Epämukavuuden voittaminen
Viime viikolla kirjoitin siitä, kuinka motivaation voi löytää uudelleen ja kuinka sitä voi käydä hieman herättelemässä. Käytin itse aika montaakin oljenkortta viime viikon aikana ja loppuviikosta olin kokenut asioita, joihin en ollut törmännyt vielä aikaisemmin. Ensinnäkin, en tiennyt että ylävatsaan voi sattua niin paljon, ettei vain pysty nauramaan. Joku pääsi tottakai nauttimaan tilanteesta erityisen paljon ja meikäläisen sai keräillä maasta muutamaankin otteeseen. Nauruni ei ollut sitä perinteistä, varmasti kaikille teistä tuttua höhötystä, vaan kuulosti lähinnä tupakkanaisen yskimiseltä. Onneksi myös treenikaverini Turun päässä valitteli samaa kohtaloa.
On ärsyttävää jos ei osaa jotakin. SSL Sport Science Lab-salilla oloni oli kuin Leijonan luolassa. Teimme harjoituksia, jotka haastoivat minulle täysin vieraita osa-alueita. Vaikka tämä ajoittain nostattikin ärsytysleveleitäni, oli se myös kuitenkin lopulta todella hauskaa ja inspiroivaa! Aina ei tarvitse osata täydellisesti, vaan siitä pitäisi osata ottaa irti nimenomaan sen kehittymisen mahdollisuus. Tämä treenituokio oli todella pois omalta mukavuusalueeltani ja olikin siksi koko viikon palkitsevin treeni! Kyllä siinä hieman hajoiltiin, kun pelkkä alkulämmittely oli saanut jo mehut ulos. Positiivisesti yllätyin siitä, ettei liikkuvuuteni ja tasapainoni olleetkaan niin huonoja kuin olin ajatellut. Mutta tulipahan nähtyä taas astetta selkeämmin niitä omia heikkouksia, joita kannattaisi kehittää ollakseen entistäkin vahvempi ja kestävämpi.
Viikkoon mahtui myös elämäni ensimmäinen lyöntitreeni. Se on muuten ihan mielettömän hauskaa puuhaa. En ole koskaan aikaisemmin nyrkkiäni heilauttanut, mutta treenit menivät kuulemma yllättävän hyvin – mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Voimaa ainakin piisaa. Toinen Leijonan luola samalle viikolle hei! Seuraavana päivänä ranteet olivatkin sitten kohtalaisen hellänä. Iskut tekivät tehtävänsä.
Olo on motivoituneempi ja innostuneempi niin näiden uusien treenimuotojen, kuin myös oman peruskaurankin suhteen. Johtopäätös? Monipuolistan omia treeniviikkojani jatkossa + treenaan treenikaverin kanssa useammin. Tämä ensimmäinen muutos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että enemmän olisi parempi. Kyse on laadusta ja siitä, mikä kehittää sillä hetkellä eniten. Mutta myös ennen kaikkea se, minkä treenin jälkeen on hyvä fiilis! Yhdessä hikoileminen muodostaa siteen, jollaista ei muualta saa. Treenisalin puolella jos jossakin oppii tuntemaan toisen. Siinä nousee monenlaisia puolia esiin, niin hyviä kuin huonojakin.
Lisäravinteet lopussa? Muistathan hyödyntää koodia Minifitness17, niin saat kaikista M-Nutrition ja Supermass-tuotteista 10 % alennuksen kun shoppailet M-Webstoressa
Superia treeniviikkoa kaikille <3 -E
Tosi kiva että olet niin avoin uusia haasteita kohtaan!
Mukavaa että kirjoitata matkan varrella eteen tulevista haasteista ja oivalluksista etkä vaan mainosta tai pyllistele trikoissa. Tekstejäsi on mukava lukea koska käsittelet asioita joita me perus-pungertajatkin kohtaamme. Jotenkin sitä unohtaa että tikissä olevilla voisi olla haasteita likunnan saralla.
Esimerkkisi sai minut aloittamaan 30 pv. Jooga-haasteen ihan pystymetsästä. Ranteet tökkänänä iloitsen uudesta alue-valtauksesta! Kiitos esimerkistä ja tsempistä!
Moikka Mummo-Ankka <3
Kiitos kivasta palautteesta. vitsi miten huippua kuulla!! Todellakin, jokaiselle löytyy aina haastetta jostakin.
Tsemppiä sinne ja iloa! -E