Onnistuja vai epäonnistuja?

Työssäni törmään usein naisiin, jotka haluavat epätoivoisesti pudottaa painoaan. Osa onnistuu paremmin kuin toiset, vaikka edellytykset olisivat yhtä hyvät. Jos edellytykset ja mahdollisuudet olisivat yhtäläiset, miksi toinen onnistuu ja toinen ei?

Lähdin kisaprojektiini monestakin eri syystä, mutta yksi motiiveistani oli periaatteessa sama kuin kaikilla painonpudottajillakin; Motiivi onnistua itseään varten. Mikä määrittää kuka saa tuloksia ja kuka ei? Millaisia tuloksia on mahdollista saavuttaa jos onnistumiselle luo ITSE riittävät olosuhteet? Onko onnistumisella tekemistä stressin, työkiireiden, lapsiperheen pyörittämisen, tai vaikka yrittäjyyden osalta? Onko jokin aika elämästä ehkä otollisempi aika saavuttaa näitä tuloksia? Olen oppinut tämän oman kisaprojektini aikana millaista on oikeasti pudottaa painoa pitkäjänteisesti ja mitä kaikkea asioiden onnistuminen minulta voi pahimillaan (tai parhaimmillaan) vaatia. 

Koen päässeeni helpolla. Mutta onko se ollut sitä jonkun toisen silmillä katsottuna? En usko. Asennoituminen ja sinnikkyys tulevat esiin painonpudotuksessa. Olosuhteet ovat varsin usein haasteellisia (kyllä, meillä kaikilla), mutta ainakin suurin osa ON järjestely- ja asennekysymys. Kisaprojekti ei kaadu jos en saa joskus työkiireiden vuoksi dieettiä pilkulleen oikein. Se ei kaadu pieniin asioihin, vaan kokonaiskuva ratkaisee. Jos treenejä skippailee ja joka päivä syö vähän ohi, ollaan jo harmaalla alueella. Kehosi on viisaampi kuin sinä! Silloin on kyse nimenomaan siitä tärkeimmästä, eli motiiveista. Kukaan muu ei pysty sitä sinuun istuttamaan, ei edes valmentajasi. Kukaan muu ei pysty ajankäyttöäsi ja menojasi priorisoimaan, paitsi sinä. 

Höllääminen ei ole sallittua jos mielii onnistua, mutta järkeä saa käyttää. Se ei suinkaan tarkoita, että menisit sieltä mistä aita on matalin. Elämän ei kuitenkaan tarvitse olla kituuttelua oli kyseessä kisaprojekti tai se painonpudotus. Jos sinulla on MOTIIVI, et näe asiaa kuten ulkopuolinen. Et KOE asian olevan kamalan hirveä juttu, vaikka se sinua koettelisikin. Vähän sama kun ihminen pakotettaisiin harrastamaan lajia, josta hän ei pitäisi lainkaan, mutta toiselle se taas olisi paras henkireikä josta hän nauttii suuresti.

Väittäisin olevani maltillinen ja omaavani suhteellisen hyvän lähestymistavan mitä painonpudotukseen ja kehonmuokkaukseen tulee. Elämä ei pyöri tämän ympärillä vaikka siihen panostaisinkin paljon. En hifistele tai hullaannu. Jalat tukevasti maan pinnalla on hyvä lähtökohta oikeastaan missä tahansa asiassa. Tärkeintä on se että tavoite on itselleen tärkeä hyvästä syystä – ulkonäköpaineet eivät ole mielestäni tarpeeksi hyvä syy. Miksi? Se ei ole välttämättä ole yhtä pysyvä motiivi, kuin syvemmältä tulevat motiivit, kuten painonpudotuksessa esimerkiksi terveydelliset seikat. Minua motivoi monet asiat kuten ura, osaaminen ja itseni haastaminen. 

Minun ei tarvitse todistella kenellekään muulle yhtään mitään tällä, eikä perustella miksi teen ja mitä teen. Tämä on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista huomioida oli tavoite mikä tahansa. Kun teemme jotakin itseämme varten, jaksaa se kiinnostaa. Kisoihin tähdätessä tätä pitää tehdä itselleen ja ihan muiden syiden vuoksi kui että kokisi itsensä hyväksytyksi. Jos hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, on hyvät edellytykset onnistua missä vain oman elämänsä haasteessa – vaikka sen unelmien vartalon saavuttamisessa jos se on mitä sinä itse haluat. 

Me luomme itse olosuhteet joissa elämme päivittäin. Näin me myös määrittelemme paljon onnistummeko jossakin tavoitteessa vai emme. Kuvittele että olet juuri ihastunut ja haluat viettää kaiken aikasi uuden ihanan ihastuksesi kanssa. Pyrit luomaan olosuhteet niin aikataulujen kuin kaiken muunkin suhteen tämän yhteisen olemisen ympärille. Saatat luoda kaiken sen ympärille ja koet silti sen tuovan lisää onnellisuutta ja iloa elämääsi. Näin koen itse kärjistetysti liikkumisen – rakastan sitä ja inspiroidun itseni haastamisesta. Haluan kuitenkin AINA nauttia elämästä ja sen tarjoamista elämyksistä. Tämä kisaprojektini on ehdottomasti yksi niistä elämyksistä, joka on paitsi ottanut, myös antanut. Olenko joutunut luopumaan jostakin? Jos karkkipussit, juhliminen ja illalliset lasketaan niin kyllä. Jos mietitään kuinka ison henkisen ja fyysisen matkan olen tehnyt ja mitä on vielä edessä, voittaa tämä kaikki ne heikommat hetkeni. Tosiaan, minullakin on ollut niitä päiviä kun on tehnyt mieli jäädä sohvalle makaamaan. Motiivi on nostanut minut ylös, ei valmentaja.

Virheitä saa tehdä. Minäkin teen niitä jatkuvasti kisaprepilläni. Epäonnistun, mutta nousen. Jatkan ja saan rupisista polvista vain lisää jaksamista jotta vielä onnistuisin. Tämä on oma matkani, ei kenenkään muun. Tämä on itseäni varten, ei ketään muuta varten. Koettelemuksista huolimatta en ole menettänyt uskoani koskaan. Jos emme usko itseemme ja omiin kykyihimme, kuka muukaan sitten uskoisi? Kannattaa muistaa tämä – se mikä tuo suurimman palkinnon itselleen, on usein vaikeimpien ponnisteluiden ja efortin takana. 

Onnistuminen on siis ihan jokaiselle meistä mahdollinen. Jos vain olet valmis. Loistavaa maanantaita tyypit <3 -E

Housut – BikBok / Paita – Cubus / Reppu – BikBok / Kengät – Adidas Yeezy Boost / Lasit – Fendi