Sivurooli on kaikkein tärkein rooli

En ole oikeasti ajatellut rooliani sen enempää. Urheilijan elämää usein ihaillaan, vaikka kaikessa on aina kaksi puolta. Se on yksi vaikeimmista ja raskaimmista. Omaan kokemukseeni nojaten sanoisin sen vaativan enemmän, mitä päälle päin näkyy. Suurimpana erona on oikeastaan se, ettei töistä ollaan koskaan pois. Painolasti on aina yksilöllä, eikä sitä kevennä kukaan muu. Työelämässä meillä kuitenkin on ihmisiä joihin voimme nojata ja joille voimme tarvittaessa tehtäviä delegoida. Yrittäjänä olen aina saanut apua, kun olen sitä uskaltanut pyytää. Ystävyyssuhteissa olen kehnompi. Autan muita aina, mutta omia tunteitani on vaikeampi sanoittaa. Luottamuksen luominen kestää. Onneksi nämä suhteet ovat niitä pysyviä ja aina läsnäolevia.

Jokaisella meillä on omat haasteemme, joten jokainen kaipaa tukea ja ymmärrystä omassa arjessaan. Elämät ovat kuitenkin erilaisia, olen onnekkaana elänyt niistä monia. Tukeminen ja toisesta aidosti välittäminen on olut alusta lähtien itselleni jopa itsestäänselvyys, oli kyseessä sitten parisuhde, tai ystävyyssuhde. Olen saanut itse paljon tukea ja apua muilta. On tärkeää kertoa heille arvostavansa heitä, sillä tämäkään ei ole itsestäänselvyys. Onneksi olen elänyt itse jonkin aikaa arkea yksilöurheilijana, joten osaan arvostaa tukea ja sen antamista. Sanon suoraan, etten halua suhteita, jotka eivät ole millään tavalla läsnäolevia. Toiseen pitää pystyä luottamaan ja tukeutumaan. Se on varmasti vaikein tehtävä meille kaikille. Ei se, ettemmekö osaisi ottaa sitä vastaan. Suurin ongelmamme lienee puhuminen ja aidosti toiselle avautuminen. Ihmiset ovat näennäisesti usein läsnä, mutta eivät ole sitä aidosti.

Toisen tukeminen on paljon näkymätöntä läsnäoloa. Harvemmin se on mitään muuta, kuin siinä toista varten olemista. Toisinaan se on myös sitä, että pakotan Teemun puhumaan ja avaamaan ajatuksiaan. Vaikka usein ajatuksien ja paineiden kanssa onkin yksin, on vapauttavaa kun ne voi jakaa jonkun kanssa. Olen oppinut lukemaan tilanteita ja tunnetiloja ihan uudella tavalla. Joskus tukeni on vain sitä, että teen aamiaisen valmiiksi, tai pesen treenivaatteita. Isoimmat asiat toiselle ovat niitä arkisia asioita, joita emme aina itse huomaa. Pidämme niin monia asioita itsestäänselvinä – myös silloin kun itsemme teemme niitä. Toisaalta taas näemme toisten hyvät teot usein vasta, kun ne viedään meiltä pois. Olen opetellut tästä mahdollisimman hyvin pois ja pyrin osoittamaan rakkauteni ja kiitollisuuteni parisuhteessa, sekä ystävyyssuhteissa arjen keskellä. Jokainen meistä tarvitsee sitä. Se on myös pieni asia, joka rakentaa suhdetta valtavasti! Suosittelen todella pohtimaan tätä ja viemään käytäntöön.

Oletko sivuroolissa? Hyvä. Sivuroolit ovat kaikkein tärkeimpiä rooleja mitä on olemassa. Ilman niitä, ei olisi päärooleja. Kukaan ei pärjää täällä yksin, ei edes yksilöurheilijat, yrittäjät tai työntekijät. Ratkaisevinta onkin se, onko arvostus ja luottamus molemmin puoleinen? Kun molemmat ovat tasavertaisia ja arvostavat toisen ominaisuuksia ja “roolia”, rokataan täysillä! Ei ole syytä yrittää mitään muuta. Jos tämä yhtälö ei toimi, veikkaisin arvostuksesta löytyvän vastaus ongelmaan.

Ps. Saan myös itse mielettömästi tukea Teemulta omassa elämässäni ja työssäni. Kuten kaikessa, menee asiat aina käsikädessä. Vuorovaikutus on väistämätöntä niin hyvässä, kuin pahassakin. Täällä Montrealissa sunnuntait ovat minun päiviäni – ja tämä täysin Teemun suusta sanottuna<3

Olemme täällä toisiamme varten. Tässä kaikessa on silti tärkeää pitää huolta myös omista tarpeista ja onnellisuudesta. Omat tarpeet täytyy toisinaan laittaa sivuun, mutta ne ovat olemassa aina. Omia rajoja tulee kunnioittaa ja vaalia, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän kuuluisi toimia itsekkäästi.

Sopivasti epäitsekäs, joka ottaa omat tarpeet huomioon. Ihminen, joka antaa muille, saa sitä myös itse.

Love, E <3