Muutos vaatii vuoden

Oletko huomannut kuinka usein kysyt itseltäsi; kuinka kauan pitää vielä odottaa? Kuinka kauan menee että olen taas onnellinen? Kuinka kauan menee että löydän sen oikean? Kuinka kauan ajelehdin kunnes löydän oman kutsumukseni? Odotamme elämässä paljon. Odotamme myös paljon turhia asioita, joilla ei ole merkitystä. Löytyykö merkitys kuitenkin juuri odotuksen kautta?

Olen tunteella eläjä. Luotan hyvin paljon siihen miltä minusta tuntuu ja mitä intuitioni minulle kertoo. Olen valmis tekemään isojakin siirtoja elämässä, vaikka pelottaisikin. Luotan siihen että ihminen selviää kaikesta. Asiat järjestyvät aina jotenkin päin, vaikka kuinka toivottomalta toisinaan näyttäisikin.

Erot ovat usein sellaisia tilanteita, joissa kasvetaan ja päätetään aloittaa “alusta”. Rakennetaan omaa itseään ja elämää taas eheäksi. Ehkä jopa etsitään hetki sitä omaa paikkaa. Myös muutto toiselle paikkakunnalle on ollut sellainen itselleni. Muutin 11 vuotta sitten Helsinkiin, jossa silloinen poikaystäväni asui. Helsinki oli aina vetänyt minua puoleensa, joten en juuri epäröinyt. Lähdin kotoa 17 vuotiaana, vaihdoin koulua ja paikkakuntaa. Jätin kaiken vanhan. Uuden elämän rakentaminen vei vuosia. Pääsin kunnolla jaloilleni oikeastaan vasta vuoden jälkeen, jolloin solmin ensimmäisen läheisen ystävyyssuhteen. Monta vuotta oli takkuista ja ahdistavaa.

Moni asia elämässäni on ottanut vuoden. Kutsun sitä sopeutumisen vuodeksi. Anna aikaa vuosi – Jos se ei toimi, mieti jotain muuta ratkaisua. Tämä ajatus on opettanut minulle myös kärsivällisyyttä, sillä se ei ole mikään vahvin ominaisuuteni. Uusi parisuhde on aluksi opettelemista. Paitsi toisen, myös oman itsensä opiskelua. Yhteisien tapojen löytämistä, rajojen määrittelemistä ja uuden ihmissuhteen rakentamista pala kerrallaan.  Sanotaan että ensimmäinen vuosi olisi pilvilinnoissa pyörimistä, mutta ainakaan minun kohdallani näin ei ole ollut ikinä. Ensimmäinen vuosi on usein ollut se haastavin. Kahden elämän, tapojen ja tyylien yhteensovittamista. Se on muutosten vuosi. Kun toisen oppii tuntemaan, on jo usein helpompaa toimia oikein toisen kanssa, eikä yhteentörmäyksiä ei tule samalla tavalla. Suhde kasvaa ja vahvistuu omaan muottiinsa vähitellen.

Nyt laitoin jälleen elämäni uusiksi. Vuosi sitten muutin Helsingistä Turkuun, vaikka se ei välttämättä olisi ollut ihan se ideaalein ratkaisu itselleni. Toisinaan on kuitenkin löydettävä se yhteinen ratkaisu ja tie. Huomasimme etäsuhteen olevan meille kahdelle mahdotonta ylläpitää, joten tässä vaiheessa elämää ainoa vaihtoehtoa olla yhdessä oli muutto Turkuun. Se ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, ettemme palaisi Helsinkiin myöhemmässä vaiheessa elämää. Aika näyttää. Nyt elämäni onkin kahdessa kaupungissa, mutta koti löytyy Turusta. Tänne uuden elämän rakentaminen otti yhden todella vaikea vuoden.

Usein uudessa kaupungissa tai maassa on jokin yhteisö, joka muodostaa edes jonkinlaisen sosiaalisen verkoston. Työpaikka, koulu tai urheiluharrastukset ovat usein niitä paikkoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen. Koska olen yrittäjä, olen luonut verkostoni tyhjästä. Työni on yksinäistä, joten kaipaisin sen ympärille vilkasta sosiaalista elämää. Ensimmäisen ystäväni tapasin Teemun kautta ja yllätys yllätys, meitä yhdisti vahvasti rakkaus urheiluun. Ensimmäinen vuosi oli hyvin takkuileva ja vaikea. Suhde kävi myllerrystä, oma elämä oli ihan sekaisin ja oireilin samalla tavoin kuin 11 vuotta sitten. Se on vaikeaa koko parisuhteelle, sillä sitä tukeutuu hyvin paljon toiseen. Vuosi oli myös täynnä epäonnea. Teemu loukkaantui ja menetti sitä kautta työkykynsä. Myös ainoa läheinen ystäväni loukkaantui samaan aikaan ja seurasin avuttomana vierestä molempien kipua ja ahdistusta. Ahdistuin myös itse, sillä kannoin kaiken harteillani. Mietin monesti olisiko Helsingissä parempi. Silloin muistutin taas itseäni siitä, kuinka isoille muutoksille pitää antaa aikaa vuosi.

Pyrin tekemään asioita, jotka olivat omiani. Tein asioita joista tuli hyvä olo ja joista sain vahvistusta sille kuka minä olen. Opiskelin ja hain innostusta sitä kautta. Innostuin nyrkkeilystä, josta löytyi myös pari hyvää tyyppiä. Myös valmentaminen sai hyvän fiiliksen, koska siinä sain kokea olevani tärkeä. Huomasin tarvitsevani kuitenkin paljon enemmän, vaikka Teemun näkökulmasta olin rakentanut jo paljon. Oma elämä ja jutut ovat olleet aina tärkeitä. Ne tekevät minusta juuri minut. Olen myös tottunut vilkkaampaan elämään, mitä täällä Turussa eletään. Siinä oli iso sulattelun paikka.

Toisinaan tunsin, kuinka kadotin itseni. Silloin tärkeäksi muodostui ystävät Helsingissä, joiden luo saattoi aina palata. He olivat tuttuja, turvallisia ja tunsivat sinut. He tukivat, vaikka kokivatkin olevansa elämäni ulkopuolella liian usein. Tunsin myös usein ahdistusta siitä, etten voinut tarjota heille enää sitä mitä aikaisemmin. Monet ystävyyssuhteet muuttuvat kaupungin vaihdoksen myötä. Yllättävän harva jää yhtä tiiviisti vierelle. Sanotaan että uusi parisuhde vaatii aina yhden tärkeän ystävän. En tiedä mistä tämä ajatus on syntynyt, mutta ainakin omaa elämääni tarkastellessa tämä pitää paikkansa. Vasta hetki sitten kuitenkin ymmärsin, etten voi päättää kuka pitää kiinni minusta. Ystävyyssuhde on aina kahden kauppa.

Olen ylpeä omasta uskalluksestani. Olen ollut rohkea. Jos olet samassa veneessä tiedät, kuinka vaikeaa on kasata kaikki uudelleen. Löytää tasapaino, hyvä olo ja ne itselleen sopivat ihmissuhteet. Omia heimolaisia kuitenkin löytyy aina, kunhan vain pysyy avoimena. Sosiaaliset suhteet ovat asia, jotka määrittävät pitkälti oman onnellisuuteni. Ne rikastuttavat elämää enemmän kuin mikään muu asia. Olen vihdoin vuoden jälkeen löytänyt lähelleni uusia ihmisiä, joihin voin luottaa täysin. Enää minun ei tarvitse tukeutua puolisooni, vaan voin seisoa täysin omilla jaloillani. Olen myös hyväksynyt sen, että Helsinki tulee olemaan aina minun paikkani, eikä sen tosiasian tarvitse muuttua mihinkään. Olen nyt täällä ja elän elämääni täällä. Tulevaisuus on auki ja luotan siihen täysin.

Ikinä ei kannatta luovuttaa heti. Muista miksi aloitit ja miksi teit tietyt päätökset. Palaa siihen oloon ja punnitse asiaa uudelleen. Jos se ei auta, anna muutokselle vuosi. Sopeutuminen voi viedä aikaa.

…Odotuksen kautta löytyi merkitys… <3 -E