Vauvauutisia

*Palvelu yhteistyössä Felicitas Mehiläinen kanssa

Vihdoinkin. Niin minä ajattelin, kun tein positiivisen raskaustestin. Toisaalta samaan aikaan en meinannut uskoa sitä todeksi.

Pääsiäinen oli juuri alkamassa ja ajankohtana sattui olemaan Aprillipäivä. Teemu ei edes alkuun uskonut, että olisin raskaana, mutta toinen positiivinen testi sen lopulta vahvisti – saisimme vauvan joulukuussa! Koko ajatus tuntui ihmeelliseltä ja omat tunteet kävivät vuoristorataa useita kuukausia uutisen jälkeen. Jotenkin sitä myös pelotti ja varhaisultrassa (viikko 7)  käynnin jälkeen kaikesta tuli vasta todellista. Olimme toki jännittäneet, että onko kyseessä tuulimunaraskaus, sillä nekin tuntuvat olevan aika yleisiä.

14-vuotias koiramme Lola tiesi raskaudesta jo ennen muita. Epäilykseni heräsivät, kun menkat olivat vasta päivän myöhässä ja Lola suojeli vatsaani ja minua. Hän halusi maata vatsani päällä mieluiten koko ajan.

Suurin elämän ihme

Siellä hän nyt oli. Niin paljon toivottu tyyppi, joka muuttaisi kaiken ja samalla ei kuitenkaan mitään. Lapsen tulo tuo niin paljon elämään tarkoitusta ja syvyyttä. Toisaalta ajattelen myös, että lapsi tulee osaksi meidän elämää, eikä minun tai meidän elämä muutu yhtäkkiä jonkun toisen elämäksi. Olen edelleen minä, on edelleen meidän parisuhde ja sitten on tämä ihme, jonka tuomia muutoksia odotamme jo innolla.

Olemme ehdottomasti todella kiitollisia ja onnellisia tästä. Meistä molemmista tuntuukin, että tämä tapahtui juuri oikealla hetkellä. Olen puhunut aikaisemmin lapsettomuuden pelostani ja juuri siksi tämä kaikki tuntuu varmasti sitäkin uskomattomalta. Käsittelin pelkoani vuosien saatossa, joka oli varmasti myös yksi ratkaiseva tekijä raskautumisessa. En stressannut, vaan olimme päättäneet asian etenevän täysin omalla painollaan. 

Yksityinen neuvola – mitä ja miksi

Siirryimme hyvin nopeasti julkiselta neuvolapuolelta yksityiselle Helsinkiin, sillä en kokenut perinteisen julkisen neuvolan tuoneen minulle haluamaani tukea ja turvaa. Onneksi teimme tämän ratkaisun, sillä en voisi tyytyväisempi olla. Sain ystäviltä suosituksia ja kahlasin nettiä läpi. Päätös tulikin aika nopeasti.  Felicitas Mehiläiseltä sain samantien asiantuntijat, jotka tulevat olemaan meidän koko raskauden ajan seuraamassa kehitystä ja vointia – toki yksityisellä laitteet + mahdollisuudet ovat olleet monipuolisemmat, eikä ole tarvinnut juosta useilla eri käynneillä hoitamassa asioita.

Ensimmäisellä kerralla (viikko 13) otettiin verikokeet ja nähtiin vauva ensimmäistä kertaa kunnolla ultrassa. Hän oli jo ihan mieletön! Teemu sanoikin että ” miten hän näyttää jo ihan täysin vauvalta”. Teimme tällä käynnillä myös NIPT-testin, joka kertoisi onko vauvalla vakavia kehityshäiriöitä, tai downinsyndrooma. Tämä kertoisi meille myös vauvan sukupuolen jo näin alkuvaiheilla. SE vasta onkin ihmeellistä! Siellä hän potki hulluna ja nyrkit pidettiin tiukasti suojauksessa. Nyt toivoimme tulosten olevan normaaleja ja vauvan olevan terve.

Eniten odotettu puhelu

Mietin paljon sitä, onko vauvalla kaikki hyvin ja odotin puhelua todella paljon. Kun puhelu viimein tuli, koin mieletöntä helpotusta ja kiitollisuutta. Vauva oli terve.  Mikään ei ole ikinä itsestäänselvää. Koin myös tärkeäksi sen, että puhelun toisessa päässä oli tuttu ääni, joka huokui lämpöä. Tämä taitaa olla jokaisen vanhemman isoin helpotuksen vaihe koko raskauden aikana – terve vauva ja riskiviikot takana. Viikon 12 jälkeen keskenmenot ovat harvinaisempia. Tämän jälkeen olen kokenut pystyväni nauttimaan raskaudesta ja toteuttamaan myös joitakin hankintoja niin halutessani.

Felicitas Mehiläisellä meidät otettiin ensimmäisestä puhelusta lähtien lempeästi ja ymmärtäväisesti vastaan. Taisin sanoa Teemulle että “Nyt tuli tosi hyvä fiilis tästä”. Tämä oikeastaan sinetöi myös päätöksemme siirtyä Helsinkiin Mehiläiselle koko raskauden ajaksi. Vastaanotolla meillä molemmilla oli tervetullut olo ja asioiden kulku oli jotenkin ihanan selkeää. Itse ei tarvinnut arvuutella mitään ja koin turvallisuutta, jonka koen äärimmäisen tärkeäksi uusille vanhemmille, kun kaikki on ihan uutta. Teemu sanoikin, että hänellä on nyt semmoinen olo, että itse ei tarvitse stressata asioista, kun voi luottaa täysin ammattilaisiin ja siihen pysyvään tukeen. 

Tulen päivittelemään teille kuulumisia ja raskauden etenemistä! <3

Love, Eevi mama