Vauvauutisia
*Palvelu yhteistyössä Felicitas Mehiläinen kanssa
Vihdoinkin. Niin minä ajattelin, kun tein positiivisen raskaustestin. Toisaalta samaan aikaan en meinannut uskoa sitä todeksi.
Pääsiäinen oli juuri alkamassa ja ajankohtana sattui olemaan Aprillipäivä. Teemu ei edes alkuun uskonut, että olisin raskaana, mutta toinen positiivinen testi sen lopulta vahvisti – saisimme vauvan joulukuussa! Koko ajatus tuntui ihmeelliseltä ja omat tunteet kävivät vuoristorataa useita kuukausia uutisen jälkeen. Jotenkin sitä myös pelotti ja varhaisultrassa (viikko 7) käynnin jälkeen kaikesta tuli vasta todellista. Olimme toki jännittäneet, että onko kyseessä tuulimunaraskaus, sillä nekin tuntuvat olevan aika yleisiä.
14-vuotias koiramme Lola tiesi raskaudesta jo ennen muita. Epäilykseni heräsivät, kun menkat olivat vasta päivän myöhässä ja Lola suojeli vatsaani ja minua. Hän halusi maata vatsani päällä mieluiten koko ajan.
Suurin elämän ihme
Siellä hän nyt oli. Niin paljon toivottu tyyppi, joka muuttaisi kaiken ja samalla ei kuitenkaan mitään. Lapsen tulo tuo niin paljon elämään tarkoitusta ja syvyyttä. Toisaalta ajattelen myös, että lapsi tulee osaksi meidän elämää, eikä minun tai meidän elämä muutu yhtäkkiä jonkun toisen elämäksi. Olen edelleen minä, on edelleen meidän parisuhde ja sitten on tämä ihme, jonka tuomia muutoksia odotamme jo innolla.
Olemme ehdottomasti todella kiitollisia ja onnellisia tästä. Meistä molemmista tuntuukin, että tämä tapahtui juuri oikealla hetkellä. Olen puhunut aikaisemmin lapsettomuuden pelostani ja juuri siksi tämä kaikki tuntuu varmasti sitäkin uskomattomalta. Käsittelin pelkoani vuosien saatossa, joka oli varmasti myös yksi ratkaiseva tekijä raskautumisessa. En stressannut, vaan olimme päättäneet asian etenevän täysin omalla painollaan.
Yksityinen neuvola – mitä ja miksi
Siirryimme hyvin nopeasti julkiselta neuvolapuolelta yksityiselle Helsinkiin, sillä en kokenut perinteisen julkisen neuvolan tuoneen minulle haluamaani tukea ja turvaa. Onneksi teimme tämän ratkaisun, sillä en voisi tyytyväisempi olla. Sain ystäviltä suosituksia ja kahlasin nettiä läpi. Päätös tulikin aika nopeasti. Felicitas Mehiläiseltä sain samantien asiantuntijat, jotka tulevat olemaan meidän koko raskauden ajan seuraamassa kehitystä ja vointia – toki yksityisellä laitteet + mahdollisuudet ovat olleet monipuolisemmat, eikä ole tarvinnut juosta useilla eri käynneillä hoitamassa asioita.
Ensimmäisellä kerralla (viikko 13) otettiin verikokeet ja nähtiin vauva ensimmäistä kertaa kunnolla ultrassa. Hän oli jo ihan mieletön! Teemu sanoikin että ” miten hän näyttää jo ihan täysin vauvalta”. Teimme tällä käynnillä myös NIPT-testin, joka kertoisi onko vauvalla vakavia kehityshäiriöitä, tai downinsyndrooma. Tämä kertoisi meille myös vauvan sukupuolen jo näin alkuvaiheilla. SE vasta onkin ihmeellistä! Siellä hän potki hulluna ja nyrkit pidettiin tiukasti suojauksessa. Nyt toivoimme tulosten olevan normaaleja ja vauvan olevan terve.
Eniten odotettu puhelu
Mietin paljon sitä, onko vauvalla kaikki hyvin ja odotin puhelua todella paljon. Kun puhelu viimein tuli, koin mieletöntä helpotusta ja kiitollisuutta. Vauva oli terve. Mikään ei ole ikinä itsestäänselvää. Koin myös tärkeäksi sen, että puhelun toisessa päässä oli tuttu ääni, joka huokui lämpöä. Tämä taitaa olla jokaisen vanhemman isoin helpotuksen vaihe koko raskauden aikana – terve vauva ja riskiviikot takana. Viikon 12 jälkeen keskenmenot ovat harvinaisempia. Tämän jälkeen olen kokenut pystyväni nauttimaan raskaudesta ja toteuttamaan myös joitakin hankintoja niin halutessani.
Felicitas Mehiläisellä meidät otettiin ensimmäisestä puhelusta lähtien lempeästi ja ymmärtäväisesti vastaan. Taisin sanoa Teemulle että “Nyt tuli tosi hyvä fiilis tästä”. Tämä oikeastaan sinetöi myös päätöksemme siirtyä Helsinkiin Mehiläiselle koko raskauden ajaksi. Vastaanotolla meillä molemmilla oli tervetullut olo ja asioiden kulku oli jotenkin ihanan selkeää. Itse ei tarvinnut arvuutella mitään ja koin turvallisuutta, jonka koen äärimmäisen tärkeäksi uusille vanhemmille, kun kaikki on ihan uutta. Teemu sanoikin, että hänellä on nyt semmoinen olo, että itse ei tarvitse stressata asioista, kun voi luottaa täysin ammattilaisiin ja siihen pysyvään tukeen.
Tulen päivittelemään teille kuulumisia ja raskauden etenemistä! <3
Love, Eevi mama
Hei! Mulla samat fiilikset julkiselta puolelta neuvolasta että tarpeeksi tukea ei sieltä saa. Hoitaja on mulla ollut tosi mukava mutta lääkäriin en ole päässyt kuin kerran vaikka olen sinne pyytänyt lääkärille myös ns ylimääräistä käyntiä. Kerran olen käynyt Helsingissä Felicitas Mehiläisessä ja siihen olin todella tyytyväinen. Siellä todella tuntui että minua oikeasti kuunneltiin 🙂
Moikka Henriikka,
Hieman luulen, että Suomen isoissa kaupungeissa voi julkisella puolella olla liikaa tunkua ja siksi monella kokemukset samanlaiset.
Toki jokainen odottaja on myös yksilönsä ja tarpeet erilaiset 🙂 Ihanaa, että myös sinä löysit apua tuolta <3 Olen kokenut sen äärimmäisen tärkeäksi.
Kaikkea hyvää sinne <3
-Eevi
Ihanaa, että olette löytäneet teille sopivan tuen ja turvan yksityiseltä! Tuon kuitenkin pienenä lisänä ajatukseni siitä, että Suomessa on kyllä paljon julkisen terveydenhuollon yksiköitä, missä kaikki toimii aivan mielettömän hyvin. Esimerkiksi Itä-Savossa (Savonlinna, Rantasalmi, Enonkoski) on aivan järjettömän sydämellistä ja palvelualtista porukkaa neuvoloissa+ äitiyspoliklinikalla erikoissairaanhoidossa. Ei juoksuttamista, mutta todella sydämellinen vastaanotto odottavalle perheelle. Eli voi olla, että Suomen suurimmissa kaupungeissa kokemus on kylmä ja kliininen, mutta on hyvin paljon viimeisen päälle palvelevia ja prosessinsa lean-prosessoineita julkisen puolen toimijoita <3 Joka tapauksessa toivon teille kaikesta sydämestäni onnea odotukseen ja synnytykseen – vauvat ovat tulevaisuutemme <3
Erittäin hyvä pointti, kiitos siitä 🙂 Luulen myös, että loistavia julkisen puolen palveluitakin löytyy ja varmasti
tähän vaikuttaa kiire ja resurssit. Onneksi meillä oli vaihtoehto hakeutua yksityiselle, sillä tietenkään kaikilla tätä mahdollisuutta ei välttämättä ole ja jäävät sen avun varaan, mitä tarjotaan.
Kiitos myös ihanista onnitteluista <3
-Eevi
NIPTistä kannattaa mainita, et se on kuitenkin seulonta. Eli ei kerro onko vauva terve, mutta antaa todennäköisyyksiä seulottujen asioiden suhteen, tärkeimpänä 21-trisomia. Muiden suhteen ei aivan niin luotettava.
Vääriä negatiivisia tuloksia on tosi vähän, eli sen suhteen paras luotettavuus. Mutta mitä nuorempi odottaja, ja jos perusseula on normaali (tai ensivaiheen tutkimus), positiivinen tulos NIPTissä (eli että on jokin kromosomipoikkeavuus) voikin olla aika suurella todennäköisyydellä väärä positiivinen! Se taas johtaa aina invasiiviseen näytteenottoon eli lapsivesipunktioon. Siihen taas liittyy 0,5-1% keskenmenoriski.
Nämä reunaehdot kannattaa ymmärtää ja siksi tää kommentti lisäinfoksi. Ettei NIPTiä ymmärretä väärin. Hieno tutkimus, mutta silläkin rajoitteensa.
Tässä linkki tätä Suomeen tuoneiden tyyppien analyysiin asiasta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo12540
Hei kiitos Tuulia tästä kattavasta tarkennuksesta 🙂 Erittäin hyviä pointteja ja lisäinfoa asiaan.
-Eevi
Hei Eevi 🙂
Oi miten ihanaa kuulla että saatte vauvan ja super paljon onnea sinulle Eevi ja koko perheellesi. 😊 ❤️
Moikka Niina <3
Kiitos kovasti, onhan tämä ihan mieletön juttu!
Parasta kesää sinne 🙂
-Eevi
Hei, luin aiemmin kirjoituksesi, jossa pohdiskelit lapsiasioita, “oikeaa aikaa” ja lapsettomuushuoliasi. Oli ilo sen jälkeen kuulla raskausuutisia <3 Siunausta ja paljon onnea teille, koko perheelle!
Moikka Minna-Maaria,
Sanoppa muuta <3 Lapsettomuuden pelko oli vuosia kestänyt piina, joka onneksi päättyi näinkin positiiviseen uutiseen.
En voisi kiitollisempi olla. Kiitos tuhannesti ja kaikkea hyvää sinulle <3
-Eevi
Onnea tulevasta perheenlisäyksestä😍 oli pakko kommentoida, sillä itsekin pelkäsin pitkään lapsettomuutta, mutta lopulta tein vuosi sitten keväällä (myöskin juuri ennen pääsiäistä) positiivisen testin ja poika syntyi joulukuussa. Nyt tämä poika tuhisee ja nukkuu tässä mun vieressä. Vuoden kuluttua olet samassa tilanteessa❤️ Nauti täysillä kaikesta raskauteen ja odotukseen liittyen!!😊
Moikka <3
Kiitos tuhannesti! Kuulostaa niin tutulta tuo pelossa eläminen. Ihanaa kuulla, että sielläkin tämä päättyi
kuitenkin lopulta näin positiivisesti. Kiitos ihanasta kommentista, kaikkea hyvää teille sinne <3
-Eevi
Kuulostaa tutulta! Itsekin harkitsen neuvolan vaihtamista yksityiselle. Äitiysneuvolan kävin Helsingissä kantakaupungin alueella ja kiire näkyi siellä hyvin. En kokenut tulleeni kohdatuksi ja asiat hoidettiin kuin liukuhihnalla. Nyt kun käymme lastenneuvolassa, niin ongelmaksi on muodostunut se, että ihan joka kerta on eri terveydenhoitaja, ei ole aikoja ja varattuja aikoja siirretään neuvolan toimesta usein. Käy kyllä sääliksi siellä työskenteleviä hoitajia, paiskivat selvästi töitä aivan niska limassa 😟