Tavoitteet uusiksi

Meillä on usein tavoite. Vaikka jokaisella se on erilainen, tuntuu meitä monia yhdistävän yksi ja sama asia. Pakko olla tikissä! Onko? Haluan haastaa sinut kääntämään tämän koko käsityksen ylösalaisin. Jos käännämme keskittymisen tikissä olemisen sijaan kehittymiseen, huomaatko painolastin vähän keventyvän ja hartioiden laskevan hiljalleen muutaman sentin alemmas?

Kannattaa miettiä mitä ajatuksia tuonne aivokeskukseen syöttää. Se nimittäin ottaa ne viestit usein aika kirjaimellisesti, vaikka tarkoituksemme ei ehkä sellainen olisi ollutkaan. Minusta nimittäin tuntuu, että vastakkaisella ajattelumallilla paitsi nautimme treenaamisesta enemmän, emme luo myöskään turhia paineita matkaa varten. Paine ja stressi ovat lopulta pahin vihollinen, joka voi kaataa kaiken. Aloitetaanko siis siitä, että haluamme kehittyä? JES.

Jos itse ajattelisin jatkuvasti sitä, että on pakko näyttää kireältä, olisin saanut hakata päätä seinään jo aika monesti. Fitnesspäväkirjoja kuvatessani kuva ei aina ihan miellytä, mutta pitääkö sen edes? Lopulta tulinkin siihen tulokseen, että riittää että se miellyttää minua tässä hetkessä. Jos se ei näytä jonkun muun mielestä hyvältä, ei se minua hetkauta. Tämä on todellisuutta.

Sellaisesta täydellisen tavoittelemisesta kannattaa opetella pois, sillä se tuo paitsi lähemmäs lopullista tavoitettasi, tekee se sinusta myös hitusen onnellisemman. Kropasta saa luotua nimittäin aika paljon paineita jos haluaa. Olen itse hyväksynyt kehon muutokset ja opetellut nauttimaan olostani missä kunnossa hyvänsä. Olkoon sitä löysää sitten tai ei! Keskityn aivan eri seikkoihin, kuin siihen näkyykö makkaraa nyt vai ei. Pitäisikö olla vaikka hengittämättä. Keskityn kehittymiseen ja siihen kuinka siihen päästään. Se vaatii jokaiselta salikerralta ajatusta ja keskittymistä. Se vaatii kuplasta hyppäämistä ja kokonaiskuvan hahmottamista. Treeniä ei voi vain vetäistä. Sen ohella keskityn myös hyvään olooni kokonaisuutena. 

Suunnitelma ei edes oikeasti riitä. Se on kyllä lähtö, mutta maalin ja lähdön väliin mahtuu aika paljon muutakin. Olen lomalla pyrkinyt määrän sijasta keskittymään laatuun. Kun salile mennään, tehdään se kunnolla. Kipeät lihakset ovat kertoneet aamulla sen, menikö homma oikein vai ei. Täällä lämmössä palautuminen on ehdottomasti nopeampaa, kuin kotona kiireen ja kylmän keskellä. Loma on parasta aikaa kehittymisen starttaamiselle! Se on hyvää aikaa paitsi akkujen lataamiselle, myös oman mielen tutkiskelulle.

Olen varsin fiiliksissä ja odotan jo innolla treenin täytteistä loppuvuotta. Nyt ladataan akkuja ja maistellaan vielä vähän tulevaa. Keskitytään kehittymiseen.

Love, E