Telttaretki luontoon
Olemme tyttöjen kanssa suunnitelleet vaellusreissua ja päätimme ihan alkuun kokeilla kevyttä telttailua ihan Teijon kansallispuistossa – täydellinen aloittelijoiden valinta. Okei tähän vaikutti hieman myös se, ettei meillä ollut tähän hätään kuin yksi päivä aikaa järjestää yhteistä aikaa. Perniöön ajaisi vain tunnin verran Turusta, joten se olisi helppo suhaisu pois kaupungista.
En tiedä mikä siinä on, mutta kaikki mökkireissut ja muut ovat aina sellaisia, joissa ihmiset tutustuvat toisiinsa jotenkin syvemmin. Illanistujaiset ovat ihan kivoja, mutta eivät läheskään yhtä tehokkaita. Luonnossa on jotain sellaista taikaa, joka rauhoittaa mieltä ja kehoa. Ehkä siinä piilee vastaus siihen, miksi näiden yhteisien hetkien voima on niin suuri. Näihin reissuihin voi helposti lähteä vaikka ei tuntisikaan vielä niin hyvin.
Ellu ehdotti että lähtisimme Lauran ja Sannin kanssa pienelle tyttöjen reissulle lähinnä olemaan ja selvittämään, mitä me tarvitsisimme sitten sille ihan oikealle vaellusretkelle. No ainakin yksi asia olisi selvä; meillä olisi mielettömän hauskaa, eikä kaikkea tarvitsisi suunnitella valmiiksi.
Tähän matkaan lähdettiin kohtalaisen nopealla varoitusajalla ja ruokailusta vastuu laskeutui meikäläisen varmoille harteille. Mitään ihmeellistä mukaan ei mahtuisi, sillä pieni kylmälaukku toimittaisi vain rajallisen määrän sapuskaa. Iltapalaksi päätyi lopulta kalkkunanakit (11% rasvaa ja yli 80 % lihaa), kasviksia, halloumjuustoa, tankoparsaa ja lämpimiä voileipiä. Kun Laura ja Sanni pystyttivät telttaa, me Ellun kanssa otimme vetovastuun tulesta ja ruoan valmistuksesta. Kaikki meni mielettömän vaivattomasti. Osasyynä toki se, että löysimme leiripaikan lähes heti ja päätimme jäädä siihen. Maisemat olivat nimittäin mitä parhaat ja plussana oli ehdottomasti viereinen grillikatos. Luksus yllätyksenä ulkohuussi, joten fiilis muistutti pitkälti mökkeilyä. Ei mikään perinteinen telttaretki siis, mutta ihan täydellinen juuri tuohon hetkeen. Tämä reissu osoitti sen, kuinka helppoa lähteminen luonnon keskelle voikaan olla! Edes omille polttopuille ei tullut käyttöä.
Illan kruunasi luomulaatuinen punaviini, Goodion kookoksen ja raakasuklaan täydellinen suklainen yhtälö, sekä tietenkin perinteinen naku-uinti! Siinä kivellä istuskeltiin vielä pitkään ja höpöteltiin niitä näitä elämästä. Luonnossa väsymys iskee aina yllättäen ja unille mentiinkin jo yhdentoista aikaan illalla. Aika oli pysähtynyt ja mateli ihanan hitaasti. Aivan parasta, vielä parhaassa seurassa.
Olen hankkinut itselleni eräilyyn tarkoitetun riippumaton, joka on varusteltu hyttysverkolla. Onneksi lähdimme vielä kun on lämmintä ja ilman pelkoa sateesta. Pääsin innoissani tämän viimein testaamaan ja tuossa pussukassa nukkui yllättävän hyvin! Rakastan luonnon ääniä ja pehmeää pimeyttä. Enkä voisi liikaa hehkuttaa seuraavaa aamua. Se oli jotain niin mahtavaa, etten tiedä koska olisin herännyt yhtä fiiliksissä. Ps. Unimaski on ihan lyömätön unikaveri luonnossa nukkuessa, sillä valon määrä voi herättää muuten todella aikaisin. Me heräilimme siinä seitsemän aikaan aamulla ja söimme aamiaisen viereisellä laiturilla. Kahvi ja puuro valmistuivat kattilassa, kylmälaukusta löytyi hyvin viileänä pysyneet proteiinismoothiet ja hedelmät. Ei ollut valittamista, eikä edes aamuinen sade haitannut.
Vaikka jokaisella oli loistava eräilyasenne ja hommat hoituivat muitta mutkitta, vaatii yksi asia tulevaisuudessa hieman suunnittelua. Tavaraa oli nimittäin ihan vaan sen verran, että niiden perusteella olisimme voineet pärjätä reissussa viikon. Nauroin ehkä eniten mimmien tyynyille. Myös teltta, patjat ja makuupussit veivät tuhottomasti tilaa. Onneksi kaikki nauroivat koko jutulle yhtä paljon, eikä hommaa kannata liian tosissaan edes ottaa. Jos Whatsapp-keskusteluamme olisi seurannut, olisi siinä monet pissit päässeet housuihin.
Ehdottomana ykkösenä telttaretkelle lähdettäessä mainittakoon rinkka! Huonolla repulla ei kukaan jaksa vaeltaa. Omat varusteeni olivat yllättävän fiksusti pakattuja, sillä olin onnistunut ripustamaan kaikki kiinni eräily reppuuni. JES. Täytyy kuitenkin hankkia seuraavalle kunnon reissulle itse asiaan tarkoitetut astiat. Kaikki mahdollisimman monikäyttöistä ja pientä. Sillä mennään.
Selviytyjiin hankkimani vaellushousut ovat edelleen käytössä, sillä ne karkoittavat ötököitä, sekä niistä saa kätevästi myös shortsit. Naisille oli jotenkin huonosti kevyitä, kesään sopivia vaellushousuja, mutta nämä ovat olleet yllättävän hyvät ja etsimisen arvoiset. Ötökkäsukat olivat myös kova hankinta, sekä illan viileyteen tarkoitettu merinovillasta valmistettu huppari. Nämä eurot on kyllä fiksusti käytetty. Varusteilla on ehdottomasti väliä, erityisesti silloin kun sääolosuhteet vaihtelevat. Itse kun en tästä hommasta mitään tietänyt, painelin suoraan Partioaittaan ja kerroin mitä kaikkea tarvitsisin. Yllättäen tarvitsin myös sellaisia oleellisia asioita, joita en olisi itse osannut edes ajatella. Kannattaa siis kysyä!
Uutta hankintalistaa täytyy hieman miettiä, jos menemme vaeltamaan syksyllä ruskan aikaan Karhunkierroksen, sekä mahdollisesti Norjaan vielä oman reissun. Se on sitten hieman kylmempi reissu, joten tarvitsee ainakin tuo nykyinen ultra kevyt makuupussi vaihtaa johonkin paksumpaan.
Tämän kuun lopussa tulen tekemään vielä yhden nopean telttaretken, jota odotan jo nyt ihan innolla!
Menkää luontoon ja imekää siitä energiaa päiviinne.
Se vähentää kummasti stressiä ja avartaa mieltä . Ps. lähentymisen riski on myös suuri <3 -E
