Onnistumisia maailmalta
Dan lähti kotiin viime viikolla ja olo oli varsin haikea. Dan oli huolissaan siitä kuinka me pärjäisimme ilman kuskia ja Google masteria – minä taas lähinnä pelkään onko meillä koti vielä pystyssä kun palaan takaisin:D Nämä Danin pelot on kuitenkin taltutettu varsin mallikkaasti, sillä kyllä me naisetkin osaamme. Ihan alkuun vuokrasimme oman auton ja onnistumisilta ei ole voitu välttyä tämän jälkeen.
Olen liikenteessä täysi haka ja Minna loistava kartturi. Jos olet koskaan ajanut täällä, tiedät millaisen viidakon nämä moottoritiet muodostavat. Loistava tiimimme ei ole kuitenkaan onnistunut ajamaan harhaan edes hämäävän navigaattorin vuoksi. Tämä kun tykkää tulla aina hieman jäljessä. Olemme liian nopeita liikkeissämme – paitsi silloin kun tämä valkoinen Ford täytyy kiihdyttää maksimivauhtiinsa. Silloin ollaan pulassa ihan parin seikan vuoksi. a. se ulvoo kuin imuri ja kaasun saa painaa lattiasta läpi b. emme kykene keskittymään naurutulvan vuoksi itse ajamiseen. Autolla ajaminen voisi olla täällä pelottavaa, mutta meitä se on enemmänkin naurattanut melkein pissin lorahtamiseen asti.
Gymi hommista sen verran, että täällä kannattaa hankkia viikkopassit tai kuukausikortit. Kertamaksut ovat nimittäin 15-20 dollarin luokkaa eli aikamoinen rahasampo. Kolumiamme gymejä ovat olleet Venice Beachin mekka Gold’s Gym, joka lunasti ja ylitti odotukset. Sieltä löytyy kaikki pelit ja vehkeet. Downtownista kävimme testaamassa City Athletix-salin, joka oli hyvä perus treenaamiseen. Uusi sali, mutta esimerkiksi omaan jalkapäivään sopiva laitteisto jäi uupumaan. Hyvä jalkaprässi kuitenkin pelasti! Siinähän voi tehdä myös sivuttain tai yhdellä jalla, joten ei aliarvioida sen monipuolisuutta.
Täällä jalkaprässit ovat onnistuneet jokaisella salilla, joka on ollut yleinen ongelmani Suomessa. Olen nimittäin usein aivan liian pieni näihin vekottimiin, enkä saa lukkoja auki tai vastaavasti kiinni. Siksi tarvitsen tämän vehkeen kanssa leikkiessäni usein miehen voimia. Tämä pieni asia on ollut täällä valtava iloni! Kintut on todellakin saatu kipeiksi. Myös Hollywoodin Gold’s Gym tuli nuuskittua, mutta sieltä ei vakuuttanut muu kuin salin koko. Yhtäkään naista emme tainneet salilla nähdä, vaan salin oli kansoittanut yliruskettuneet lähes paidattomat miehet, jotka olivat vain ja ainoastaan kiinnostuneita toisistaan. Kookosöljyn haju taisi pinttyä ihan ilman välityksellä… Pinnallinen vaikutelma, emme menneet takaisin. Ikävä Muscle Mechanicsin perhettä! 
Sen verran kovia rääkkejä ja uusia hermoärsykkeitä on tullut tuonne pakaraan harrasteltua, että sain hirveitä hermokipuja pakarasta alaselkään viime viikolla. Yelp onneksi pelastaaa aina ja löysin kovan etsinnän jälkeen Downtownista miehen nimeltä Art. Hän omistaa Sport Massage Extreme-nimisen yrityksen, joka pelasti oman päiväni! Todella osaava ja ammattitaitoinen tyyppi, jonne kannattaa suunnata lomajumien iskiessä. Tietää hyvin eri lajien harrastajien vammat ja oneglmat. Referenssiä löytyy niin kehonrakentajista kuin kamppailulajien edustajistakin. Vakuutti osaamisensa heti kättelyssä ja varasinkin samantien uuden ajan. Sen verran työsarkaa tässä neidissä on, vaikka koko saattaakin usein hämätä alan ammattilaisia.
Onneksi tämä fanitus on ollut molemminpuolista, sillä Art halusi ottaa kanssani fanikuvan. Tämä tyyppi myös hoiti meille viikon ilmaiset treenit ystävänsä salille – ei turha jätkä ollenkaan.
Gymilaiffi jatkuu täällä, joten videoita ja treenivinkkejä maailmalta tulossa pian!
Treenihikeä ystävät <3 -E
Asu UNDER ARMOUR / Sukat ZEROPOINT
Milloin tuut takaisin Suomeen? 🙂
Moikka Aippa 🙂
Tuun toukokuun lopussa, eli oon täällä vielä noin 4 viikkoa! -E
Kauan Eevi tuo sinun off-kausi kestää yhteensä kuukausina??
Jännä kun oon lukenut sun blogia ihan alusta asti, niin edelleen sitä on aivan pakko lukea aina 🙂
Moikka Niina,
Seuraavat kisat syklittää kautta aika hyvin, eli varmaan kesäkuulle saakka 🙂 Kunto ja kehityshän sen oikeastaan määrää.
Ihana palaute, kiitos myös siitä <3 Kiva että viihdyt täällä -E
Ärsytit iskias-hermoa, siitä todennäköisesti johtui tuo pakarasta alaselkään säteilevä kipu. Se on muuten treenaamisella tosi yybervaikeeta, koska harvoin onnistuu pumppaamaan pakaralihasta niin että se rassaa sitä vieressä kulkevaa hermoa – mut mä onnistun siinä suhteellisen helposti, koska mulla se hemmetin hermo kulkee pakaralihaksen läpi ? ei oo pitkä aika kun sain sen kipeytymään niin pahasti, että melkein kaksi viikkoa oli peruttava kaikki kokoukset, tapaamiset, kahvittelut yms., enkä oikein tiennyt miten sen olis järkevästi tehnyt. Puhelut oli sitä tasoo että “moi, kuule voitasko peruu se tapaaminen huomiselta ja kattoo vähä myöhemmin millon se onnistuisi, ku mulla on perse niin kipee että en pysty istumaan…” ?
Jalkaprässituskatkin on tuttu juttu, kun on niin lyhyt ? mun salilla on ihan huippuomistaja, hän tekee ison osan laitteista itse (kuntosali on metallipajan sivubisnes), ja joskus vuosi sitten kävi ihan erikseen kysymässä kuinka pitkä mä oon, jotta tietää sen huomioida näitä laitteita väsäillessään. Oisin pussannu siitä hyvästä jos oisin kehdannut ?
Hei apua Minttu – onkohan mullakin tää sama geeni 😀 Tosin oloa helpottaa tieto siitä että en ole ainoa! haha.
Kärsitään yhdessä siskot! Toi puhelu on ollut varmasti semi mielenkiintoinen… 😀
Hei mikä ihmeen omistaja se semmonen on! Mä haluan sen yhteystiedot ja hankin oman kääppäriprässin kotiin! -E
Ihana omistaja, en ees tiedä hänen oikeeta nimeään mutta ihan huipputyyppi, pyörittänyt sekä metallipajaa että salia yli 20 vuotta. Asuu ihan salin lähellä ja on usein iltasin mun kanssa samaan aikaan itsekin treenaamassa, ja on todella asiakaslähtöinen yrittäjä, esimerkiksi kielsi vuosia sitten magnesiumin käytön salilla koska siitä tuli naisasiakkailta valituksia. Joskus pari vuotta sitten kuulin sivukorvalla kun joku mies siitä kysyi, ja tää omistaja totesi että naiset on yhtä tärkeä asiakasryhmä kuin miehetkin, äijät saa vaan opetella nostamaan ilman pulvereita tai sit sopii mennä muualle treenaa – mä oon ihan tän tyypin fani, kaveri nosti naiset asiakasryhmäksi jo ennen kuin alkoi tää buumi että joka toinen muija käy salilla. Se on sellanen rento ja leppoisa viiskymppinen mies (kai?), mutta sen verran auktoriteetti kuitenkin että säännöt on säännöt ja jos hänen sääntönsä ei kelpaa ni saa mennä muualle luomaan omia sääntöjään.
Sun pitää ettiä joku metallipaja, kyl ne väsää sulle oman jalkaprässin mittojen mukaan ?
AWW hei ihana! 🙂 Jotenkin niin ihanaa huomata että tällaisia tyyppejä löytyy. Metallimies wanted! <3 -E
Moikkamoii!
Pakko alottaa sanomalla että tällä kommentilla ei ole mitään tekemistä postauksen kanssa, sori 😛 Mutta… oon varmaan kohta kymmenen vuotta lukenut erinäisiä blogeja, enkä vielä kertaakaan ole ikinä kommentoinut mihinkään. Blogien lukeminen on mulle usein hienojen kuvien katsomista ja sellasta helppoa kahvitauolla luettavaa ihanaa hömppää 🙂 Ajattelin kuitenkin ensimmäistä kertaa ikinä kommentoida ja antaa palautetta, koska tuli sellanen fiilis, ja halusin koittaa jollain tavalla ilmaista sitä miten hieno esikuva oot. Ja koska tää tulee ihan suoraan sydämestä.
Oon itse ollut aina kiinnostunut urheilusta ja panostanut hyvään kokonaisvaltaiseen oloon, kunnes melkein 5v sitten muutin ulkomaille ikävän eron jälkeen ja päätin kerrankin vähän repästä. No, pari ekaa vuotta meni dokatessa ja tyhmiä juttuja tehdessä.. kehitin itselleni aika vakavan huume-riippuvuuden. Ekan vuoden aikana olin laihempi ku ikinä, sen jälkeen lihoin noin 25 kg noin vaan. Joo, oikeesti 25 kg. Pääsin onneks eroon kaikesta tosta ihanien ihmisten avulla, vaikka pitkä prosessi sekin on.
Ei siitä sen enempää, mutta sain elämäniloa vähän takasin ja tuntu taas ihan kivalta. Mutta se paino ja kunto.. Pari vuotta meni sekoillessa ja kroppa varmasti otti siinä turpaan aika rajusti.
Viime vuoden lopussa joku kuitenkin napsahti päässä ja tajusin että ei vittu ( sori sanavalinta) näin voi elää. Aloin treenata säännöllisesti pt: n kanssa ja vuoden 2016 alusta saakka oon treenannu enemmän kuin ikinä. Tuntuu varmaan hassulta kun luet tätä, mutta oikeesti mulle merkitsee niin paljon se, että voin lukea inspiroivien ihmisten ajatuksia ja tekemisiä. Alku oli mulle aika rankka; vuosien laiskottelun ja kropan laiminlyömisen ja myrkyttämisen jälkeen treenaaminen ei oo kovin hauskaa. MUTTA- mä silti keräsin kaikki olemassa olevat voimat ja raahauduin sinne salille aamusin. Jumpat yms isossa ryhmässä ei ikinä oo ollu mun juttu, joten hankin pt:n joka on erikoistunut kahvakuula- treeniin/voimanostoon/ crossfitiin/ HIIT treeniin jne.
Oon nyt paremmassa kunnossa ku ikinä ennen, ja oon vihdoin lopettanut sen ainaisen itteni vertailun toisiin ihmisiin. Ensimmäistä kertaa mun elämässä mä treenaan itteni takia; mulla on nyt parempi olo ku ikinä ennen. Vaakaa en tuijota enää orjallisesti, vaikka toki tavoitteena on silti vielä vähän pudottaa painoa ja olla tikissä. Mutta suurin motivaatio on se aivan älyttömän hyvä olo ja se itsensä voittaminen, ja tottakai tasapaino ruoan ja treenin suhteen.
Mun pointti tässä mun kirjottamassa romaanissa on kuitenkin se, että sunlaiset ihmiset on syy siihen miksi mä olen tähän muutokseen pystynyt. Kuten sanottu oon lukenu paljon todella inspiroivia juttuja, mutta silti just sun asenne ja draivi on ihan ylivoimaisesti parasta ikinä 🙂
Toivon todella koko sydämestäni aidosti että painat tän palautteen mielees aina sillon jos joku tuntuu vaikeelta tai on paha mieli. Jotkut ihmiset tulee aina olemaan ilkeitä, mutta se on oikeesti yleensä vaan kateutta ja epävarmuutta, ja mä tiedän että varmaan tiedät sen.
Oot tietämättäs auttanut mua tällä taipaleella ihan älyttömän paljon…Ja vaikka esimerkiks kilpailu missä tahansa fitness lajissa on tosi siistiä ja ihailtavaa, on silti vielä siistimpää tietää että se mikä merkitsee sitäkin enemmän on se positiivisuus ja sydämellinen asenne, ja sellanen draivi siihen että voittaa ittensä 🙂
Ps. Toivon että joskus pääsen treenaamaan sun kanssa vaikka edes yhden pt session kun on kotona Helsingissä käymässä Töölö Gymillä 🙂
Pps. Voitko kertoo Danille.. et oon tikis koska mä väännän penkis ja smithis <3
Tämä kommentti veti ihan sanattomaksi, sai kylmätväreet ja tippa linssissä luin tän loppuun <3
Voimaannuttava tarina, kiitos mielettömästi sen jakamisesta.
Täytyy sanoa, että olen itse niin älyttömän kiitollinen siitä joka kerta, jos olen pystynyt tuomaan jonkun toisen elämään hyvää tietämättäni.
Niin se kaikki hyvä kiertää, kuten pitääkin. Näillä jutuilla me tehdään toistemme elämästä ja Suomesta parempi paikka elää.
Iso kiitos ja mielettömästi tsemppiä sinne!
Ps. tuu vetäisemään hihasta jos tuut Töölö Gymille 🙂
-E
hei, kiitos kivasta ja inspiroivasta blogista! 🙂 olen pitkään lukenut sun blogia ja paljon saanut hyviä vinkkejä täältä. ei voi muuta kun ihailla sun positiivista asennetta ja kuinka upea olet, niin sisältä, kuin päältä. kirjoitit tuossa yhdessä postauksessa että olet saanut selkäsi parempaan kuntoon ja pystynyt tekemään kovempia jalkatreenejä. toivepostauksena olisiko mahdollista kirjoittaa siitä miten olet saanut selän parempaan kuntoon, mitkä liikkeet on auttanut siihen ja oletko käynyt kiropraktikolla tms? itsellä samanlaisia ongelmia selän kanssa, joten tämä aihe kiinnostaa paljon!
Moikka 🙂 Kiitos positiivisesta palautteesta <3 Toive on hyvä ja laitan sen korvan taakse! -E
Onko kukaan muu lukija huomannut,että Eevi ja Eevsku ei ole puhuneet toisistaan n. Puoleen vuoteen? Mielestäni hämmentävää.
Joskus sitä viettää tiiviisti toisen kanssa aikaa, toisinaan taas vähemmän 🙂 Samanlaiset elämäntilanteet usein yhdistävät ja siksi olimme varmasti Even kanssa tiiviisti tekemisissä. Ystävyys ei kuitenkaan omalla mittarillani häviä tai haihdu vaikka tulisi ajanjaksoja kun ei olla koko ajan yhdessä. Meille riittää että me molemmat tiedetään että toinen on siinä aina <3 Mitään draamaa tästä ei siis saa vaikka kuinka vääntäisi 😀 -E