Girls weekend
Lehdet ovat kuhisseet enemmän ja vähemmän, joten eiköhän ole aika kertoa myös ilman värikynää oleva tarina siitä, millainen polttariviikonloppu meillä on takana. Tosiaan tämä meikäläisen hammashan halkesi ihan rauhallisissa merkeissä sunnuntai iltana jäätelöä syödessäni. “Tiedättekö, mulla tais just haljeta hammas”. Tiedän, vähän laimee juttu! Olisi ollut paljon coolimpaa kertoa joku villin hikinen baariseikkailu tähän väliin. Koska kärsin öisin hampaiden yhteen puremisesta ja narskuttelusta, käytän normaalisti aina hammassuojia muistuttavia yökiskoja. Niiden tehtävä on suojata hampaita kulumiselta ja mahdollisilta halkeamisilta. Sivutehtävänä on kuulostaa idioottimaiselta ne suussa. Ässät suhisee ja sillä lailla. Teemulla on aina hirveästi asiaa heti kun meikäläinen on iskenyt ne suuhun. Vitsi se nauttii mun ärsyttämisestä! Mutta on muuten uskomatonta millaisia voimia purukalusto kestää (ja ei kestä). Nyt kun yhden polttariviikonlopun on ilman, on tässä tulos. Ehkä ihan hyvä herätys minulle ja niille, jotka tästä vaivasta kärsivät, niitä ei saa unohtaa. Niin ja ei se onneksi meikäläisen leuka ollut joka aukesi. Se olisi ollut jo vähän liikaa tähän päälle. Tämäkin hassu tapahtuma sattui uima-altaalla. Tämä allas osoittautui hyväksi käsipohja-uinnille, ei pellehypyille.
Meidän viikonlopun polttarireissu starttasi Helsingissä perinteisen karaoketaksin kyydissä. Siinä huudettiin jo heti alkuun jokaisen äänihuulet helläksi ja herkistettiin jo valmiiksi jokaisen korvia tulevalle älämölölle. Hei me mennään naimisiin ja sitä rataa! Ah, ihanan kornia. Lentokentällä kaikki meni sulavasti ja pääsimme hyvissä ajoin koneeseen. En ole koskaan aikaisemmin vielä lentänyt Vueling-lentoyhtiöllä ja toivon tämän jääneen ensimmäiseksi ja viimeiseksi reissuksi. En ole vielä ikinä joutunut tilanteeseen, jossa nämä minipossun polvet ovat edessä olevan penkissä kiinni. Miten siinä istuu kukaan muu? Siellä me kykittiin sillit purkissa ja kyllä siellä eräs rouva pääsi pyörtymäänkin huonon ilmanvaihdon vuoksi. Onneksi hän siitä virkosi kuitenkin. Palvelukaan ei tuntunut oikein toimivan, sillä tarjoiluvaunulla kesti kaksi tuntia päästä koneen toiseen päähän. Me pääsimme tyhjentämään tarjoiluvaunua vasta lennon loppupuolella, joten siitä imettiinkin kaikki mitä vain suinkin oli jäljellä. Vueling, et päässyt lentolistalleni, sori. 
Kämpille päästyämme aloitimme ensimmäisen illan iisisti villalla hengaillen. Villalle oli tilattu etukäteen tarvittavat ruoka-ainekset, joten pääsimme heti vauhtiin. Suosittelen tätä siirtoa! Söimme hyvin, jonka jälkeen loikoilimme ison olohuoneen lattialla koko kahdentoista mimmin voimin. Juttelimme läpi makeita ystävyystarinoita siitä, kuinka Petra meistä kunkin tuntee. Jokainen oli ottanut mukaan valokuvan yhteisestä hetkestä. Eniten nauratti tietenkin ne vanhat kuvat, joissa tyyli on ollut mitä upein! Onni siis siinä, että olemme tunteneet Petran kanssa vasta viisi vuotta. Valitsemani kuva liittyi yllätys yllätys, ruokaan! Okei liittyi siihen myös yhteinen reissumme Kapkaupunkiin, jossa kiipesimme Pöytävuorelle mantelikroisantin voimin. Hah, tämä reissu oli aivan mahtava. Osa lukijoista saattaa myös muistaa tämän seikkailun!
Seuraavat päivät menivätkin sitten aivan liian nopeasti. Turistibussista suuntasimme tapas-lounaalle Tapas 24 -ravintolaan. Ajatelkaa, että tämä oli minun ensimmäinen tapas-lounaani! Ei minusta kyllä tapas-hullua tullut, eikä Espanjalainen huumorikaan ihan uponnut tämän reissun perusteella. Tästä siirryimme totaalisessa ähkyssä ja kuohuvan kupliessa verenkierrossa shoppailemaan yhteen lemppari kaupoistani, Oyshoon. Sieltä saa parhaat treenitrikoot ja mitä ihanimpia yökkäreitä! Hulluushan siinä taas iski. Kukaan ei uskonut minun saavan ostoksiani mahtumaan käsimatkatavaroihin. Itse ajattelin, että täytyy rullailla vaatteita vain viiielä vähän tiiviimmin. Tämä onkin ihan paras pakkaus-kikkani! Kaikki vaatteet kannattaa rullata mahdollisimman tiiviiksi rullaksi, jolloin niitä paitsi mahtuu enemmän, ne myös pysyvät suorina.
Illan vietimme villalla hengaillen ja nauhoitettiin Petran reissun aikana keksimä polttariräppi. Tämä oli siis yksi hänen upeista tehtävistään! Me naiset emme jostain syystä ole kovin hyviä näissä räppiluomuksissa, joten se on ihan todellinen haaste suorittaa kunnialla maaliin. Koska kaikki mimmit eivät päässeet reissuun lähtemään, olivat he tehneet aivan mielettömän liikuttavat videotervehdykset Petralle. Yllättävää, että me kaikki vollattiin kilpaa. Näiden nauru- ja liikutuskohtauksien jälkeen lähdimme illalliselle Sitgesin sydämeen. Sitgesin filmifestivaalien vuoksi kaupunki oli todella vilkas ja zombeiksi pukeutuneita ihmisiä oli aivan liikaa. Se oli vähintääkin hämmentävää. Dinnerin jälkeen karaokessa vedettiin reissun pohjanoteeraus Beyoncen If I were a boy-biisin tahtiin. Niin, me todellakin runtelimme sen.
Sunnuntaina teemana olikin nauttia lämmöstä ja hengailla uima-altaalla mehujään, sekä musiikin voimin. Iltapäivällä lähdimme auringon paahteeseen tallustelemaan ja syömään lounasta. Illalla ohjelmassa oli vielä escape room-tehtävät kahdessa eri ryhmässä. Minä menetin escape-neitsyyteni ja vitsi miten hauska kokemus, vaikka aivan päät jäässä tuolla kompurointiinkin. Kolme huonetta ja viimeisellä minuutilla maaliin. Ei mikään mallisuoritus, mutta näillä univeloilla kohtalaisen ok! Myös kielimuuri taisi olla hieman onnistumista hankaloittava pieni sivuseikka. Illalla oltiin kyllä jokainen aika väsyneitä ja tilattiin villalle kunnon sunnuntai pitsaa. Zombeina nukkumaan ja zombeina ylös klo 4.15 ja kohti lentokenttää. Tähän reissuun olisi kyllä tarvinnut lisäpäiviä! Tuntuu että olisi ollut vielä niin paljon riehuttavaa ja juteltavaa näiden ihanien tyyppien kanssa.
Oli virkistävää ja aivan mahtavaa tutustua näihin uusiin ihmisiin ja saada viettää aikaa omienkin tyttöjen kanssa. Huomasin olleeni viimeiset kuukaudet aivan liian kiireinen, enkä ole ehtinyt nähdä tyttöjä vähään aikaan. Oli jotenkin niin kiitollinen fiilis, kun pääsin maanantaina kotiin. Ihanaa että sain kokea noin hauskan viikonlopun juuri tämän porukan kanssa! Täydellinen ajoitus tämän stressikuplan keskellä. Kaikki olivat erilaisia persoonia, mutta silti jokaisella oli selvä paikka Petran elämässä. Ihanaa, että juuri tuolla naisella on niin huippuja tyyppejä ympärillä! <3 Hän on nimittäin heittämällä yksi parhaista.
Kauhukuvat mimmipolttareista eivät ainakaan tässä päässeet täyttymään. Olen kuullut, että naiset eivät onnistu järjestämään mitään ilman vääntöä ja kaikki haluavat aina eri asioita. Ihan höpönpöppöötä! Vinkkinä muuten ryhmässä reissaajille; kannattaa ladata splitwise-appi, joka laskee kulut tasan kaikkien kesken helposti. Ei tarvitse kenekään kiristellä hampaita jälkikäteen 🙂 Mielettömän kätevä matkakumppani!
Täällä on palattu oikein ryminällä takaisin arkeen. Siitä lisää myöhemmin tällä viikolla <3 -E
