Vahva vastustuskyky ja D-vitamiini
Näin flunssakauden jyllätessä on hyvä pysähtyä pohtimaan mitkä asiat vaikuttavat ratkaisevasti vahvaan vastustuskykyyn. Monet flunssat ovat nimittäin vältettävissä, vaikka ihan kaikelta emme aina kykene hyvästä pohjasta huolimatta suojautumaan. Mennäänpä omaan tarinaani…
Synnyin keskosena, 10 viikkoa etuajassa. Tuohon aikaan henkiin jäämisestä sai taistella, onneksi olin tarpeeksi sitkeää tekoa. Vastustuskykyni oli heikko ja olin pitkään sairaalassa. Olin siis niin rääpäle, että mahduin isäni kädelle makaamaan. Ihan niin rääpäle en ole enää tänäpäivänä ja olen onnistunut tekemään kehostani vahvan. Ihan helpolla se ei kuitenkaan tullut.
Liikkuminen ja oikeanlainen ravinto ovat olleet avainasemassa. On myös erittäin hyvä huomioida, kuinka onnellisuus ja henkinen tasapaino vaikuttavat hyvinvointiimme. Riski sairastumiseen on pienempi henkilöillä, joilla henkinen vireys on tasapainossa. Tähän on vahvasti yhteydessä myös stressi. Stressi on hyvästä sopivassa määrin, sillä se saa meidät tekemään asioita. Ilman stressiä olisimme aikamoisia laiskamatoja. Mutta hyvin moni meistä kokee stressiä tänä päivänä aivan liikaa, joka uuvuttaa kehoa ja kuluttaa hyviä varastoja tyhjiksi nopeammin. Elintavoilla voidaan tukea kehoa enemmän kuin millään muulla!
Olin paljon poissa koulusta, koska olin vähän väliä sairaana. Muistan banaanin ja mansikanmakuiset ampullit, sekä punaisen Jaffan. Ne tulivat liian tutuiksi. Vaikka meillä syötiin terveellisesti, ei tietämys asioista ollut ihan sillä tasolla kuin se on tänä päivänä. Lukuisat antibioottikuurit muokkasivat omaa luontaista bakteerikantaani. Antibioottikuuri vetää nimittäin suoliston floorat täysin uusiksi. Siksi niitä ei kannattaisi nauttia kovin usein. Tosin tuossa vaiheessa ei paljon auttanut, mutta monia asioita olisi toki voinut tehdä toisin.
Aloin muuttamaan asioita parikymppisenä, kun tajusin kuinka paljon voin itse vaikuttaa omaan sairasteluuni. Olin aina liikkunut, joten se oli hallussa. Ruokavaliossa oli paljon tekemistä, eikä ravintolisistä ollut tietoakaan. Tein hommia niiden parissa vuosia, eikä tuo työ lopu koskaan. Jätin myös maitotuotteet reilusti vähemmälle ja myöhemmin myös gluteenin. Homma alkoi pelittämään ja flunssat vähenivät huomattavasti. Tämän lisäksi selviän tänä päivänä flunssista muutamassa päivässä, kun aikaisemmin niistä toipuminen kesti viikon. Ratkaisevaa on paitsi pohjatyö, mutta myös se kuinka flunssaa hoitaa. Karkit ja suklaat tulisi todellakin unohtaa ja parantumiseen keskittyä levon ja terveellisen ruokavalion, sekä mm. ravintolisien avulla.
Olen siis ollut altis sairasteluun aina, mutta se ei tarkoita etteikö mitään olisi tehtävissä. Paljon on lähtöisin suolistosta, joten pyrin pitämään siitä aina hyvää huolta. Suolistomme viestii kaiken kehollemme ja parhaimmillaan se on mieletön suojamuuri kaikelle. Stressi ja huono/vääränlainen ruokavalio sen sijaan romuttavat suoliston kuntoa, jolloin kierre on valmis etenemään. Sokeri moninkertaistaa huonojen bakteerien syntyä, joten sen välttämisellä voi olla tärkeä merkitys sairastumisessa. Myös kaikki herkistymiset mm gluteenille tai maidolle lisäävät kehon tulehdustilaa. Maitotuotteet lisäävät mm liman eritystä, joka taas moninkertaistaa huonojen bakteerien mahdollisuudet lisääntyä. Jos kärsit jatkuvasti ylähengitysteiden tulehduksista, kannattaa kokeilla onko maidon vähentämisellä vaikutusta asiaan. 
Sitten niiden ravintolisien vaikutukseen hyvin lyhyesti. Halusin nostaa esiin yhden todella tärkeän ravintolisän meille suomalaisille. Saamme D-vitamiinia auringosta ja siksi meidän olisi tärkeää saada sitä purkista syyskuusta-toukokuuhun. Tässä muutamia tärkeitä pointteja D-vitamiinin osalta;
- D-vitamiini suojaa monilta sairauksilta, kuten syövältä, reumalta, diabetekselta ja masennukselta
- D-vitamiini ehkäisee sydän- ja verisuonitaudeilta
- D-vitamiinilla on tärkeä rooli immuunijärjestelmän toiminnassa, sekä mm. hormonitoiminnassa (D-vitamiini on hormoni!)
- D-vitamiini suojaa autoimmuunisairauksilta; “Naiset sairastuvat kolme kertaa miehiä useammin autoimmuunisairauteen ja autoimmuunisairaudet ovat naisilla neljänneksi suurin vammaisuuden aiheuttaja. Naiset sairastuvat autoimmuunisairauteen tyypillisesti vielä hedelmällisessä iässä ollessaan. Syytä naissukupuolen yliedustukseen ei tiedetä, mutta hormonaalisilla tekijöillä arvellaan olevan vaikutusta asiaan. Lisäksi tiedetään, että tietyt kudostyypit lisäävät riskiä sairastua autoimmuunisairauteen: Autoimmuunisairauksilla tiedetään olevan geneettinen perusta ja on tyypillistä, että joissain suvuissa esiintyy monenlaisia autoimmuunisairauksia. Autoimmuunisairauksien syitä ei yleensä tunneta: ei toisin sanoen tiedetä, mikä tai mitkä tekijät saavat immuunijärjestelmän toimimaan virheellisesti. (Lähde Wikipedia)
- D-vitamiini on yhteydessä myös stressin huonojen vaikutuksien ehkäisijänä, sillä D-vitamiini ehkäisee kortisolin muodostumista (yhteydessä korkeaan verenpaineeseen)
- D-vitamiinin on todettu parantavan urheilusuoritusta (lähde Society for Endocrinology. Edinburg. Queen Margaret Univ. “Vitamin D pill a day may improve exercise performance and lower risk of heart disease” Science Daily 1.10.2015)
- D-vitamiini vaikuttaa vireyteen –> mm. aivojen toiminta tehostuu
- D-vitamiini lujittaa luustoa
Perinnölliset tekijät vaikuttavat meihin, mutta voimme itse säädellä niiden toimintaa omilla elämäntavoilla. Voimme joko sytyttää niiden toiminnan, tai hiljentää niitä. Huono vastustuskyky voi aiheuttaa meille allergioita ( esim ruoka/siitepöly), sekä tehdä meistä herkempiä infektioille. Tällöin kehomme ei kykene puolustautumaan ulkoa tulevilta taudinaiheuttajilta riittävän tehokkaasti, jonka seurauksena sairastumme. Näiden lisäksi huonosti toimiva immuunipuolustus voi aiheuttaa jopa syöpää tai aikaisemmin mainittuja autoimmuunisairauksia, jotka ovat lisääntyneet radikaalisti. D-vitamiini ei siis ole pelkästään tärkeä suoja flunssia vastaan, vaan sen merkitys hyvinvoinnissamme on hyvin mittava.
Muistathan tämän? D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joten se tulee nauttia ruoan kanssa, muutoin D-vitamiini ei pääse imeytymään. Nautin sen itse aina aamupalan yhteydessä, sillä D-vitamiini saattaa piristää. Annostus on aikuisilla vähintään 50- 100 mikrogrammaa ja lapsilla suositus on n. 20-50 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Talvitakit – Helly Hansen / Aurinkolasit – Carrera
Pitäkää huolta toisistanne (ja D-vitamiinista) <3 -E
Itsekin nappaan D-vitamiinia huomattavasti suosituksia enemmän, mutta terveysalan ammattilaisena en voi potilailleen suositella virallisia suosituksia enempää. Ja virallisestihan suositus on lapsille ja aikuisille 10mikrogrammaa/vrk Jan vanhuksille 20mikrogrammaa/vrk. Tämä olisi ihan hyvä ainakin mainita.
Mukava, että yllä oleva kommentoija täsmensi hiukan noita virallisia D-vitamiinin saantisuosituksia vielä 🙂
Se on myös hyvä muistaa, että raskaana ollessa suositus on tuo 10ug päivässä, jo tuota vähänkin suurempi määrä saattaa aiheuttaa sikiölle vakavia verenvuotoja! Mutta tämä toki varmasti neuvolasta jo ohjeistetaan.
Erityistilanteissa vaan kannattaa ottaa huomioon, että D-vitamiinia saattaa olla lisätty esim. omega-3 kapseleihin jne..
Mutta tärkeä vitamiini todella, hienoa että nostit sen esille 🙂
Huisin kauniita kuvia! <3 Energiaa ja iloa kevään odotukseen Eevi! 🙂
Tulin sanomaan samaa mitä aikaisempi kommentoija – ei kannata suositella blogin lukijoille virallisten suositusen ylittäviä annoksia. Muutenkin terveysväittämät ovat hankalia blogeissa, tieteellistä näyttöä olisi hyvä olla tekstissä mukana.
Pakko kommentoida d-vitamiiniasiaa. Tästä on sinällään turha käydä keskustelua mikä on hyvä annostus koska jokaisen on helppo mitata se verestä.
50-100ug annoksilla ei olla lähelläkään turvarajoja. Suomalaisista lapsista suuri osa kärsii d-vitamiinin puutteesta. Outi Mäkitie tutki D-vitamiiniarvoja helsingin koululaisilla ja heistä 70%:lla oli alhainen d-vitamiinipitoisuus veressä.
Terveysportissa oli tutkimus (anteeksi en nyt pysty tähän sitä linkittämään, luin töissä vuoden sisällä), jossa oli syötetty jopa 500ug d-vitamiinia ja silti yhdelläkään ei ollut d-vitamiiniarvo yli 500nmol/l, mikä on vasta riskiraja veriarvossa.
Ja ei, tämä ei tarkoita että voi tai kannattaa syödä 500ug vaan juuri se 50-100ug mitä Eevi sanoi, tarkottaa yleensä veressä 80-150nmol/l arvoa henkilöstä riippuen. Ja tuolla vaihteluvälillä päästään niihin terveysvaikutuksiin. Esim autoimmuunisairauksissa vähintään 80nmol/l arvo on välttämätön että keho toimii.
Jos d-vitamiiniarvo on liian alhainen, kehon immuunipuolustus ei aktivoidu. Ja autoimmuunitapauksissa se ei taasen sammu vaan pysyy yliaktiivisena.
Mutta tosiaan kannattaa mitata oma arvo. Ja mittaus kannattaa tehdä marras-helmikuussa niin ettei ole käynyt etelässä. Näin pystyy arvioimaan oman tarpeen. Ja jos arvo on huono isosta annoksesta huolimatta, on imeytymisessä jotain vikaa. Sitten suihke tai tipat käyttöön ja uusi mittaus. Itse olen mitannut omilta lapsiltanikin ja heille syötän sen 50ug. Kesällä jätetään vähän vähemmälle.
Nm. itsekin kunnallisessa terveydenhuollossa työskentelevä mutta asiaa myös muussakin koulussa opiskellut. Julkisellakin sanon kyllä asiakkaalle d-vitamiinin käytöstä ja kehoitan mittauttamaan. Ihmiset eivät ole samanlaisia eikä kaikille sovi sama annostus. Onhan koululaisiakin 20-kiloisia tirppanoita ja 70-kiloisia pojanjässiköitä. Ihanko oikeasti heille olisi sama annostus?
Mittaapa 1.25D niin yli 105 pmol /L on myrkytysalue. Ei kai kukaan ota silloin D-hormonia.
Oma pointtini oli lähinnä siinä, että viralliset suositukset on virallisia ja terveydenhuoltoalan ihmisten tulee niissä pysyä ohjatessaan potilaita/asiakkaita. Ja blogi-kirjoitus antoi vain mielestäni vääristyneen kuvan suosituksista, sillä noin korkeat ne eivät Suomessa ole (eri asia sitten pitäisikö olla). Jokainen D:tä syövä tekee kuitenkin loppupeleissä oman päätöksensä kuinka paljon sitä nappaa, perustuen omaan tietämykseensä/suosituksiin/blogeihin tms.