaisen uutena aamuna, jokaisena päivänä vuodessa. Uskon, että tällaiset asiat helpottaa elämänkokemuksen ja koko ajan laajentuvan perspektiivin myötä.
Moi! Luin muutaman kommentin ja pakko varoittaa jo alussa että olen erimieltä. Minulta katosi sinun arvotus ja ihailu kuin luin tekstistä sinulla olevan silikoonit. Vaikkei se minun asia ole ollenkaan, mutta tuli petetty olo. Uskon että tuon asian kanssa on ollut vaikeaa, itsekkään en omista kun vain ne nännit mutta olen erittäin onnellinen niistä. Naisellisuus ei vaadi suurta povea. Mutta jätän tämän vain tähän. Tämä on minun mielipiteeni. Mutta enköhän tule seuraamaan polkuasi MM-kisoihin. Kaikkea hyvää <3
Samoin mulla katosi. Tänne asti olen seuraillut mutta noh, en voi sille mitään.. hävisi se kunnioitus ja kuva susta muuttui kertaheitolla. No mutta onneksi lukiijoita riittää kuiteski, minulle tämä oli vika kerta tässä blogissa..
Minulle rinnat eivät ole koskaan olleet naiseuden symboli. Kadehdin pienirintaisia ja kiroan rintsikoihin uppoavia euroja. Myös niska-hartiajumit on tuskaa. Olen taas sen sijaan aina kärsinyt pienistä huulista ja noin kuukausi sitten päätin tehdä asialle jotain. Lopputulos on ihan hyvä, mutta oloni on huono. Tuntuu että astuin maailmaan joka on minulle vieras ja jossa en halua olla osallisena. Puhun nyt siis vaan omasta puolestani, ketään en tuomitse. Kokeiluun jäi tämä kerta. Jos sitten seuraavaksi valkaisisi hampaat :).
Hyvä mainos! Hieman pitkä ja tylsä tosin, koska alussa pointti tuli melko nopeasti selville. Mietin tässä sinun ja yhteistyöyrityksiesi ns. vastuuta kasvatusmielessä.
Mainoksesi tarjoaa vastauksen ja ratkaisun lähes kaikille minuuttaan etsiville pikkutytöille. Sitä ajatellen jopa vastenmielistä tekstiä. Ilmainen ajatukseni olisi ratkaista itsetuntoasioitaan ensin muuta kautta, vaikka kivoja koristeita nuo silikonit ovatkin.
Oma kommenttisi on vastenmielinen. Tuskin välität lapsista tuon taivaallista. Jokatapauksessa, kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille ja ehkä jossain määrin koululle, ei kenellekään muulle.
No johan oli kummallinen idea. Eli eikun joka bussipysäkille nuoriin vetoavat alkoholi- ja tupakkamainokset. Kaikenlaiset ikärajat roskikseen. Poliisien ja palomiesten sijaan kouluihin voisi kutsua niitä rikollisia, jotka eivät ole tehneet parannusta, niin oppivat niksit nuorina.
Muista kommenttisi sitten, kun hankit lapsia.
Kasvattamiseen tarvitaan koko kylä.
Ihan uskomatonta, on kuin olisin lukenut omaa tekstiäni! Otin kans silikonit 9 vuotta sitten koska minulla ei ollu YHTÄÄN rintoja.. ja se oli parhaimpia päätöksiä elämässäni. Sain itseluottamukseni takaisin ja bikikivartalon 😉 jos joku väittää pinnalliseksi ni siitä vaan. Ihmisellä on oikeus tuntea olonsa hyväksi omassa kropassaan.
En tiedä ymmärränkö täysin syitäsi hankkia silikonit. Ehkä sen takia, että olen ollut nuorempana samassa tilanteessa: olin hyvin epävarma hyvin pienistä tisseistäni ja häpeilin niitä. En tuntenut itseäni ikinä naiselliseksi. En löytänyt hyvin istuvia rintaliivejä enkä yläosia. Kaikki mekot olivat muuten sopivia, mutta rintojen kohdalta jäivät löysiksi (myös rinnanympärykseni on todella pieni suhteessa lantioon). Tunsin itseni niin epäsuhtaiseksi. Harkitsin vakavasti silikoneja. Mutta ajan kuluessa itsetuntoni kasvoi, aloin rakastaa itseäni juuri tällaisena. Asiaa varmasti auttoi ihana mieheni, joka kehui aina tissejäni. Ei valehdellut niiden olevan isot, mutta kehui niitä silti maailman parhaiksi. Tällä hetkellä katson peiliin ja olen sataprosenttisen tyytyväinen. Olen niin onnellinen ettei minulla ollut silloin 18 vuotiaana rahaa mennä laittamaan silikoneja. Olisin varmasti rakentanut itsetuntoni aivan väärin.
Siksi minua hieman harmittaakin tämä kirjoituksesi. Annoit ymmärtää, että silikonit pelastivat huonon itsetuntosi. Jo kirjoitusta lukiessa ajattelin, että toivottavasti tämä ei bustaa nuorten epävarmojen tyttöjen silikoni-intoa. Ja heti kommenteissa oli muutama TODELLA nuori tyttö (17v) kertomassa kuinka hakevat ne silarit heti kun on rahaa ja ikää..
Et voi olla tosissas. Eihän kukaan nyt blogitekstin takia silikoneja hanki, ja jos hankkii niin silloinkin varsinainen vika on ihan jossain muualla. Nuorilla on vanhemmat/huoltajat, joiden kuuluu hyysätä niin että Eevin tai muidenkaan julkimoiden ei tarvi 😀
Moikka Eevi! Oli kyllä “pakko” kommentoida. Mielestäni olet aivan upea ja ennen kaikkea aito nainen. 🙂 Tämä postaus oli ihan mahtava! En ollut edes ajatellut mitään toppauksia kisalavalla. Olen tienny kyllä että monella siellä on silarit, koska tissit vain häviävät monella tiukan dieetin tuloksena. Silikonit eivät ole minusta huono vaihtoehto vaan päinvastoin todella hyvä jos se parantaa noinkin paljon elämänlaatua! En ole ikinä vastustanut silikoneja, enkä todellakaan tuomitse ihmisiä jotka haluavat ne ottaa. 🙂 Jokainen päättää omasta kehostaan eikä kellään ole lupaa arvostella toisen kehoa noin. Vielä hurjasti onnea voitosta, olet sen ansainnut kovalla työllä!
Miksei minulla näy kuvat joissa näkee toppauste vaikutuksen? Siis se kohta jossa selitit lähteneestä kisaväristä.. Onko kuvat jonkun linkin takana vai missä? Mulla näkyy sen kohdan alla kuva takaposesta ja yläpuolella ei kuvaa.. 🙁
Jälleen hyvä kirjoitus ja kukaan ei voi mieletäni arvostella sinun syitäsi hankkia implantteja! Jokainen kokee myös asiat hyvin eri tavoin. Tuo kuva muuten havainnollisti biksujen vaikutuksen hyvin ja vaikka itsekin tiedän miten biksuilla saa isommat rinnat, kisattu kun on itsekin, niin kuva hämäsi minuakin luulemaan rintojasi suuremmiksi. Tosin minä en missään vaiheessa kauhitsellut rintojasi ja en ymmärrä niiden kauhistelua laisinkaan ja ethän sä nyt edes tyrkytä niitä joka kuvassa ja postauksessa 😀 Lukijat ne nyt nosti puheeksi, mutta ihan hyvä että itsekin kirjoitit nyt asiasta. Mun mielestä on oikein sopusuhtaiset 🙂
Hieno teksti, Eevi. huikeaa kun pistit noi kuvat, niin tällainen tavallinen tallaaja hahmottaa asian aidosti 🙂 Superkiitos tästä! Pysy aina tuollaisena kun olet <3
Hyvä postaus, ja mun mielestä annoit itsestäsi paljon paremman kuvan ainakin minulle, kun kirjotit tästä aiheesta vaikka se arka sulle onkin 🙂
Pakko kommentoida tähän. Ensinnäkin hyvä teksti 😉
Muistan sinut pienenä, hyvin hoikkana sirona naisena, kun silloin ekoja lertoja kävimme yhdessä Elielin satsilla 2007. Kun aloit kirjoittaa tätä blokia aloin seurata sitä ja huomasin, että rintasi ovat kasvaneet (olet saanut naisen muotoja) mutta en kyllä ajatellut, että oisit ottanut silikoneja, tosin, ei se nyt niin kiinnostanutkaan. Se tosiaan on jokaisen henkilökohtainen asia. No mut enivei, ne ovat kyllä luonnolliset. Ja pakko on nyt sanoa, kun tämän luin, että on erittäin arvostettavaa, että Silikoneja joku ottaa ihan vaan oman itsetunnon asiana ja on sitten siihen pieneen muutokseensa tyytyväinen. Se juuri kertoo siitä, että sitä itsetuntoa on ja osaa arvostaa omaa kehoaan muokkaamatta sitä liikaa.
Ymmärrän hyvin sinua näin pienirintaisena naisena. Itse olen urheillut myös aina ja ollut hoikka, eikä omanikaan ole kasvaneet. Silikonit on käynyt mielessä, mutta jäänyt ottamatta. Nyt äitinä olen omaan kehooni tyytyväisempikuin koskaan. Rinnat ovat kasvaneet imetyksestä, mutta nähtäväksi jää,mitä ne on imetyksen jälkeen. Tosin, silikoneja en tule ottamaan, oli rintani sitten vaikka rusinat nänneillä. Rintani tulevat olemaan muisto lapseni vauva-ajasta ja siitä hellyyden ja rakkauden määrästä, mitä ne ovat minun ja lapseni välillä tuottaneet. Ajatteli niistä sitten kuka mitä tahansa.
Well played! Erinomainen vastine kaikelle epäilylle, negatiivisuudelle ja arvostelulle. En usko
…että nuo sanat sinuun oikeasti vaikuttivatkaan, mutta hyvä veto avautua tästä. Jatka samaan malliin, upeaa duunia! 🙂
Ihanaa Eevi kun jaksat ottaa kantaa näihin asioihin jotka varmasti ottavat itseäsi päähän. Harmittaa sun puolesta kun joudut ottamaan kaikkea kuraa vastaan, mutta kuka muu osaisi kaataa ennakkoluulot ellei avoin ja positiivinen sinä. Tuo bikinikuva toppauksilla ja ilman havainnollisti tosi hyvin mistä hommassa on kyse.
Sun pitäisi varmaan postata enemmän hikiräkäkuvia treeneistä niin jengi tajuaisi ettei tuollaiset vatsapalikat ja haba missään manikyyrissä tai kauneusklinikalla kasva. Pinnallista siinä on vain se hiki 😉
Olet upea!! Mä niin samaistun suhun. Mulla ei oo tissejä yhtään ja se vaikuttaa mun itsetuntoon tuhottomasti. Ja vaikka olen seurustellut kauan poikaystäväni kanssa ja tiedän hänen hyväksyvän minut sellaisena kuin olen. Mutta se riitä mulle. En itse hyväksy. Toivoisin että mulla ois rahaa tehdä leikkaus. Mutta ikävä kyllä nyt ei ole. Toivon että jonain päivänä. Tsemppiä sulle kisavalmisteluihin 🙂
Wau! Täytyy sanoa, että ennen kisojasi en edes huomannut silikoneja (eikä varmasti moni muukaan). Todella luonnollisen näköiset!(kohteliaisuutena tarkoitin) Minulle se nyt on se ja sama omistatko silarit vai et. Asiahan on niin kuin kirjoitit, täysin henkilökohtainen. Loisto tyypiltä vaikutat, jatka samaan malliin!❤️
Mielestäni on aivan hullua että miksi jonkun pitäisi antaa kommenttia niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin omista rinnoista. Kaikista ilkeistä kommenteista paistaa epävarmuus itseään kohtaan, ihan sama mitä asia koskee, oli se sitten jonkun menestys tai ulkonäkö. Aina löytyy se joku jolla on asiat paremmin ja koska itse on epävarma ei voi muuta kuin heittää alentavan kommentin jotta tulee parempi olo omassa epävarmuudessa. Mutta näinhän se toimii, joku kuvitteli että olet ottanut silikonit ihan vain sen takia että näytät sekiskkäämmiltä niin, kun oikeasti syy oli jossain paljon syvemmällä. Mutta koska sinulta löytyy silarit, se ei voi olla muuta kuin ulkonäöllinen juttu, toisten hyväksyntää etsivä päätös. Koska olisihan se kamalaa että tekisit omalle epävarmuudella jotakin, että haluaisit olla itsestäsi enemmän itsevarma. Meidänhän kuuluu kaikkien rypeä epävarmuudessa ihan vain muiden hyvinvoinnin vuoksi. Kun yhdellä on kurjaa, täytyy kaikilla olla, muuten elämä ei ole reilua. Sama koskee menestystä tai ihan mitä vain asiaa tässä maailmassa. Ikinä ei saa hehkuttaa omaa onnea, aina pitäisi potea syyllisyyttä siitä että on tehnyt töitä jonkun asian eteen ja saavuttanut sen mitä haluaa, ettei jollekin toiselle tule paha mieli.
Arvostan suuresti sitä ettet lähde peittelemään onneasi tai valintojasi, olet aivan älyttömän suuri motivaation lähde minulle, olet osoittanut että mikä vain on mahdollista kunhan vain päättää että siihen pystyy! <3
Aika henkilökohtaisia nämä blogit ovat muutenkin… Vai pakottaako joku näitä kirjoittamaan? 😀 Lähtökohtaisestihan bloggaajat eivät ole minkään muun avittamana julkisuudessa kuin blogiensa. Eevi on nykyään poikkeus .
Eevi on kyl ihan huippumuija!
Moikka!
Olen hetken aikaa lukenut sinun blogiasi, ja itse asiassa tämä on minun lempikirjoitukseni kaikista kirjoituksistasi! Kävin itse hörökorvaileikkauksessa noin 4-5v sitten, koska ne häiritsivät minua joka ikinen päivä. Leikkauksen jälkeen olen miettinyt vain, kuinka tein oikean päätöksen. Niin pinnalliseltakin kun se kuulostaakin, se muutti elämänlaatuani aivan hirveästi parempaan suuntaan! Vieläkin usein mietin, kuinka onnellinen olen leikkauspäätöksestä.
Tavallaan olen potenut huonoa omatuntoa siitä, miten jostain noinkin ulkonäkökeskeisestä asiasta voi tulla niin onnelliseksi, ja elämä paljon vapautuneeksi. Meitähän kannustetaan olemaan vain oma ihana itsemme, ja olemaan sellainen jollaiseksi “meidät on luotu”.
Olen pohtinut , että jos minusta tulee joskus julkisuuden henkilö, ja minulta kysytään mielipidettä kauneusleikkauksiin, niin mitä siihen oikeastaan voi edes vastata? Haluaisin olla hyvä esikuva nuorille naisille, enkä hehkuttaa sitä kuinka parempi ulkonäkö parantaa elämän, mutta minulla juuri näin kävi! Ihanaa että sinä uskalsit sanoa täysin rehellisesti, mitä olet mieltä vähättelemättä tai liioittelematta. Olet Eevi ihana! <3
Totta kai kyseessä on jokaisen oma päätös ottaako silikonit vai ei, mutta mielestäni on erittäin surullista, jos nainen haluaa silikonit, koska ei pidä itseään naisellisena ilman niitä. Myös pienet rinnat ovat naiselliset ja kauniit. Myös nainen täysin ilman rintoja voi olla naisellinen ja kaunis. Ei naiseus ole rinnoista kiinni.
Hienoa että päätit kertoa noinkin henkilökohtaisesti tarinasi vaikkei se muille kuuluisi ollenkaan.. 🙁 Mutta loppuupahan aiheen vatvonta. Ja tosi hienoa kertoa toi todellisuus kisa biksuista kuinka niitä täytellään, en ajatellut että esim. Sä olisit vielä täytellyt kun omaakin täytettä on kuitenkin jonkin verran! 😉 🙂 Haluaisinkim tietää että onkohan sulle laitettu rintalihaksen alle vai päälle implantit? Olen ymmärtänyt että kovaa treenaajat laittaa päälle ja silloinhan ne näkyy todella selvinä ‘palloina’ mutta kun laitetaan alle, ne ovat ns. Huomaamattomat. Mikäli koet että asia ei ole enää niin vaikea, uskon että monia kiinnostaisi kuulla miten operaatiosi sujui pääpiirteittäin tai ihan just tästä tekniikka-asiasta, miten sulle on laitettu, miten toivuit jne. Täytyy sanoa näille nuorille kommentoijille että älkää hyvät nuoret menkö tekemään leikkauksia ennen kun olette vanhempia sillä esim omat rintani löysivät kokonsa ja muotonsa varmaan vasta 25-28v. Ainakin itse olin 17v tosi hoikka ja kroppa oli vielä muutosvaiheessa ja siksi myös rintani olivat pienemmät.
Hei Eevi!
Ensinnäkin aivan upea kirjoitus ja blogi kokonaisuudessaan! Huikeasti onnea voitosta! Ansaitsit sen!
Itse olen miettinyt ajoittain silikonien ottamista, mutta en ole vielä uskaltanut. Sairastin koko nuoruusikäni, eivätkä rinnat alipainon takia kasvaneet. Rintani ovat myös oudon malliset ja hieman eriparia. Häpeän niitä todella paljon! Olisin onnellinen jos minulla olisi edes A-kupin kauniit, normaalit rinnat niin, että voisin käyttää bikineitä tai topit näyttäisivät päälläni hyviltä, puhumattakaan siitä, että uskaltaisin rintani toiselle sukupuolelle paljastaa. Rinnat ovat osaltaan estäneet minua haluamasta poikaystävää tai oikeammin pelkäämään läheisyyttä. Toivon, että ihmiset ymmärtäisivät, kuinka raastavaa voi olla, kun ei tunne itseään naiseksi tai viehättäväksi (minua ei olla siunattu myöskään minkäänlaisella takamuksella) ja sen, ettei silikonien ottaminen tarkoita aina rintojen suhteetonta suurentamista vaan niiden ottaminen voi johtua myös halusta saada tavallisen näköiset, luonnolliset ja pienet rinnat, joiden kanssa voisi mennä häpeilemättä uimahallille tai jumppasalin suihkuun. Toivon kovasti rohkaistuvani vielä ja joku päivä kävelen sisään plastiikkakirurgin vastaanotolle.
Haluaisin vielä kysyä (vaikka tämä silarikeskustelu pitäisi jo lopettaa), kuinka kauan jouduit olemaan liikkumatta leikkauksen jälkeen? Entä kivut? Oliko niitä paljon ja kuinka nopeasti totuit uusiin rintoihisi?
Tsemppiä Eevi tulevaan ja hurjasti onnea tuleviin kisoihin! Seuraan blogiasi silmä kovana!??
Pinnallista tai ei niin kyllä minä olen pitkään miettinyt silikonien laittamista. Aiemmin minulla oli omasta mielestäni ihan kauniit b-kupin rinnat, mutta imettettyäni kolme lastani ne ovat muuttuneet tyhjiksi pussukoiksi. Toisin sanoen ovat asiansa ajaneet, mutta onko minun nyt loppuelämäni elettävä rintojen kanssa jotka ovat omasta mielestäni suorastaan rumat. Miestäni rintojen koko ja tyhjyys ei näytä haittaavan vähän vertaa, mutta itseäni väliin kyllä. En missään tapauksessa haluaisi mitään isoja silikonipalloja vaan pienet luonnollisen näköiset rinnat. Uskoisin, että jos laittaisin silikonit niin olisin tyytyväisempi vartalooni ja tuntisin itseni naisellisemmaksi.
Kiitos avoimesta ja rehellisestä tekstistä. Kuitenkin: minua huolestuttaa tällainen syy rintojen suurennuttamiselle kuin itsensä tunteminen epänaiselliseksi, rumaksi tai poikamaiseksi. Ja sen kirjoittaminen julkisesti nettiin tai lehteen, josta lukemattomat nuoret pienirintaiset tytöt ja naiset sen lukevat. Itse päädyin tänne 15-vuotiaan Facebook-tuttavani tykkäyksen kautta. Teki pahaa lukea tekstiä sillä ajatuksella, että hän on sen lukenut.
Itse olen hyvin pienirintaisena ajatellut asiaa siltäkin kannalta, että jos leikkauttaisin rintani suuremmiksi paremman itsetunnon ja naisellisemman ulkonäön toivossa, ja myöhemmin saisin tyttölapsen. Miten kehtaisin koskaan kirkkain silmin sanoa hänen olevan kaunis, täydellinen ja naisellinen sellaisena kuin hän on, jos hän olisi perinyt ne samat pienet rintani, jotka leikkautin “poikamaisina” ja “epänaisellisina”? Tai miten voisin ylipäätään kellekään rinnattomalle sanoa vakuuttavasti hänen kelpaavan, kun itse olen omalla esimerkilläni näyttänyt, että rinnattomuus ei kelpaa ja itsensä leikkeleminen on siihen ratkaisu.
Miksi meidät pitäisi kaikki tunkea siihen samaan Barbie-muottiin? Miten tylsää ja aika kammottavaa olisikaan, jos rinnattomat ja pienirintaiset naiset katoaisivat kokonaan katukuvasta ja heidän luonnostaan pienirintaiset lapsensa “korjattaisiin” automaattisesti teini-iässä! Tarvitsemme kaiken kokoisia ja näköisiä roolimalleja, jotta voisimme kaikki tuntea itsemme arvokkaiksi ja kelpaaviksi juuri sellaisena kuin olemme, eikä tähän auta se että niin monet julkisuudessa olevat naiset käyvät leikkauttamassa juuri sen erityisyytensä piiloon, joka voisi olla rohkaisuksi niin monelle itsensä erilaiseksi kokevalle.
Word! Väittäisin, että yksi suurimpia nykyajan pahoinvoinnin aiheuttajia on yleinen ristiriita puhetavan ja toiminnan välillä. Kaikkialla toitotetaan “ole oma itsesi” -mantraa, mutta silti yhä suurempi osa kajoaa omaan kehoonsa kirurgisesti, koska se “oma itse” ei kuitenkaan ole hyvä tai riittävä.
Olen täysin samaa mieltä ylläolevien kanssa!
Itselläni on hädin tuskin a-kupin rinnat. Kehityin myöhään, ja olin kropastani äärimmäisen epävarma koko teini-iän ja varhaisnuoruuteni. Nyt vanhemmiten olen oppinut hyväksymään pienet rinnat osana kroppaani. Nyt en osaisi edes kuvitella, että ne olisivat yhtään isommat!
Jälleen kerran hyvä postaus, tykkään tyylistäsi ja asenteestasi! 🙂 Hienoa että kirjoitit aiheesta vaikkakin se on todella henkilökohtainen, en ymmärrä miten kukaan voi kokea oikeudekseen arvostella toisten valintoja oli kyseessä sitten silikonirinnat tai opiskelupaikka.. Mukavaa syksyä sinulle 🙂
Hei! Kirjoitit hienosti! Minullakin oli oikeastaan pelkät nännit ja lapseni syntymän jälkeen halusin vihdoin tehdä asialle jotain. Otin vuosi sitten implantit, nyt mulla on vihdoin rinnat, tosin pienet sellaiset. Mutta juuri ne mitä olisin toivonut saavani luonnostaan. ❤ En ymmärrä yleistä asennetta silikoneja kohtaan, ne eivät ole pelkästään jättisuuria tänä päivänä!
Sinänsähän tää blogiteksti ei vastannut ollenkaan itse otsikon kysymykseen
Vastasihan:
“Bikini Fitness ei edellytä silikonirintoja. Kyse on kokonaisuudesta ja tiedän monia alalla menestyneitä, joilla on luomurinnat.”
Hei,
Olen myös pienirintainen. Minulla oli teini-ikäisenä todella huono itsetunto. Suuri syy siihen on ollut median luoma käsitys, miltä kauniin, menestyvän, haluttavan naisen tulisi näyttää. Kenties myös ympärillä olevien ihmisten itsekriittisyys. Elokuvateollisuus. Mainokset. Mallit. Näyttelijät. Julkkikset. Kaikki me tiedetään. Kaikki me näemme nyt edessämme, miltä pitäisi näyttää. Kaikki me tiedämme myös, että pitäisi olla tyytyväinen siihen mitä on, rakastaa ja hyväksyä itsensä sellaisenaan. Mikä ristiriita.
Jokuhan tästäkin tilin tekee. Miettikää nyt. Täydellisen tai jonkun mielestä yhteiskuntakelpoisen ulkonäön saavuttaminen maksaa rahaa. Ja kun sen “tyytyväisyyden” ulkonäköönsä on saavuttanut, maksaa ylläpito taas lisää euroja.
Perus psykologiaa. Kun tarpeeksi monta kertaa sanotaan 2+2=5 (vaikka tietysti tiedämme vastauksen olevan neljä) ja etenkin, kun yhtäkuin viittä sanoo kenties joku, ketä ihailee, roolimalli telkkarista, kuulee saman radiosta, näkee mainoksista. Haluan siis uskoa vastauksen olevan viisi.
Etenkin nuoret, vielä henkisesti kehittyvät ihmiset ovat erittäin alttiita roolimallien ajatusmallien omaksumiselle. Kuinka tapahtuu nuorelle, jos esikuvana on ihminen, joka on omaksunut mallin 2+2=5? Tapahtuuko tässä kohti muutos niin, että tämä nuori ei todella tiedä vastauksen olevan neljä? Onko tässä tapa tyhmentää kansaa parhaillaan?
Silikonirinnat. Kuten aiemmin on todettu “En tuntenut oloani naiselliseksi.” “Halusin luonnollisen näköiset, minulle sopusuhtaiset rinnat.”
Kirjoittaja on siis oppinut jostain, miltä naisellisen naisen tulisi näyttää. Hän toteuttaa sen, ok, on onnellinen? Ai että, on mennyt oppi perille. Joku teki hyvän tilin. Hyvä hyvä. Sitten, tämä henkilö, laittaa “hyvän” kiertämään. Tämä henkilö, kenties jonkun roolimalli, joka on korjannut omaa käsitystään yksinkertaisesta laskutoimituksesta antaa vaikutteet vielä kehittymättömälle yksilölle tästä epäloogisesta mallista, hän omaksuu ja toivoo silareita jo 14 kesäisenä. Tämähän kuulostaa kauhealta ja absurdilta, eikö? Mutta ei eipä kuulosta tämän teini-ikäisen mielestä. Auttaisiko jos nyt sitten sanoisi tälle teinitytölle, että hän kelpaa juuri sellaisena, on kaunis ja rakastettu, maailman tärkein ihminen vaikka omalle äidilleen. Auttoiko? No ei! Väitän, että huonon mallin omaksuminen on tehty tässä maailmassa paljon helpommaksi kuin hyvän mallin, oikean mallin omaksuminen. Siihen on syynsä. Raha. Money. Dinero. Ja toki siihen ripaus kiinnostaa tulevaa teinikapinaa oikeaa vastaan on soppa valmis. Kuka ottaa lisää?
Nuorena huonon, voisi sanoa väärän, mallin omaksumista on todella vaikea purkaa. Ainakaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Jotkut eivät opi koskaan. Tämä ei tarkoita että nämä ihmiset olisivat tyhmiä. He ovat olosuhteiden uhreja. Me aikuiset. Haluammeko tehdä tietoisesti lapsistamme uhreja? Haluammeko edesauttaa osaltamme nuorten vääristynyttä kuvaa naiseudesta, arvoista, seksuaalisuudesta, minäkuvasta?
Eevi oletko mielestäsi hyvä roolimalli nuorille?
-Johanna
Komppaan. Jokainen ihminen muokkaa toiminnallaan käsitystä siitä, mitä on normaali. Bloggaajan valta ja mahdollisuus muokata normaalin käsitystä on erityisen suuri, sillä hänen tekstinsä tavoittaa tuhansia ihmisiä ja usein bloggaaja on myös eräänlainen esikuva.
Siksi esittäisin Eeville mielelläni saman kysymyksen: oletko mielestäsi hyvä roolimalli nuorille lukijoillesi?
Tämä oli hyvin sanottu!
Vaikka seuraankin tätä blogia ja minulla on Eevistä ylipäätään todella positiivinen kuva, tulin tästä postauksesta jotenkin tosi surulliseksi… Jokaisen vartalo on oma asia ja sille saa tehdä mitä haluaa. Itse koitan jatkuvasti saavuttaa ja olenkin lähellä sitä, että olisin vihdoin sinut itseni kanssa (ulkomuodollisesti ja henkisesti).
Surullista on se, vaikka tiedän että on tyhmää yhden blogikirjoituksen perusteella ”ottaa itseensä” ja muuttaa näkemyksiään, että tuli itselle vähän sellainen olo kun on Eevin vartaloa ja saavutuksia ihaillut, niin että pitäisikö itsekkin pienirintaisena harkita silikoneja, että tarvisinko minä myös sellaiset että saisin itsetuntoni kohoamaan ja kokisin itseni naiselliseksi? Se edes että mietin tämmöistä sai itseni vähän häkeltymään koska olen aina ollut silikoneja ”vastaan”. Ja teidän vaikka en itse ole enää 17-vuotias, niin monella muulla nuorella on tullut myös tälläinen ajatus ja hirveää että hekin ajattelevat että jotta kokisi itsensä naiselliseksi niin sevaatii silikonit, eikä niiden ottamisen sijaan voisi vaan oppia hyväksymään omaa ulkomuotoaan sellaisena kuin se on… Itsensä hyväksyminen vaatii paljon työtä ja aikaa.
Ehkä tämän silikonigaten olisi voinut jättää omaan arvoonsa ja jättää vaan postaamatta siitä, minun mielipiteeni siis…
– MM, 24-vee
Haloo; kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta – joku viihtyy minkälaisilla rinnoilla ja kropalla tahansa varustettuna, toinen kokee kroppansa “puutteet” todella voimakkaasti elämänlaatua huonontavana. Ei Eevi sano että pienirintaiset kaikki leikkaukseen nyt heti mars, vaan kertoo avoimesti että HÄN ei kokenut olevansa onnellinen pienillä rinnoilla. Surullistahan se on Eevin kannalta, mutta ei kuulu meille muille eikä ole plastiikkakirurgian mainos!!! Jättäisitte jo tämän aiheen, ja Eevin rauhaan!
Mielestäni kommentti oli myös hyvä, kysymyshän on siitä, että nämä koetut vartalon puutteet ovat ulkoapäin tuotuja, sosiaalisesti rakentuneita käsityksiä naiseudesta. On valitettavaa jos sosiaalinen ympäristö ei nuoruuden aikana tue käsitystä oman kehon riittävyydestä ja auta rakentamaan tervettä itsetuntoa. Eevi toimii roolimallina muille, sehän on selvää fitness-päiväkirjojen saavuttaman suosion sekä blogin kävijämäärien perusteella. Yhä nuoremmat ovat kiinnostuneista terveellisestä elämäntavasta ja urheilusta, mikä on hienoa. Mutta todella toivoisin, että blogeissa tuotaisiin myös terveellisen ajattelun agendaa enemmän esille. Jos katsoo suosituimpien postausten otsikoita(ei vain Eevin blogissa, vaan missä tahansa) ja vertaa niiden sisältöä teini-ikäisen ajattelumaailmaan, saattaa käydä niin, että teinin päässä pyörii vain: miten saada täydellinen fitness-pylly, ruokaohjeet sixpackia varten tai miksi ottaisin silikonit.
Luulen, että tämänkaltaiset tekstit saattavat saada monen tytön epäilemään omien rintojensa kokoa enemmän kuin aiemmin. Ovatko minun rintani kosketuksen arvoiset? Olenko tarpeeksi naisellinen? Fitness-maailma ja blogit ovat valitettavan ulkonäkökeskeisiä. Ulkonäkö voi toimia osaltaan hyvänä motivaattorina, mutta en usko, että pelkän ulkoisen motivaation varaan rakennettu itsetunto kantaa varsin pitkälle. Pidin myös ylempänä mainitusta kysymyksestä vanhemmuudesta. On ironista, että silikonein varustettu vanhempi kasvattaisi tyttärensä hyväksymään itsensä. “Äiti ei kelvannut pienitissisenä, mutta sinä olet kyllä maailman ihanin minkä tahansa kokoisilla rinnoilla”. Siinä on ristiriita.
Rinnat ovat henkilökohtainen asia ja ymmärrän, että niiden kritisoiminen tai puhumistavan kyseenalaistaminen saattavat tuntua hyvinkin ikäviltä. Eevi kuitenkin kertoi päätöksensä syyt hyvin avoimesti, mikä on jo sinänsä arvostettavaa. Ulkokuoren merkitystä korostavien puhetapojen yleistyminen on mielestäni surullinen viesti yhteiskunnan ja sosiaalisen elämän suunnasta kohti pinnallisempaa maailmaa. Jos hollywood-normin täyttäminen tekee jonkun oikeasti onnelliseksi niin hienoa, mutta epäilen vahvasti, että näin voisi todella olla.
ps. nuo jättäkää Eevi rauhaan kommentit ovat hieman huvittavia. Jos asettaa itsensä julkiseen asemaan ja toimii suosittuna bloggaajana, kantaa silloin myös vastuuta sanomisistaan, aivan kuten kenellä tahansa yksilöllä on vastuu sanomisistaan kuulijoita kohtaan. Eevillä vastuu on suurempi, koska vastaanottajakunta on laajempi. Tietenkään mitä tahansa palautetta ei pidä hyväksyä, eikä haukkuminen johda mihinkään, mutta omien ajattelutapojen ja näkökulmien kriittinen kyseenalaistaminen tuskin on haitaksi kenellekkään?
Loistava kommentti, rane. Erityisen tärkeä nosto oli tuo julkisen bloggaajan vastuu sanomisistaan.
On helpottavaa, että on muitakin, jotka eivät purematta niele blogitekstissä ja täällä kommenttiboksissa esitettyjä ajatuksia.
Noi läpinäkyvät kengät on NIIN rumia!
Tekstisi pomppasi vastaan somessa, ja kiinnosti niin paljon, että piti päästä kommentoimaan.
Ymmärrän valintasi, koska elämänlaatu selkeästi ratkaisusta parani, mutta yksi suuri kysymys jäi vaivaamaan:
Jos silikoneja ei olisi “keksitty”, niin luuletko, että olisit ollut loppuelämän onneton ja vaivaantunut pienten rintojen takia?
Haluan muistuttaa asiasta, joka ei kommenteissa ole juurikaan tullut esiin. Muutama kommentoija kyselikin tästä asiasta eli leikkauksen turvallisuudesta. Itselläni on todettu rintakudoksen liikakasvu, joka johti lopulta siihen, että lääkärini ehdotti minulle rintojen pienennysleikkausta. Harkitsin leikkausta neljä vuotta, koska leikkauksissa on aina omat riskinsä. Lopulta niska-hartiasäryt, alaselän oireilu ja hengitysvaikeudet saivat minut valitsemaan leikkauksen. Kyseessä on siis terveydellinen ongelma, jota ei voi laihduttamalla poistaa, koska rinnoissa on liikaa kudosta, ei rasvaa. Vaikka ennakolta täytin edellytykset onnistuneelle leikkaukselle (nuori, terve, normaalipainoinen, en tupakoi), onnistuneen leikkauksen jälkeen tulikin komplikaatioita. Minulle tuli verenpurkauma ja menetin valtavasti verta. Onneksi asia huomattiin varhain. Ainutkaan leikkaus ei siis ole vaaraton, ja vaikka komplikaatioista puhutaan erittäin vähän, ei se tarkoita sitä, etteikö niitä tulisi.
Olen seurannut sivusta tätä somekohua noiden sm-kisojen jälkeen, ja on monta kertaa noussut mieleen ajatus siitä, että miksi ihmisiä kiinnostaa niin paljon toisen silikonirinnat??!?! Hei ihan oikeesti.. En vaan voi ymmärtää. Ihailtavaa, että et oo provosoitunu asiaan liittyvistä kommenteista. 🙂 Tää kirjotus oli todella rohkea, oot upea ja tsemppiä mm-kisoihin! 🙂
Kiitos Eevi tästä postauksesta! Ymmärrän kyllä et tää on tosi henkilökohtainen asia, mutta kiitos kuitenkin että sulla oli rohkeutta kirjoittaa tää teksti. Sulla oli hyvä syy hankkia silikonit ja ymmärrän sua. Mulla on tosi pienet rinnat ja mä oon hyväksynyt sen mutta ymmärrän kyllä tosi hyvin et miks halusit isommat rinnat. Oon kuitenki aina miettiny, et onks esimerkiks sun mielest pienirintaiset naiset epänaisellisia? En tähän usko mutta haluisin tietää. Kiitos kuitenki vielä tästä postauksesta 🙂
Mua harmittaa edelleen että tää tissigate paisui niin isoksi että Eevin oli pakko siitä edes kirjoittaa, hölmöähän se on tehdä näin iso numero tämmöisestä asiasta. Mun mielestä hyvä päätös on ollut olla tekemättä asiasta numeroa juurikin siksi, että halusi tai ei, Eevi on roolimalli. Mun oma mielipide kauneuskirurgiaan on se, etten lähtisi ihan kevyillä perusteilla – ja mulla on itselläni korjattu nenä jo vuosia sitten, joskaan ei siksi että olisin sitä halunnut. Operaatio oli käytännössä kauneuskirurginen, vaikka se tehtiin tulevien ongelmien välttämiseksi (nenän väliseinä korjattiin vanhojen vammojen vuoksi, jottei se iän myötä myöhemmin aiheuta ongelmia). Komplikaatioita ei tullut ja muutenkin kaikki meni hyvin, eikä nenää arvaisi leikatuksi, mutta enempää operaatioita en itselleni halua tehdä vaikka niitä jopa ehdotetaan joskus…
Ensimmäinen raskaus tuhosi osittain vatsalihasten alaisen lihaskalvon, jonka vuoksi vatsa on aina vähän pömpöllään, ja siinä missä jotkut eivät saaneet ainuttakaan raskausarpea tai niitä tuli muutama söpö, mulla niitä on niin että vatsanahka näyttää siltä kuin olisi ottanut matsia tiikerin kanssa. No, mulla on kolme lasta, ja olen oikeasti ylpeä siitä, että tämmönen 157cm ja reilut 50kg kokoinen minimuija voi kantaa ja synnyttää yli nelikiloisia vauvoja. Jättihän se jälkensä, ja ihan rehellisesti helv*tin rumat sellaiset, mutta mä tein sen eikä sen jälkiä tarvitse korjata. Mä olen joka tapauksessa jo menossa kohti kuolemaa eikä mun tarvitse teeskennellä muuta, vaikka olisin varmasti eri mieltä jos lapsia ei olisi. Hulluinta on, että jopa tuntemattomien suusta on tullut niitä kommentteja, että “jos mä oisin sä niin kävisin korjauttamassa ton”. Okei, no onneksi sun ei tarvii olla mä, ja ennen kaikkea onneksi mä en ole sä ? monet perustelee sitä sillä, että kuulemma tällaisen kolmekymppisen ei tarvitse vielä olla “pilalla”, mutta jos kolme lasta on pilannut mut niin okei, sopii se mulle.
Mutta Eevi, kirjoitit tosi hienosti tästä asiasta, ihana että osasit sen tehdä niin hyvin vaikkei sun olisi mun mielestä pitänyt joutua sitä edes tekemään ?
Hei tosi hyvä teksti! Myönnän, että mulla on ollut (sieltä ysäriltä opittu) tapa ajatella että silarit – not cool. Mutta tän sun kirjoituksen jälkeen oon ihan täysin sun puolella, miksei saisi tuntea itseänsä naisellisemmaksi? Onnea vielä voitosta, oot upee mimmi!
Ylitit odotukseni, Eevi! 🙂 Lunastit kyllä tällä kirjoituksellasi täysin sen, mitä moni varmasti odotti. Ja teit sen niin hienosti. Kuten tyyliisi kuuluu, kirjoitit asioiden syvempiä merkityksiä, pohdiskelit ja vertailit, mutta osasit höystää tätä sopivalla määrällä huumoria ja ehkä vähän sarkasmiakin. Todella taidokasta! Suhtaudun itse melkoisen skeptisesti esimerkiksi silikoneihin, minkä vuoksi odotin innolla tätä postaustasi. En ole vieläkään täysin pureksimatta niellyt tätä silikoniasiaa (yleisellä tasolla, ei vain sinun kohdallasi), mutta täytyy sanoa, että näin “kriitinkon” näkökulmasta käsittelit aihetta niin, ettei ainakaan minulla ole heti mitään vastaväitteitä, tai mitään niinmuttakun….
Olet niin herttainen, sydämet sulattava ja pirteä, aito persoona! Onnea tuleviin haasteisiisi ja rapsutuksia sille pienelle valkoiselle karvapallo Lolalle!<3 Olette Danin kanssa ihailtava tiimi!
Ensinnäkin onnea SM-kullasta 🙂 Pakko heittää oma kokemukseni tähän tissiasiaan. Olen aina ollut pienikokoinen ja vähärasvainen, eli tissit ovat olleet minimaaliset. Koskaan en rintojani ole kuitenkaan hävennyt tai yrittänyt peitellä, vaikka en niistä erityisen ylpeäkään ole ollut. Olen luonteeltani todella räväkkä ja äijämäinen, vaikka toisaalta taas nautin kaikesta kauniista ja naisellisesta. Oma keho ja hyvinvointi on ollut aina tärkeä asia. Olen itse vääntänyt rinnoistani vitsiä ja nauranut muiden mukana, eli arka paikka ne eivät minulle ole olleet. Kuitenkin 3 vuotta sitten otin silikonit siitä yksinkertaisesta syystä, että peiliin katsoessa kaikki oli erittäin hyvin, tissit vain puuttui. Otin mahdollisimman pienet ja siis OIKEASTI pienet silikonit (270cc), koska halusin vain rinnat.. en isoja rintoja. Kaikki sujui loistavasti ja päivääkään en ole katunut. Leikkausta ei huomannut yksikään kavereistani, vaikka uitiin ja saunottiin yhdessä yms. Kroppani on tämän kolmen vuoden aikana muutenkin muuttunut lihaksikkaampaan/muodokkaampaan suuntaan, joten voi olla että sekin vaikuttaa. Toisaalta enhän minäkään kavereidenkaan tissejä kyttää ja tuskin huomaisin pieniä silareita toisillakaan. Mikä hassuinta: joudun välillä miettimään mitkä rintaliivit tai bikinit laitan, jottei kukaan vaan huomaisi mitään. Ajattelen ihan liikaa, mitä muut ajattelee. Pelkäsin vaan kaikista eniten sitä, että minut leimataan jotenkin huonoksi ja pinnalliseksi ihmiseksi. Ihmiset ei ymmärrä sitä, että ihan sama ihminen olen edelleen ja että menin leikkauttamaan rintani.. en korvien väliä. Jos minussa olisi jokin muuttunut, niin esittelisin rintojani super push – liiveillä avonaisissa paidoissa.
Toivottavasti kaikki jankkaajat ovat nyt tyytyväisiä, kun Eevin piti alentua avaamaan näin henkilökohtaista asiaa kaikkien ruodittavaksi!! Mitä HEMMETTIÄ se kenellekään kuuluu mitä kukakin omalla kropallaan tekee ja miksi?? En ymmärrä teitä ihmiset, en todellakaan =( Se on sitten toki eriasia väittää, ettei bikini fitness ole pinnallista tai että se olisi terveellistä, mutta on jo ihan toinen keskustelus sitten se.
Eevi,
Vaikutat ihanalta ja aidolta ihmiseltä ja sitä ei muuta se, onko rintasi silikonit vai eivät. En voi käsittää tätä haloota aiheen ympärillä! Minulla ei ole silikoneja, mutta minulla on kyllä omakohtaista kokemusta siitä kuinka suurta epävarmuutta ja surua rinnat / niiden puuttuminen voi aiheuttaa. Nainen on naiselle susi, ei voi muuta sanoa. Hienoa, että kerroit oman tarinasi rehellisesti, toivottavasti se antoi edes vähän uutta näkökulmaa näille “olen huolissani millaisen esimerkin annat nuorille tytöille” tyypeille. Mielestäni olet upea esimerkki! Älä anna negatiivisen palautteen vaikuttaa itseesi.
Hyvä kun on silikonit. Tyydytän itseäni kuvillesi päivittäin! Lisää täytettä vaan. Ehkä peppuun vielä silikonia?
Hienoa Eevi!❤ tiedän omasta kokemuksesta miten voimakkaasti pienirintaisuus vaikuttaa siihen mitä ajattelee itsestään. Olen itsekkin monesti miettinyt silikonien ottamista sillä en koe itseäni naiseksi pienien rintojen takia ja se ne ovat vieneet itsetuntoani alas päin. Vaikutat todella hienolta ja aidolta ihmiseltä! Kaikki eivät varmastikaan ymmärrä valintaasi mutta sinä olet varmasti tehnyt niinkuin parhaaksi olet kokenut ja kenenkään ei pitäisi siitä pahastua! Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle Eevi!?
Hieno postaus, Eevi! Lähtökohtaisesti toki tarpeetonta tehdä se ks. aiheesta, koska kuten todettua, kyse on henkilökohtaisesta asiasta. Eihän kukaan muukaan joudu lähea roviolle rintojensa vuoksi?! Ihan kuin blogistin pitäisi olla tilivelvollinen kaikesta ja muilla olisi oikeus sitä olla vaatimassa, ei tod. ole.
Toivottavasti tämä aihe on nyt kaluttu kommentoijien osalta ja saamme ilolla jatkaa matkasi seuraamista kohti MM-kisoja! 🙂 Meitä lukijoita on joka junaan, ja jotkut ilmeisesti saavat käsittämätöntä iloa toisen mollaamisesta, seuraavaksi takertuvat varmaan kynsilakkasi väriin 😀
Mitä tulee roolimalliin, niin aika kaukaa haettua syytä sinua nuorten turmelemisesta. Kyse on nuorellakin ihmisellä henk.koht. valinnoista ja tärkein roolimalli on omat vanhemmat. Netti on tulvillaan infoa joka asiasta, joten nuoret saavat haluamansa tiedon anyway – lapsellista syyllistää sinua Suomen nuorten valinnoista, tuollaisilla ihmisillä ei voi olla kaikki muumit laaksossa?!
Värikästä syksyä sinulle ja auringonpaistetta päiviisi <3
Moikka Eevi! Nyt oli sitten minunkin pakko pitkäaikaisena lukijana ensikertaa kommentoida blogiisi, sillä postauksesi teki minut jotenkin surulliseksi. Ja ei siitä syystä, että kerrot omaavasi silikonit, vaan siksi, että jouduit julkisesti paineen alla noinkin henkilökohtaisen asian paljastamaan, mikä on yksinomaa sinun asiasi, eikä kenenkään muun. Itselläni on myös implantit ja hankin ne vuosi sitten, jolloin ikää minulla oli jo 29v. Olin varmaan 10 vuotta hautonut asiaa ja tietyllä tapaa aina kärsinyt rinnattomuudestani ja kokenut, että joku pala naiseutta puuttuu. Koskaan ei kukaan mies taikka ystävät asiasta mitään negatiivista sanoneet ja päätöksen tein vain ja ainoastaan itseni takia ja pakko tunnustaa, että päivääkään en ole sitä katunut! Toki lähipiiri on asiasta tietoinen, mutta ulkopuolisista juuri kukaan ei pysty huomaamaan, että minulla on silikonit, ellen sitten tuo niitä tarkoituksella esille, mitä en tee. Operaationi tuli myös nykyiselle miehelleni yllätyksenä, eikä hänkään siis asiasta tiennyt, ennenkuin lopulta rintani näki. Toimin itse yrittäjänä alalla, jossa minulta vaaditaan suhteellisen konservatiivista pukeutumista ja vaikka minulta nuo “pallerot” löytyykin, niin en korosta niitä millään tapaa. Olin vain nainen, joka koki, että häneltä puuttuu rinnat ja nyt lopulta olen nainen jolla on rinnat. Ihmisenä en ole muuttunut muuten kuin, että koen olevani nyt balanssissa itseni ja kroppani kanssa ja minulle se on tärkeintä 🙂 Olet äärimmäisen suloisen oloinen tyttö ja haluan toivottaa sinulle todella paljon tsemppiä MM-kisoihin! <3
Todella hieno kirjoitus. Mielestäni jokaisen tulisi muistaa että on eri syitä miksi joku on ottanut silikonirinnat ja toinen ei. Ei pidä arvostella ihmistä silikonien takia, heillä voi olla rankkojakin tarinoita niiden ottamiseen liittyen. Niin kuin sanoit ei silikonit meitä ihmisenä määrittele.
Puuh…oli silikonit tai ei on sinänsä ihan yksi hailee, mutta miksi ihmiset ei voi vaan sanoa et ne otti tissit / käy naamaoperaatioissa tai muissa, koska ne haluu näyttää helvetin hyvältä tai kääntää päitä tai näyttää vaikka vaan normaaleilta (mitä se ikinä kenellekin tarkoittaa), siis tavallaan tulla hyväksytyksi omassa yhteisössä, saada siinä parempi asema tms . Se ei tietenkään ehkä sopisi sellaseen monien fitnessblogien yleiseen terveellinen elämäntapa -diskurssiin, mutta jotenkin eikö ihmiset tajua et juuri tuosta hyvältä näyttämisestä ja hyväksynnän hakemisestahan siinä on pohjimmiltaan kysymys (joka on jotenkin aivan älyttömän luonnollista ihmisille eikä siinä ole mitään pahaa!!). Ja siihen siis liittyy kyllä nämä meidän laajemmat kulttuuriset mallit, niinkun joku täällä selittikin, että nää isot rinnat tekevät naisen -ajattelutavat ovat just osoitus siitä, miten ollaan sisäistetty (erinomaisen hyvin) sellaisia meillä vallitsevia kauneusihanteita. Kukaan ei ole niistä vapaa, eikä tissien ottaminen sinällään ole siis vain henkilökohtainen valinta. Kaikki reagoin tietysti noihin ihanteisiin omalla tavallaan, eikä kukaan varmaan voi sanoa mikä on oikea tapa.
Mutta siis pointti on että joskus ois vaan niin virkistävää kuulla että joku ihan fiksu ja normaali ihminen, joka nyt ottaa vaikka silarit, ei ala selittelee sitä jollain henkisellä tervehtymisellä vaan sanoo vaikka reippaasti et jes tissit ostin, nyt oon kuuma pakkaus tai niinku joo tässä on just kyse niistä ei aina niin järkevistä kauneusihanteista ja normiin pyrkimisestä mutta so what.
Voiko sinulle laittaa sähköpostia ja kysyä urheiluun/kiinteytymiseen liittyviä kysymyksiä?
[…] tämä erikoinen fitnessaiheesta poikkeava sepustus saikaan alkunsa, niin Eevin silikonipostauksesta. Varmaan koko Fitfashionin kirjava väki onkin tämän jo lukenut, niin minäkin. Mikä mainio […]
Olipas hyvä kirjoitus ja itsellä ollut ihan samoja ajatuksia. 🙂
Itse otin silikonit (Tallinnassa Fin-Estin klinikalla) vuosi sitten 27-vuotiaana rintojen kehittymättömyyden ja muodon takia. Olin halunnut toisenlaisia rintoja jo teini-ikäisestä ja miettinyt leikkausta vuosia.
Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Isommat rinnat eivät tee ketään onnellisemmaksi, mutta tunsin vihdoin kroppani olevan tasapainossa ja olen ehdottomasti tyytyväisempi omaan kehooni. Mitä pahaa leikkauksessa sitten muka on? Toki tiedän riskit ja tiedän että leikkaus voidaan joutua joskus uusimaan, ja jos saan lapsia, imetys muuttaa rintoja. Työskentelen itse sairaalassa leikkaussalissa ja tiedän mitä riskejä leikkauksiin sisältyy. Täytyy olla realistinen.
Ihmettelen tätä negatiivista kiihkoilua, jonka silikonit aina saa aikaan. Suurin osa silikonit ottaneista on ihan tavallisia naisia, jotka ovat käyneet veitsen alla itsensä takia, eivät huomion takia. Ei moni varmaan arvaisi minullakaan olevan silikonit, sillä en asiasta huutele. Ja rinnat ovat pehmeät eivätkä mitkään “kumipallot”. Nämä suvipitkäset ja huomionkipeät silikonejaan esittelevät tosi-tv-tähdet eivät anna oikeaa kuvaa kauneuskirurgiasta.
Hei Eevi!
Erittäin loistava kirjoitus! Olen itse käynyt läpi saman jutun. Eräs ystäväni halveksi niin paljon päätöstäni implanteista että pisti välit poikki. Aika sairasta. Helppo sellaisen ihmisen sanoa mitään jos omaa itse isot luomurinnat. Enpä implanteistakaan monelle kertonut enkä tule kertomaan. Jokaisen oma yksityinen asia. Tsemppiä tuleviin kisoihin!
T: fani Ruotsista
Ihana teksti! <3 Itsestä tuntuu tällä hetkellä aivan samalta (urheilen paljon ja olen luonnostaankin poveton, joten naisellisuus ainakin omissa silmissä aivan nollissa) ja on helpottavaa kuulla, että jotakuta toistakin nämä asiat ovat mietityttäneet. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos joku tuntuu itsestä oikealta, asialle pitää tehdä jotain huolimatta muiden ilkeistä kommenteista. Olet iso inspiraatio minulle ja mahtava esikuva vahvasta, itseänsä arvostavasta naisesta. Keep up the good work! <3 🙂
Itse otin implantit neljän lapsen jälkeen,ihmisillä on eri syitä miksi päätyvät ottamaan implantit.itse oon enemmän kun onnellinen että semmonen vaihtoehto oli olemassa,kropan pystyy muokata treenillä kuntoon muttei tyhjiä ryppysiä pusseja.ja silloin kun se vaikuttaa omaan itsetuntoon ja elämään positiivisesti niin se on hyvä juttu,mun kohdalla pelastus.kiihkoilijat kiihkoilkoon.pääasia että itsellä on hyvä olla.meillä on yksi elämä,eletään se niin että itsellä on hyvä olla.
Eevi, mielestäni kyse ei ole siitä, että ihmiset olisivat tuominneet silikonirintasi. Itse ainakin petyin sinuun siinä, että mainostat kauheasti kaikkialla että “jokaisen pitäisi uskaltaa olla aito oma itsensä” (instakuva i love me-messuilta), toukokuussa puhuit haastattelussa että “et aio turvautua kauneusleikkauksiin, ikä on tuonut sinulle itsevarmuutta, kroppaa voi muokata liikunnalla” (linkki: http://m.mtv.fi/lifestyle/ohjelmat/fitnesspaivakirjat/uutiset/artikkeli/eevi-teittinen-ei-aio-turvautua-kauneusleikkauksiin/5077530)
Mielestäni tämä että “et elä niin kuin opetat” tekee sinusta epäaidon, eivät silikonirintasi. Miten voit väittää että ikä on tuonut sinulle itsevarmuutta, kun tämän tekstin perusteella itsevarmuutesi ja koko naiseutesi perustuu täysin leikkaukseen ja keinotekoiseen? En tuomitse silikonirintoja, mutta mielestäni jos olet ne itsekin ottanut vain huonon itsetuntosi takia, et voi viestittää uskottavasti että muiden tulisi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on :/ Se asia tekee mielestäni sinusta feikin.
Enpä olisi paremmin voinut sanoa. Olen täysin samaa mieltä. Erityisesti se, että käyttää kamalasti aikaa ja vaivaa aitouden perusteluun ja selittelyyn tuo esille sitä omaa epävarmuutta aitoudestaan. Parempi vain kun olisi oma itsensä, oli sitten aito tai ei. Ei sitä tarvi kailottaa ympäriinsä ja postailla uskalla olla aito kuvia instagrammiin. Eevin blogia olen lukenut 2013 vuodesta, mutta se loppuu nyt 🙁
En tässä kommentoi Eevin henk.koht. ratkaisua, vaan koko silikonikeskustelua ylipäänsä. Kuten jo aiemmissakin kommenteissa on todettu, eivät nämä kokemukset oman kehon/naisellisuuden “puutteista” missään tyhjiössä kenenkään pään sisällä synny. Media, muiden mielipiteet ja esimerkki vaikuttavat jatkuvasti ajatusmaailmaamme vähintäänkin alitajuisesti. Kommenttien perusteella tulee vaikutelma, että pienten rintojen “korjaaminen” implanteilla olisi hyvinkin yleistä. Mitä tästä ajattelevat nuoret miehet, kun pienet rinnat eivät kelpaa edes naisille itselleen? Uskon, että kumppanin asenteella on suuri merkitys sille, pystyykö itsensä kokemaan haluttavaksi mahdollisista “puutteistaan” huolimatta. Itse en omille pojilleni haluaisi antaa stereotypioita vahvistavaa esimerkkiä ” korjaamalla” pieniä rintojani.
Juuri näin!
Moi Eevi!
Olen lukenut blogiasi vasta pari kuukautta, mutta oon jo tähän mennessä saanut sen kautta paljon ajateltavaa, oppinut, samaistunut, inspiroitunut ja liikuttunut. Tätä ja edellistä postausta sivusta seuraneena mun respecti sulle nous ihan uusiin lukemiin. Se, miten kauniisti kerroit siitä pienestä, epävarmasta alastomasta tytöstä , oli tosi rohkea veto. Se, miten kauniisti ja asiallisesti vastasit tosi asiattomiinkin kommentteihin oli puolestaan ihailtavaa.
“Menestyminen ei ole avain onnellisuuteen.
Onnellisuus on avain menestymiseen.
Jos pidät siitä mitä teet, onnistut varmasti.”
Onnea tulevaisuuteen ja tsemppiä MM-kisoihin!
Eevi, olet vielä kovin nuori. 46-vuotiaana vielä hymyilet 26-vuotiaan Eevin jutuille, toivottavasti lempeästi.
Minulla on teini-ikään tulossa oleva tytär, jonka kansss katsomme yhdessä Fitnesspäiväkirjoja ja Superdieettejä. Ne ovat viihdettä, mutta minusta on kivaa että te kauniit nuoret naiset edustatte sporttista elämäntapaa. Juttelemme myös överiksi vetämisistä, joita ko. ohjelmissa myös näkee.
Suurimman mallin tyttärelleni annan kyllä itse. Liikun ja huolehdin itsestäni. Pidän itseäni kauniina, vaikka olen puolivälissä viittäkymmentä. Nautin elämästä. Ja kyllä, minus on vähän korjailtu: hampaat oikaistiin ja ripset on kuitua. Mikä ettei!
Toivon ettei tyttäreni ota silareita, kun tulee “siihen ikään”, mutta jos ottaa, niin se on loppujen lopuksi hänen oma asiansa.
Eevi, julkisuuskuvasi on valloittava 2015-luvun nuori nainen. Pidä toi! ?
Moi Eevi! Olet ihana! En todellakaan jaksanut lukea kaikkia 131 kommenttia, vaikka hyvääkin keskustelua ja vääntöä siellä näytti olevan. Olen pari päivää miettinyt, mitä haluaisin sinulle sanoa. Mun mielestä on tosi harmillista, että jouduit avautumaan näin henkilökohtaisesta asiasta, vaikkei se sinun mielestäsi olisi tänne blogiin kuulunut. Minun mielestäni tekstisi oli erittäin hyvä ja asiallinen. Kirjoitit niin tai näin, aina kirjoitat jonkun mielestä väärin. 😀 Eikö se ole uskomatonta, miten kaikkia vaan ei voi miellyttää, aina joku tarttuu johonkin yksittäiseen sanaan.
Minun mielestäni on myös ihan uskomatonta ajatella, että jokainen meistä olisi vastuussa jokaisesta ympärillään olevasta ihmisestä tai nuoresta joka voi ottaa vaikutteita. Minä musertuisin sellaisen paineen alla!! Eiköhän kasvatus tehdä jokaiselle meistä kotona. Ja ajan kanssa päähän kasvaa omatkin aivot, joilla voi tehdä ihan itse itseensä liittyviä päätöksiä, jotka ovat jokaisen oma asia. Kun ne päätökset liittyvät vain itseen, eivätkä satuta itseä tai muita, ei kenenkään ulkopuolisen kuulu niitä tulla kauhistelemaan, arvostelemaan ja tuomitsemaan.
Minun mielestäni jokaisen meidän kehomme ja elämämme on meidän omamme. Me saamme tehdä siitä juuri sellaisen, kuin haluamme. Tatuointien, silikonien tai lävistysten ottaminen tai ottamatta jättäminen on jokaisen oma asia. Jokaisen kehollisuus ja naiseus on henkilökohtainen kokemus. Joku sanoi, ettei äitinä voi ottaa silikoneja, ettei lapsi saa väärää kuvaa naiseudesta. Täh? Eikö me jo kohta päästäisi eroon siitä kivikautisesta ajattelusta, että luojan luomia tässä ollaan ja niillä korteilla on kärsittävä, mitä sattuu saamaan. Jokainen meistä saa hyväksyä itsensä sellaisena kuin haluaa hyväksyä, silikoneilla tai ilman! Eihän tatuoitujen vanhempien lapsetkaan välttämättä ota tatuointeja!
Uffff. Kadotin jo sen alkuperäisen punaisen langan jonnekin. 🙂 Eevi, olet upea, ihana, fiksu nainen. Tsemppiä koviin treeneihin kohti MM-kisoja! Toivon niin kovin, ettei tämä täysin turha hullunmylly saa sinua kovin surulliseksi ja keskittymistä pois olennaisesta. Jos vain voisin, rutistaisin sinua lujasti. 🙂
Kiitos tästä postauksesta! Mua ärsyttää tosi paljon toi implanttien kritisoiminen jonain silpomisena. Se vaan on fakta, että jos sä haluut olla laiha ja/tai rasvaprosentti on muuten pieni niin sulla ei voi olla isoja rintoja. Täytän vuoden lopulla 15 ja sun blogista on saanut tosi hyvää infoa. Haluan itsekin olla naisellinen samaan aikaan kuin hoikka ja aion hankkia ainakin implantit heti kun se on mahdollista. Kaikki ei oo luonnostaan naisellisia, joten miksi sen pitäisi olla toisilta pois!
Eevi arvostan sinua erittäin paljon ja vielä enemmän tämän kirjoituksen myötä. Rintasi tai kenen tahansa rinnat ovat kyseisen henkikön oma asia, eikä kenelläkään muulla ole oikeutta kommentoida niitä tai antaa mitään mielipiteitä. Tähän postaukseen on tullut paljon kommentteja, asiallisia ja asiattomia, jotka ovat antaneet paljon erilaisia näkökulmia ja haluan antaa omani. Urheilin koko murrosikäni hyvällä tasolla ja treenejä oli paljon. Niin kuin joku muukin taisi mainita, minulle ihannevartalo oli rasvaton, lihaksikas, pieni ja rinnaton. Minulla olikin sellainen vartalo, mutta rinnat vain jatkoivat kasvamistaan. Tietyllä tasolla voin siis ymmärtää murheesi pienien rintojen kanssa, koska painiskelin itse liian isojen rintojen kanssa. Häpesin niitä todella pitkään, mutta nyt olen sinut asian kanssa. Mutta edelleen nyppii ja pahasti, kun rintsikoita ei saa ostettua “normaaleista” liikkeistä ja niistä saa pulittaa vähintään sen 70€
Kiitos tästä postauksesta, se kuvaa hyvin sitä miksi kiinnostuin blogistasi: kirjoitat hyvin ja rohkeasti aidosta asiasta! Itse sain fitness-päiväkirjojen kautta erilaisen ja huomattavasti suppeamman kuvan sinusta, blogin kautta välittyy mielestäni paremmin juuri tämä arvokas aitoutesi . Tsemppiä kisoihin! 🙂
Voi että Eevi, tämä oli ihana postaus!
Itselläni on pienet rinnat, ainakin omasta mielestäni, mutta ne on minusta minulle sopivat enkä halua silikooneja. Mutta vaikka en haluakaan itse silikooneja, niin en tuomitse heitä ketkä semmoiset haluavat tai omistavat. Olen sitä mieltä, että kun silikoonit käy ottamassa ammattilaisella joka oikeasti tietää mitä tekee niin ne ovat ihan yhtä kauniit kuin luontoäitin antamat rinnat.
Ja vielä tämä, että jos et ollut tyytyväinen rintoihisi ja ne aiheuttivat sinulle ns. mielipahaa, niin mitä pahaa siinä on ottaa silikoonit, jos siten tunnet olosi mukavaksi omassa kehossasi 🙂
Ymmärrän kyllä täysin mistä puhut, sillä olen käynyt läpi saman nuoruudessani. Suurin epäkohta on kuitenkin nimenomaan se, että tuollaisia tunteita on joutunut kokemaan, lähinnä ympäröivän yhteiskunnan ehkä joidenkin huonostikäyttäytyvien, rahvaanomaisten miestenkin aiheuttamien paineiden takia. Mielestäni ongelma ei siis ratkea sillä, että me aikuiset otamme silikonit ja jatkamme tämän kulttuurin eteenpäin viemistä omille tyttärimmelle, ja sinä bloggarin asemassa isolle osalle Suomen nuoria, jotka ovat vielä tuossa kuvailemassasi epävarmassa iässä. Itse päätinkin, että opin elämään sillä mitä luoja on suonut, ja aion toimia esimerkkinä muillekin tytöille ja naisille pysyessäni luonnollisena, ja taistelemalla median manipulointia vastaan. Aion seistä tämän takana, jotta tulevaisuuden naissukupolvilla olisi erilainen maailma – sellainen, jossa jokainen voikokea itsensä naiselliseksi luonnollisena.
Piti vielä lisätä, että toki silikonit houkuttaisivat. Mutta koen, että on tärkeämpää, etteivät tulevat sukupolvet kärsi, kuin että itse kärsin. Kyse on yhdestä ihmisestä vs. Tulevat sukupolvet eli ihmismassat. Kunnioitan valtavasti jo aiempien naissukupolvien taistelua oikeuksiemme eteen, jonka takia koen että meillä on velvollisuus yhtä lailla laittaa hyvä kiertoon.
Etteivät tulevat sukupolvet kärsi?!voi luoja mitä kuraa.älä sitten aja autolla.älä käy kampaajalla,älä osta vaatteita.muuta vaikka johku pusikkoon ja ala elää sitä luomueloasi.
Mä olen lähes aina ollut tyytymätön pieniin rintoihini, tai oikeastaan nyt kun muistelin niin en kyl muista edes miettineeni niiden pienyyttä/olemattomuutta, ennen kuin aloin seuraamaan bikini fitnesstä, lukemaan näitä blogeja jne ihailemaan ehkä jotain julkkiksia. Niin mietin tosi pitkään että pakko hankkii ne silarit sit kun on rahaa ja sitten mun elämä muuttuu oon onnellisempi/upeeempi/kaikki miehet haluu mua enemmän! Mutta oikeesti en ehkä pystyis tekemään jotain sellasta kropalleni pelottaa liikaa se leikkaus! Ja kuinka huono itsetunto mulla pitäis olla jos mun onnellisuus olis kiinni niinkin pienestä asiasta kuin rinnoista? Toki olis ihanaa kun mekot/topit täyttyis paremmin ja vois kulkee ilman liivejä näyttämättä 12 vuotiaalta… Ensin mun täytyy ehkä vielä työstää tätä itsetuntoa jos vielä joskus päätänkin hankkia ne silikoonit.
Jätin jo aiemminkin kommenttia (kisapostauksen yhteydessä), saattoi olla, että olin ensimmäinen täällä asiaa suoraan kysynyt.
Itselleni oli kuitenkin selvää, että olet aivan älyttömän upea ilman silareitakin. Itse huippu-urheillessa ei ollut rintoja lainkaan, mutta kun lopetin (ja painoa tuli n. 5kg lisää) siirtyi tämä 5kg suurinpiirtein lyhentämättömänä tisseihin. Ja voin sanoa, että olen itsevarmempi sen takia. Juuri tuo mitä sanoit, että kun ottaa rintaliivit pois ja toinen koskettaa; ei tarvitse miettiä mitä toinen ajattelee.
Toi toppauskuva on kyl käsittämätön. Siis en olis koskaan edes epäillyt sun tissejä silareiksi, jos olis ollut tollainen kun se “ennen” -kuva. WOW. Miten voikin olla noin iso ero. Hienoa, että olet saanut apua henkiseenkin puoleen silareista, ymmärrettävää todellakin. Ja hyvin olet onnistunut luonnollisuudessa! 🙂
KEEP UP GOOD WORK!!!! OOT PARAS! Tsemppii MM-kisoihin ja oo yhtä upea ku aina ennenkin. <3 <3 <3
Kiitos tästä silaripostauksesta. Ymmärrän täysin. Olen tässä itse pohtinut jo muutamia vuosia (olen 25) leikkausta juuri sen takia, että itseä ahdistaa. Mieheni pitää rinnoistani (siis nänneistäni) näinkin, mutta olisi kiva ostaa vaatteita ilman että joutuu miettimään niiden huonoa istuvuutta. Mainitsit että kävit leikkauksessa Suomessa. Voitko kertoa missä? Kokemus oli ilmeisesti positiivinen?
En ole koskaan ennen jaksanut jättää yhtäkään kommenttia yhteenkään blogiin. Tämä on ensimmäiseni. Eevi, uskon, että suurin osa tuomitsee silikonit lähtökohtaisesti tapauksissa, joissa jo riittävällä rinnanmitalla varustettu tyttö ahnehtii luonnotonta, turhaa, feikkiä lisää jo hyvään määrään, jolloin efekti todella on “kumitissit”. Näissä tapauksissa ajatellaan ehkä, että pitäisikö ennemminkin lujittaa päätä maailman ja median vaateita vastaan, oppia rakastamaan itseään sellaisena kauniina ja hyvänä, kuin on, ennemmin, kuin lähteä tukemaan liikaa pinnallisuutta ja vääristynyttä naiskuvaa yms.
Mielestäni suuri osa puhuu kuitenkin nimenomaan hyväksyvänsä kauneusleikkaukset siinä nimenomaisessa tapauksessa, kun yksilöllä on halu korjata jokin tietty yksittäinen asia, josta saa esim. negatiivista huomiota tai kärsii sen todella olevan omasta mielestään liian poikkeuksellisella tavalla tms. Itse ainakin olen aina ollut melko jyrkkä kauneusleikkauksia kohtaan, mutta nimenomaan juuri tällaiset asiat poislukien. Uskon, että meistä useampi ymmärtää ja hyväksyy, kuin mitä voit edes kuvitella 🙂 etenkin nyt, kun kerroit, ettet ole ollut esim. B- tai C-kupin tyttö ahnehtimassa lisää vain pinnallisia keinoilla teennäisesti itsetuntoaan kohottaakseen.
Mikäli oot saanut kärkkäitä kyselyitä ja kommentteja rinnoistasi, niin veikkaan, että iso osa näistä mietteistä ja kyselystä on varmaan noussut kisakuvista kisabikineissä. Näiden kohdalla se kysymys ainakin omaan mieleeni vasta nousi sillä, kuten sanoit rintasi ovat luonnollisen kokoisiksi valitut. Luonnolliselta osalta kaunista kehoasi ne näyttävätkin, koskaan pistämättä silmään, että “onkohan noi omat”. Vaikutelma on saattanut monille tulla vasta kisakuvista, mutta kuten sanoit: suurin osa meistä ei tiedä mitä kaikkea tehdään kisalavalla asentojen, täytteiden ja yms. suhteen poven korostamiseksi. TEIT UPEASTI lajia ja suurta yleisöä kohtaan, kun avasit meille tuon kaiken avoimesti ja henkilökohtaisten kuvien kera! (täytteistä, mitä itselläsi oli, ennen ja jlkn kuva)
Kiitos rehellisyydestäsi, jolla jaoit asian yleisösi kanssa. En usko monenkaan tuomisevan, vaan tivaavan vain kärkkäästi tietämättömyyttään tilanteestasi. Ne jotka sua seuraa haluaa varmaan vain varmistua, et mikä oot naisias (kaikissa mahdollisissa ihmeasioissa, jotka ei aivan kuten sanoit, niin kenellekään kuuluisi). Sua tarkkaileva yleisö haluaa varmaan vaan varmistua, että ketä ne ihailee tai seuraa. Hoidit arkoihin asioihin vastaamisen sellasella tyylillä, jolla mielestäni osotat olevas just niin terveen esimerkillinen kaikin tavoin, kuin millainen kuva susta muutenkin välittyy. Olit uskollinen itelles, totuudelles ja meille.
En ole ikinä seurannut ketään bloggeria (vielä), mutta oot kiinnittäny mun huomion ja herättäny mun uteliaisuuden… Aiemminkin oon saanu hyvän kuvan susta, mut tällä täysin avoimella rehellisyydellä, luotettavuudella, aitoudella ja avoimuudella sä teit lähtemättömän vaikutuksen. Eevi, onneks olkoon suorituksistasi ja sijoituksistasikin, mutta ennen kaikkea siitä, MITEN EDUKSI SÄ OOT ITSELLESI JA LAJILLESI! <3 Olen ylpeä voidessani löytää aitoa esikuvaa itselleni vihdoin myös kotimaisena.
Anteeksi, jos tää viesti on nii liian pitkä täyttämään kommenttikenttä. Mulle ei oo väliä julkastaanko tää. Tää on viesti sulle, toivottavasti lohduks, kannustukseks ja kiitokses esimerkillisyydestäs <3
Nyt sait kyllä herkistymään <3 Kiitos aivan ihanasta kommentista ja mietteistäsi. Toit esiin paljon hyviä pointteja, joista
sain itsellenikin ajateltavaa. Ei tähän voi muuta todeta, kuin että KIITOS. -E
Eevi, olet kaunis sisältä ja ulkoa, olisi sinulla silikonit tai ei. Ketään ihmistä ei saisi tuomita näin henkilökohtaisen asian vuoksi, se on jokaisen oma asia. Olet esikuva monille, yksi suurista myös minulle. Tekstejäsi lukiessani olen alkanut ymmärtämään maailmaa paremmin ja rakastamaan itseäni juuri tälläise kun olen. Jatka samaa rataa äläkä välitä muiden mielipiteistä. Olet aito ihminen!
Ihana <3 Kiitos tästä kommentista Emilia <3 -E
mielettömän hyvä ja mielenkiintoinen postaus nyt luettuna! Asiallista tekstiä ja hyvin ajankohtaista.. tärkeintä on nimenomaan se, miltä itsestä tuntuu ja miten parhaimmaksi näkee! Kaunis nainen olet, oli silikonit tai ei 🙂 kiva kun joku aina rohkaistuu kirjoittamaan vastaavia postauksia.. hyvää luettavaa erityisesti kasvuiässä oleville nuorille, jotka varsinkin kokee paljon ulkonäköpaineita sen perustein, mitä media syöttää ja antaa väärää kuvaa täydellisyydestä ja siitä, minkälainen on seksikäs taikka kaunis.. vaikka kuuluisi rohkaista naisia ja miehiä suuntaan, missä viihdytään omana itsenään sellaisenaan kuin on ja tekemään päätöksiä sen pohjalta, mitä itse haluaa ja kokee tarpeellisiksi eikä sen perustein mikä miellyttää enemmän muita kuin itseäsi. Go You!