Millainen ruokavalio sinulle sopii?
Ravinto on tämän päivän uskonto. Se tuntuu aiheuttavan koko ajan enemmän kiivaita keskusteluita ja erimielisyyksiä. Parhaimmillaan se myös yhdistää ja voimme oppia toisiltamme paljon sen kautta. Vaikka osa asioista olisikin todistettu tieteellisesti, ei se silti tarkoita, ettemmekö voisi olla siitä eri mieltä. Toinen vannoo terveytensä nojautuvan rasvapainotteiseen ruokavalioon, kun taas toinen liputtaa hiilihydraattien olevan vastaus kaikkeen. Molemmista on tehty tutkimuksia. Vastaukset pohjautuvat liian usein siihen, mihin me haluamme uskoa ja mitä edustaa. Meillä on erityisesti kuitenkin aivan hirveä tarve löytää vastauksia ja erityisesti oikoteitä. Haluaisimme uskoa yhteen vastaukseen, koska se olisi paljon helpompaa.
Ainoa vastaus löytyy kuitenkin meistä sisältä. Olemme jälleen kerran yksilöitä, jonka vuoksi oikeaa vastausta ei valitettavasti ole olemassa. Ei ole mitään ruokavaliota jonka voisi sanoa toimivan kaikille – huomioi, että nyt en puhu painon pudottamisesta, vaan tilasta, jossa ihminen on terve ja luonnollisessa tasapainossa. On aika helppoa päästä tilaan jossa on hyvä olla, mutta kun siihen uskomattoman hyvään olotilaan pääsee kiinni, ymmärtää vasta kaiken. Se ei todennäköisesti tapahdu silloin kun toivoisit, eikä se tule helpolla. Se vaatii usein itsensä ja oman kehon tuntemusta, sekä lukuisien kivien kääntelyitä ennen lopullista vastausta.
“Mulla jämähtää tää ruoka heti kylkiin kiinni”. Lausahdus, joka usein vain ärsyttää meitä, vaikka siinä saattaa piileä pieni totuuskin. Ruoan vaikutus voi olla hyvinkin erilainen kahden tismalleen saman mittaisen ja painoisen henkilön kesken. Miksi? Saamme katsoa omaan perimään. Siksi emme voi katsoa asioita niin mustavalkoisesti, kuten usein teemme. Toinen voi olla 10 kiloa painavampi samalla ruokavaliolla, vaikka elintavat olisivat samanlaiset. Silloin esimerkiksi rasvoihin painottuva ruokavalio ei ilmiselvästi toimi toiselle. Saamamme perimä vaikuttaa nimittäin juuri siihen, mikä meille sopii ja mikä ei. On paljon asioita joihin pystymme vaikuttamaan perimästä huolimatta, mutta esimerkiksi juuri tämä rasvan hyödyntäminen kehossa vs hiilihydraattien prosessointi on meissä ohjelmoituna. Siksi parhaimman tavan löytää vain kokeilemalla. Tai jos kokeilu ei tuota tuloksia, on mahdollisuus myös marssia mittauttamaan näitä. On huomioitava, että ravintomme, ympäristömme ja elämäntapamme muokkaavat näitä perittyjä ominaisuuksia joko huonoon, tai hyvään suuntaan. Ravinto säätelee geenejämme, samalla tavalla kuin liikkuminenkin. Voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen herääkö huonot geenimme ja toisaalta taas vaalimmeko niitä hyviä? Niitä vastaan emme voi kuitenkaan sotia.
On myös huomioitava missä asumme. Suomi on kylmä paikka, joten on itsestäänselvää ettemme voisi elää marjoilla, hedelmillä ja siemenillä. Jokainen huomaa eron lomaillessaan jossakin lämpimässä. Ruokavalio saattaa muuttua paljonkin. Ei tee mieli lämpimiä pataruokia ja ruokavalio saattaa helposti painottua salaatin, hedelmien ja valkoisen kalan ympärille, ilman että kaipaisi mitään muuta. Ilmastolla on siis suurikin vaikutus siihen, millainen ruokavalio meille sopii.
Ruoka on tärkeä osa sairauksien ehkäisyssä, sillä me rakennumme siitä mitä syömme ja mitä ravintoaineita meihin imeytyy. Terveellinen ruokavalio auttaa pitkälle, mutta yhä kuluttavimpien elintapojen ja köyhemmän ravinnon vuoksi ravintolisille löytyy oma hyvinkin tärkeä paikkansa. Ravintolisät tukevat ruokavaliota ja parantavat vastustuskykyä, eli kehon omaa puolustusjärjestelmää. Esimerkiksi urheileminen kuluttaa kehon varastoja, kuten myös sairaudet, ympäristön saasteet ja torjunta-aineet. Erityisen kovasti meitä kuluttava tekijä on stressi ja lisääntynyt unettomuus. Myös alkoholi ja tupakka laskevat huomattavasti luontaista puolustusvalmiutta. Kun tähän yhtälöön yhdistetään huono ruokavalio, on seurauksena usein sairastelu.
Puhdistamon Magnesium / Monivitamiini / Enzymedica Digest Gold *Puhdistamon tuotteista koodilla EEVI15 saat 15 % alennuksen Puhdistamon verkkokaupasta
Ravintolisien tehtävänä onkin tukea terveellisen ravinnon vaikutusta ja tehdä meistä entistäkin lujempia. Ne eivät ole korvaamassa mitään, vaan täydentävät jo olemassa olevaa hyvää. Ravintolisille tulee kuitenkin aina olla selkeä funktio miksi niitä tarvitsee. Kehomme tuottaa monia niistä myös itse, mutta a. osaa niistä kehomme ei kykene muodostaan b. Emme saa ravinnosta niitä riittävästi, sillä kulutus on niin valtava. Myös tarvittavat määrät vaihtelevat mm sukupuolen, koon, kulutuksen ja imeytymisen mukaan. Elintavoilla on merkitystä tässäkin.
Se mitä ravintolisiä kukin tarvitsee, on yksilöllistä. Tässä oma listani, joita käytän ympäri vuoden. Käytän näiden lisäksi myös ns. täsmätuotteita esimerkiksi stressiin ja flunssakausiin.
D-vitamiini (paitsi aurinkolomilla)
C-vitamiini
Maitohappobakteerit
Sinkki
Omegat
Monivitamiini
Magnesium
B6 ja B12-vitamiinit
Flunssaan; Valkosipuliuute tai kapselit, muut luonnon omat valmisteet kuten yrtit ja uutteet (esim pakuri, mäntyuute, echina ), kurkumiini, betaglukaani, glutamiini
Stressiin ja väsymykseen; Ruusujuuriuute, ubikinoli, seleeni, reishiuute (parantaa unta)
Kivaa viikkoa kaikille <3 -E
Onko sinkki ja d-vitskut sinulla ylimääräisenä vai syötkö sekä monivitamiinia että noita yhdessä? Kysyn sillä,että itse söin syksyllä osittain päällekäin samoja vitamiineja, mutta lopetin, kun aloin pelätä, mitä liiallinen syöminen aiheuttaa.
Moi! Omegoista..Syötkö Omega 3:sta vai jotain muuta? Eräs suomalainen kirurgi jossain tv-sarjassa just sanoi,että omega kolmoset pitäisi siirtää reseptilääkkeiden joukkoon. Hänen mukaansa lisäävät mm.aivoverenvuodon riskiä,vaikkapa,jos lyö päänsä pahasti. Leikkaukseen mentäessäkin käsketään lopettaa omegoiden syönti,ettei tule ongelmia vuotojen kanssa.
Itse havahduin tähän nyt,omegoita pitkään vetäneenä (ei mitään hajua oikeista riskeistä!!) Mitä mieltä oot tästä?